tavarapaljous :(

Vierailija kirjoitti:

Aion osallistua tänä vuonna planetaarinen vaatekaappi - haasteeseen. Vaan viisi vaatekappaletta saa ostaa (ei koske sukkia ja alusvaatteita).

Josta tulikin mieleeni että saako muut kulutettua puhki sukkia ja alushousuja vuosittain?

Itse en ostanut sukkia ja alkkareita viime vuonna ollenkaan ja oletan selviäväni nykyisillä myös tämän vuoden.

Ainoa mikä mietityttää tuossa haasteessa on se että saanko neuloa itselleni villapaitoja, neuletakkeja, sukkia, tumppuja.

Harrastan neulomista ja tuntuisi hurjalta olla harrastamatta vuoteen. Ehkä pitäisi laskea langat harrastuskuluiksi eikä vaatteiksi. Vai onko se huijaamista?

Se saako pikkarit ja sukat kulutettua puhki vuosittain riippuu, kuinka paljon niitä on kokonaisuudessaan käytössä. Mulla hajosi viime vuonna n. 3 pikkarit ja tämä on mun mittapuulla poikkeuksellisen paljon, mutta mulla onkin yli 30 pikkarit ja nuokin hajonneet olivat 5-12 vuotta vanhoja. Olin vain iloinen, että vihdoin hajosivat kunnolla ja pääsin niistä eroon.

Vierailija kirjoitti:

Aion osallistua tänä vuonna planetaarinen vaatekaappi - haasteeseen. Vaan viisi vaatekappaletta saa ostaa (ei koske sukkia ja alusvaatteita).

Josta tulikin mieleeni että saako muut kulutettua puhki sukkia ja alushousuja vuosittain?

Itse en ostanut sukkia ja alkkareita viime vuonna ollenkaan ja oletan selviäväni nykyisillä myös tämän vuoden.

Ainoa mikä mietityttää tuossa haasteessa on se että saanko neuloa itselleni villapaitoja, neuletakkeja, sukkia, tumppuja.

Harrastan neulomista ja tuntuisi hurjalta olla harrastamatta vuoteen. Ehkä pitäisi laskea langat harrastuskuluiksi eikä vaatteiksi. Vai onko se huijaamista?

Kyllä mulla ainakin kuluu vuodessa puhki useammat sukat ja alushousut. Tosin alushousuja olen ostanut viimeksi 4 vuotta sitten ja ihan tietoisesti nyt käytän niitä joita mulla on ja ne vanhimmat kyllä kuluu väkisinkin ja niitä on tullut heitettyä pois. Reilusti on vielä alkkareita jäljellä silti. Perus sukkia mulla on vähemmän ja niitä joudun ostamaan lisää välillä. Mutta niiden kanssa menee luontevasti niin että vanhemmat sukat kuluu ja tulee reikiä, sitten jossain vaiheessa ostan uusia. Lähes kaikki samanlaisia mustia, muutamat värilliset. Yhteensä ehkä 15-20 paria. Juuri sopivasti ettei tarvitse koko aikaa pestä pyykkiä, mutta toisaalta sukkakori tyhjenee melko nopeasti ja kiertävät pyykin kautta melko usein ja ovat aktiivisessa käytössä.

Vierailija kirjoitti:

Eikö nyt vuoden alusta tullut pakolliseksi tekstiilin kierrätys? Mistä löydän missä eri kaupungeissa kerätään nuo? Lähinnä Jyväskylää itse mietin, tietääkö joku?

Pakollisuus taitaa tarkoittaa sitä, että joka kunnassa pitää kerätä poistotekstiilejä. Ylen tuore juttu aiheesta: https://yle.fi/a/74-20011631

Jyväskylässä keräyspaikka on Mustankorkean jätekeskuksella - monille varsin hankalassa paikassa. https://mustankorkea.fi/poistotekstiilit/

Vierailija kirjoitti:

Aion osallistua tänä vuonna planetaarinen vaatekaappi - haasteeseen. Vaan viisi vaatekappaletta saa ostaa (ei koske sukkia ja alusvaatteita).

Josta tulikin mieleeni että saako muut kulutettua puhki sukkia ja alushousuja vuosittain?

Itse en ostanut sukkia ja alkkareita viime vuonna ollenkaan ja oletan selviäväni nykyisillä myös tämän vuoden.

Ainoa mikä mietityttää tuossa haasteessa on se että saanko neuloa itselleni villapaitoja, neuletakkeja, sukkia, tumppuja.

Harrastan neulomista ja tuntuisi hurjalta olla harrastamatta vuoteen. Ehkä pitäisi laskea langat harrastuskuluiksi eikä vaatteiksi. Vai onko se huijaamista?

Jossain luki käsitöiden tekemisestä, että ne lasketaan omantunnon mukaan. Itse laskisin uudeksi, jos joudun tänä vuonna siihen materiaalit ostamaan, mutta jos siihen neuletakkiin jo on langat ostettu aiemmin, niin en laskisi uudeksi vaatteeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aion osallistua tänä vuonna planetaarinen vaatekaappi - haasteeseen. Vaan viisi vaatekappaletta saa ostaa (ei koske sukkia ja alusvaatteita).

Josta tulikin mieleeni että saako muut kulutettua puhki sukkia ja alushousuja vuosittain?

Itse en ostanut sukkia ja alkkareita viime vuonna ollenkaan ja oletan selviäväni nykyisillä myös tämän vuoden.

Ainoa mikä mietityttää tuossa haasteessa on se että saanko neuloa itselleni villapaitoja, neuletakkeja, sukkia, tumppuja.

Harrastan neulomista ja tuntuisi hurjalta olla harrastamatta vuoteen. Ehkä pitäisi laskea langat harrastuskuluiksi eikä vaatteiksi. Vai onko se huijaamista?

Jossain luki käsitöiden tekemisestä, että ne lasketaan omantunnon mukaan. Itse laskisin uudeksi, jos joudun tänä vuonna siihen materiaalit ostamaan, mutta jos siihen neuletakkiin jo on langat ostettu aiemmin, niin en laskisi uudeksi vaatteeksi.

Lankoja löytyy kaapista niin paljon että niistä saa tehtyä ainakin viisi villapaitaa. Eli siis en laske mukaan koska löytyvät jo kaapista :)

En luopuisi harrastuksesta! (Neulomisesta) Neulominen on niin terapeuttista ja rauhaa tuovaa, että miksi pitäisi siitä luopua.

Älä luovu mistään, älä osta mitään uutta. Käytä entiset loppuun. Jos sinulla on hyppynaru, jolla et enää hyppele, ala taas hypellä. Kanna vastuu aiemmista hankinnoistasi. Ole pitkäjänteinen ajattelussasi ja toiminnassasi.

Itselle tärkein oivallus oli stopata sen tavaran tulo..eli jos josssin on ilmaiskori tavaraa mietin tosissani onko siinä jotain mitä tarvitsen, aiemmin oisin tuonut koko korin kotiin😅Minulle heikkous on nimenomaan ilmaiset/isolla alella olevat tuotteet. Toinen asia on, että jos joku hajoaa eikä sitä voi/tietää ettei tule korjattua esine hävitetään heti. Nostan auton kyytiin mistä se kulkeutuu mihin nyt kuuluukin. Siivosin autotallin ja siellä oli jäätävä määrä romua oottamassa pitäs korjata tai viedään joskus jonnekkin tavaraa. Itselleni en osta mitään mitä en oikeasti tarvitse. Viime vuonna ostin 2legginsit, yhdet sukkahousut,ulkohousut ja yhdet alkkarit(nämäkin oli turhat, mutta halusin jotain piristystä🙈)Tälle vuodelle ei ole ainakaan näköpiirissä, että tarvitsisin yhtään vaatetta tai kenkää..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko ostaneet alemyynnistä?

En ole aleshoppaillut ja yritän vältellä huvin vuoksi kirppareilla sekä kaupoissa kiertelyä ja nettikauppojen selailua, koska sillä lailla salakavalasti on oma tavarapaljous syntynyt. Ostetaan vähän sieltä ja tuolta vaikka oikeasti ei ole tarvetta, uusi tavara vain houkuttelee. Sitten sitä huomaakin että kaapit tursuavat ja ahdistaa ja haluaisi vain heittää kaiken roskiin, mukaan lukien ne alennusmyynnistä ostetut sandaalit jotka jalassa fantasioi kipittelevänsä tyylikkäänä Rooman katuja lomamatkalla mutta jotka on edelleen käyttämättöminä kaapissa kahden vuoden jälkeen.

Varvastossut, ja Kroatiasta, mutta juuri näin.

Vierailija kirjoitti:

Aion osallistua tänä vuonna planetaarinen vaatekaappi - haasteeseen. Vaan viisi vaatekappaletta saa ostaa (ei koske sukkia ja alusvaatteita).

Josta tulikin mieleeni että saako muut kulutettua puhki sukkia ja alushousuja vuosittain?

Itse en ostanut sukkia ja alkkareita viime vuonna ollenkaan ja oletan selviäväni nykyisillä myös tämän vuoden.

Ainoa mikä mietityttää tuossa haasteessa on se että saanko neuloa itselleni villapaitoja, neuletakkeja, sukkia, tumppuja.

Harrastan neulomista ja tuntuisi hurjalta olla harrastamatta vuoteen. Ehkä pitäisi laskea langat harrastuskuluiksi eikä vaatteiksi. Vai onko se huijaamista?

Tuo on hyvä haaste, johon aion itsekin osallistua. Pidin aikaisemmin älä osta mitään -vuoden, mutta nyt on ainakin puhki kulunut uimapuku pakko vaihtaa uuteen. Tuo viisi vaatetta kuulostaa vielä suht helpolta ja antaa ryhtiä tavaravirran patoamiseen.

Mitä tulee tuohon itse neulomiseen, ei ole mielestäni huijausta. Haasteessahan on kyse nimenomaan ostamisesta. Pikemminkin hienoa, jos osaat neuloa itse. Todellakin lähellä tuotettua.

Tässä kaappeja siivoillessa pistää kyllä miettimään että miten paljon sitä ihminen säilyttääkään käytännössä roskaa, ehkä ajatuksena korjata se tai uudelleenkäyttää jollain tapaa, mutta aika paljon ihan pelkkää roskaa. Tyyliin aikoja sitten maksettuja laskuja jostain parin vuoden takaisesta työväenopiston kurssista tai nettiostoksen muovikääre, seinäkalenteri vuodelta 2019, pahvilaatikoita, kuivuneita kyniä, rikkinäinen sateenvarjo, johtoja elektroniikkaan joka on heitetty pois jo vuosia sitten, paitsi vanha läppäri jonka jostain syystä on jättänyt kaappiin.

Mitenköhän sitä saisi itsestään irti sen, että heittäisi roskat roskiin heti ja ei kerryttäisi tavaraa vaan kävisi säännöllisesti hyllyt läpi ja kierrättäisi ja lahjoittaisi turhat kamat, niin ei tarvitsisi aina muutaman vuoden välein käyttää hirveästi energiaa ison tavaramäärän selvittämiseen.

Pahinta on hävittäminen roskiin. Tässä kohtiin ahdistun. En jaksa myydä kirppiksille, tunnen oman rajallisuuteni, en kerkeä enkä jaksa kirjoittaa jokaisen tavaran päälle tarraa ja ajaa kirppikselle järjestelemään hyllyjä. En oikeastaan haluaisi käsitellä tavaroita, joista vihdoin päästän irti. Mutta osa tavaroista koen rahan arvoisiksi ja roskiin heittäminen ja pois antaminen muille myytäväksi tuntuu pahalta. Eli tiedostan, että nyt mennään ihan vain tunteella, missä mun järki? Miksi tavarat tuovat näin vahvan tunnereaktion? Onko se sitä, että rahan ansaitsemiseen olen tuhlannut vapaa-aikaani töissä vai se, että tavara edustaa elettyä elämääni? Tiedän, että moni on henkisessä kehityksessään minua paljon edellä, mutta nyt kipuilen omassani ja kaiken tämän roinan keskellä.

Helpottaa sentään, kun saa puhua tästä 'ääneen'.

Kuinka kauan teistä on kohtuullista säilyttää liian pieneksi jääneitä vaatteita? Olen siis lihonut ulos kaapillisesta vaatteita (kyllä, myös alushousuista ja sukkahousuista). Kaikki vaan kierrätykseen, vai odotteletteko "ihmettä" tapahtuvaksi?

Vierailija kirjoitti:

Onko antaa neuvoa. Mitä itse tekisit? Minulla on toimiva ompelukone, joka vaatii huoltoa. Olin jo ehtinyt joulun alla päättää, että vien sen huoltoon. Se on kerran ennen ollut huollossa ja toiminut sen jälkeen aivan hyvin. Mutta sukulaiseni olikin laittanut korvan taakse tuon ompelukoneasian ja meni ostamaan uuden joululahjaksi. Olin kesästä asti jo vienyt hyvää mutta turhaa tavaraa kirppikselle ja huonoa tavaraa kaatopaikalle. Nyt ärsyttää että kontollani on kaksi ompelukonetta. Mitä kannattaisi tehdä? Huollattaa vanha ja myydä se sitten pois? Myydä se huoltamattomana pois? Vuokrata, pitkäaikaislainata tarvitsevalle vai mitä. Tilaa on vain yhden säilytykselle. Nyt tuo uusi vielä turhaa tilaa ja on ikävästi esillä. Että ärsyttää tuollaiset kun ostavat ilman, että kysytään tarvitsenko oikeasti jotain. Ostaja kuuluu suureen ikäluokkaan ja hänellä tuota rahaa on. Ostaa itselleenkin uutta vaikka vanhakin vielä toimii.

tää nyt menee hiukan jo osastolle kiittämättömyys...vanha sukulainen on halunnut ilahduttaa sua kalliilla tarpeellisella lahjalla..lahjoita uusi kone vaikka hyväntekeväisyyteen, joku voisi jopa ilahtua siitä ja pidä vanhasta kiinni. Tavaramäärää kannattaa ja pitääkin pohtia, mutta jos siitä tekee elämää suuremman dilemman, niin niin ollaan jo toisessa ääripäässä. 

Vierailija kirjoitti:

Kuinka kauan teistä on kohtuullista säilyttää liian pieneksi jääneitä vaatteita? Olen siis lihonut ulos kaapillisesta vaatteita (kyllä, myös alushousuista ja sukkahousuista). Kaikki vaan kierrätykseen, vai odotteletteko "ihmettä" tapahtuvaksi?

Koon tai pari pienemmät arvokkaamat vaatteet, en siis alusvaatteita tai trikoopaitoja yms, olen pakannut sängynaluslaatikkoon muut vaihtanut pois sitä mukaa, kun jäänyt käytöstä eli ei ole mahtunut päälle. Valitse siis itsellesi hilkun liian pienet lempparit säästöön, vain sen verran kuin vie vähän tilaa, muut pois. Yhden koon saat laihdutettua kyllä, useamman kilon jos laihdutat, niin muoti on jo muuttunut samoin kropan malli.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka kauan teistä on kohtuullista säilyttää liian pieneksi jääneitä vaatteita? Olen siis lihonut ulos kaapillisesta vaatteita (kyllä, myös alushousuista ja sukkahousuista). Kaikki vaan kierrätykseen, vai odotteletteko "ihmettä" tapahtuvaksi?

jos ne eivät mahdu enää ollenkaan päälle, niin lahjoittaisin pois ellet ole aloittamassa laihdutusurakkaa takaisin samoihin mittoihin, mikä iän karttuessa harvemmin on enää ihan realistinen. Samoin kropan muoto saattaa muuttua laihtuessaan eli et ole ihan samoissa mitoissa vaikka tavallaan olet vaatekoon perusteella. Todennäköisesti saat vain henkistä stressiä lisää joka kerta kun näet nämä vanhat vaatteet jossakin. Lisäksi mikäli jossakin vaiheessa laihdut voit luoda itsellesi uuden toimivan vaatekaapin vähemmillä vaatekappaleilla.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka kauan teistä on kohtuullista säilyttää liian pieneksi jääneitä vaatteita? Olen siis lihonut ulos kaapillisesta vaatteita (kyllä, myös alushousuista ja sukkahousuista). Kaikki vaan kierrätykseen, vai odotteletteko "ihmettä" tapahtuvaksi?

Valkeaa mukavimmat talteen ja pistä loput kiertoon:

SPR, Hope, Emmy tai jos jaksat tori.fi- se on aika työlästä, mutta jos on osuvaa, niin menee helposti

Vierailija kirjoitti:

Pahinta on hävittäminen roskiin. Tässä kohtiin ahdistun. En jaksa myydä kirppiksille, tunnen oman rajallisuuteni, en kerkeä enkä jaksa kirjoittaa jokaisen tavaran päälle tarraa ja ajaa kirppikselle järjestelemään hyllyjä. En oikeastaan haluaisi käsitellä tavaroita, joista vihdoin päästän irti. Mutta osa tavaroista koen rahan arvoisiksi ja roskiin heittäminen ja pois antaminen muille myytäväksi tuntuu pahalta. Eli tiedostan, että nyt mennään ihan vain tunteella, missä mun järki? Miksi tavarat tuovat näin vahvan tunnereaktion? Onko se sitä, että rahan ansaitsemiseen olen tuhlannut vapaa-aikaani töissä vai se, että tavara edustaa elettyä elämääni? Tiedän, että moni on henkisessä kehityksessään minua paljon edellä, mutta nyt kipuilen omassani ja kaiken tämän roinan keskellä.

Helpottaa sentään, kun saa puhua tästä 'ääneen'.

Laita SPRn konttiin. Työllistää ja tuotto menee hyvään.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka kauan teistä on kohtuullista säilyttää liian pieneksi jääneitä vaatteita? Olen siis lihonut ulos kaapillisesta vaatteita (kyllä, myös alushousuista ja sukkahousuista). Kaikki vaan kierrätykseen, vai odotteletteko "ihmettä" tapahtuvaksi?

Edellisistä vastauksista täysin poiketen vastaan sinulle: Riippuu todella monesta asiasta, muten kannattaa toimia. Anteeksi, että vastaus on pitkä, ajattelen että joku voi siitä hyötyä.

Itse olen vaatefriikki ja vaatteita on vuosien varrella kertynyt paljon. Niin kauan kuin muistan, on toitotettu, että jos et ole käyttänyt vuoteen, hävitä ja muoti muuttuu jne.

Minä olen kehittynyt matkallani ja minulla on täten vain hyvälaatuisia vaatteita, jotka eivät oikein säilytettynä mene miksikään. Muoti voi muuttua, mutta kiertää ja koko ajan joku vanha asia tulee muotiin. Toisaalta yhä suurempi osa ihmisistä vähät välittää muodista ja pukeutuu tyylinsä eikä muodin mukaan miten haluaa, joten esim. kirppiksillä menee muukin kuin muodikas.

Näin ollen minä pidän omani ja aina säännöllisesti shoppailen nykyisin omista varastoista ja teen havaintoja, miten hyvälaatuista 20 vuotta vanha valmisvaate oli ja kuinka kivalta taas näyttää joku vanha vaate. Nyt juuri mietin, että pitääpä kaivaa esiin yksi ihana 20 vuotta vanha samettimekko.

Toki oli tämä sinun haaste eli vaatteet ovat liian pieniä. Osan, parhaat ja mieluisimmat voi muokata ja muokkauttaa. Toisaalta voit pohtia, aiotko joskus jostain syystä pyrkiä pudottamaan painoa? Itse aion terveyssyystä - toivon, etten loukkaa sinua tai ketään. Kenenkään ei tarvitse vaatteiden tai toisten ihmisten takia eikä asia ole helppo. Minun pieniä vaatteitani käyttää nyt yksi hyvä ystävä halutessaan/tarvitessaan jotain. Osan olen muokannut, osasta luopunut kokonaan.

Se mitä haluan sanoa on, että en ajattele kenenkään vastauksen sinulle olevan väärä vaan mietit, mikä sopii sinulle ja minä minulle.

Lisäksi ei kannata tukkia kotiaan liian pienellä/epämieluisalla, kunhan ei heivaa hyvää roskiin ja täytä kotiaan taas. Minulla on isohko koti, jossa olen asunut ja tulen asumaan, jos jokin elämäntilanne ei pakota muuttamaan eikä tämä harrastukseni ole syy asua tässä kodissa. Kaikki paikat eivät myöskään pursua vaatteita.

Toisaalta kannattaa kyseenalaistaa muodin muutos ja se, että yli vuoden käyttämättömänä ollut ei voisi tulla mieluisaksi. Nämä molemmat kun oikeastaan ovat juuri sellaisia hokemia, joilla saadaan ihmiset luopumaan (ja heittämään roskiinkin) ja myös kohta ostamaan lähes identtisiä vaatteita/muita tavaroita.

Vierailija kirjoitti:

Pahinta on hävittäminen roskiin. Tässä kohtiin ahdistun. En jaksa myydä kirppiksille, tunnen oman rajallisuuteni, en kerkeä enkä jaksa kirjoittaa jokaisen tavaran päälle tarraa ja ajaa kirppikselle järjestelemään hyllyjä. En oikeastaan haluaisi käsitellä tavaroita, joista vihdoin päästän irti. Mutta osa tavaroista koen rahan arvoisiksi ja roskiin heittäminen ja pois antaminen muille myytäväksi tuntuu pahalta. Eli tiedostan, että nyt mennään ihan vain tunteella, missä mun järki? Miksi tavarat tuovat näin vahvan tunnereaktion? Onko se sitä, että rahan ansaitsemiseen olen tuhlannut vapaa-aikaani töissä vai se, että tavara edustaa elettyä elämääni? Tiedän, että moni on henkisessä kehityksessään minua paljon edellä, mutta nyt kipuilen omassani ja kaiken tämän roinan keskellä.

Helpottaa sentään, kun saa puhua tästä 'ääneen'.

Se raha minkä olet siihen tavaraan laittanut on mennyttä, ehkä saisit 10 % siitä takaisin jos jaksat nähdä myymisen vaivan, mutta koko sen ajan kun kyseinen tavara on käyttämättä kaapissa ja vatvot sen myymistä, se vie sinulta energiaa jonka voisit suunnata muualle.

Silloin kun itse harmittelen tuhlaamaani rahaa, ajattelen asiaa omasta fiiliksestä riippuen joko oppirahana tai tyhmyys/laiskuusverona:

Esim. Ok, menetin x euroa kun ostin nämä sukset ja ne jäivät kokeilun jälkeen käyttämättä, mutta ainakin opin että en oikeastaan tykkää hiihtää, tykkäsin vain enemmän ajatuksesta että hiihtelen kauniissa talvimaisemassa. Ehkä joku toinen saa näistä iloa kun lahjoitan ne.

Tai: ostin tämän kalliin takin netistä ja vaikka se oli jo silloin epämukava, en jaksanut palauttaa sitä ja ajattelin myydä sen myöhemmin, mutta nyt se on seissyt vaatekaapissani kolme vuotta tilaa viemässä ja ainaisena muistutuksena saamattomuudestani ja typerästä rahankäytöstäni, eiköhän tämä riitä ja voin luopua siitä.