Miten joku hurahtaa ostamaan lastenvaatteita tajuttomilla summilla?

Olen seurannut huutiksessa paria nikkiä ja myönnän, ostanut heiltä muutamia ihania vaatteita myös.



Tiedostan myös sen, että Suomessa on todella hyvätuloisia ihmisiä, joilla on varaa ostaa se, mitä mieleen juolahtaa.



Minulle on kuitenkin jäänyt mieleen mysö artikkeli Hesarin NYT liitteessä, jossa kerottiin lastenvaatteisiin hurahtaneista äidesitä, joiden intohimona olivat mm. merkit " Burberry, No Addfed Sugar, Gymboree, 4 pommes, Elle, Tommy Hilfiger, Timberland jne.) Lapsella sattoi olla mm. 8 " merkkivaatettajan" hienostelutakkia.



Eniten silmään pisti kuitenkin jutun kuvitus: Perus kerrostalo-olohuone: ankealla, topatulla " Suomisoffalla" ja maalarinvalkoisilla seinillä, kirjavilla- hiukan liian lyhyillä verhoilla varustettuna, pari pahvilaatikkoa, silityslauta ja kuivausteline täynnä virttyneitä kamppeita ja sitten äityli esittelemässä juuri hankkimaansa laspen turkkia...



Kun törmää jossain huutiksessa juttuun " ihanan neule, Burberry, uuden veroinen, meillä unohtunut päiväkotiin varavaatteksi" , niin ei vaan voi välttyä ajatukselta: " Riippuvuushan se on tuokin..." Toki varmaan parempaa kuin viinariippuvuus ;)