tavarapaljous :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näistä lahjoitettavista roskista. Mietin mikä on se syy, miksi niitä ei voi vain heittää suoraan roskiin vaan lahjoittaa, ja siirtää se roskiin heittämisen vaiva toiselle.

Voiko selitys olla meidän muutaman sukupolven takaisessa pula-ajassa. Kun kaikki piti käyttää uudelleen että mitään ei menisi hukkaan. 44 syntynyt äitini tarjoaa rikkinäisiä ja tarpeetonta tavaraa ja kyselee että mitähän näistäkin voisi vielä tehdä. Olen yrittänyt saada häntä ymmärtämään, että vaikka niistä tekisikin jotain niin ei niille silti ole tilaa tai käyttöä. Ja että tavaraa on niin paljon, että sillä ei ole enää juuri mitään arvoa. Silti saan häneltä rikkinäisiä astioita, laukkuja ym. Ja hän tietää että ne ovat rikki. Aiemmin säilyttöin niitä jostain syyllisyyden tunteesta, mutta nyt laitan suoraan roskiin jos ei tule käyttöön. Hänenkin pitäisi karsia kovalla kädellä, koska muutto hissilliseen taloon olisi jo ajankohtainen. Olen yrittänyt kannustaa karsimaan ja esittänyt erilaisia näkökulmia sen tueksi.

Sinun äitisi näkökulma on oikea eikä kyse ole liian tavaran hankkimisesta vaan siitä, että kaikki pitää käyttää loppuun.

---

Kyseisen äidin nuoruudessa vielä rikkinäiset vaatteet paikattiin ja niistä tehtiin muuta, kuivahtanut ruoka tehtiin maukkaaksi jollain konstilla jne.

Kyseisen ap:n äiti voisi itse käyttää kaiken loppuun eikä dumpata niitä lapselleen. 

Tietenkin. Tarpeeton ei sinällään muutu tarpeelliseksi tekemällä siitä jotain muuta tarpeetonta eikä meistä kenelläkään ole oikeutta vastentahtoisesti dumpata rojujamme toisille. Tämä on myös oikeus sanoa ja minä kurltäydyn niin uudesta kuin vanhasta tarpeettomasta. Myös lahjat annan eteenpäin, jos en niitä tarvitse.

Ap kuitenkin kyseli syytä, miksi ei voi heittää suoraan roskiin vaan pitää lahjoittaa ja sitä, onko syy pula-ajassa ja tähän vastasin toteamalla, että sinällään ajatus kaiken materiaalin hyödyntämisestä on oikea ja tulee olemaan ainoa mahdollinen.

Vierailija kirjoitti:

Mites muut on selvinneet joulusta, paljonko tuli uutta turhaa krääsää kaappeihin?

Meille tuli vain yksi oikeasti turha juttu, uusi kynttilähärpäke anopilta. Muut lahjat oli käyttökelpoista ja kuluvaa tavaraa. Aika vähällä siis päästiin.

Hyvin on selvitty. Ostin itse lahjaksi niitä asioita, joita oli toivottu, ja sain lahjaksi vain niitä asioita, joita olin toivonut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitään et siis dumppaa toisten vaivoiksi eikä ole minun tehtäväni keksiä toisten hiuslakoille kohteita (älä takerru yhteen esimerkkiin), mutta omieni on ja niin myös todella teen. Siitä siis nämä esimerkit eikä todellakaan kampaajan tarvitse mitään ottaa, mutta jos olisin opiskelija tai tekisin kotona hommia, voisin haluta.

Jos olisin vähävarainen, voisin ottaa vajan pullon hyvin vaikka sossuta ja kun olen ollut lomalla, olen useinkin käyttänyt hiustuotteita sieltä. Ravintolan vessassa tarjolla olevaa lakkaa olen nähnyt usein käytettävän jne.

Älä takerru yhteen esimerkkiin? Jonka siis itse annoit ja jatkoit siitä puhumista kahden kappaleen verran. 

Ei, jos olisit lukenut viestini kunnolla, olisit nähnyt, että ehdotin vaikkapa sille hiuslakalle monta mahdollista kohdetta. Kuitenkin totesin, että a) kenenkään vastuulla ei ole ottaa sinun tai minun tavaraani b) on yksiselitteisesti meidän omalla vastuullamme, että meidän tavaramme ja niihin käytetyt luonnonvarat tulevat hyvin loppuun käytetyiksi. Näinollen minä annan esimerkin, mutta jokainen itse keksii ne kohteet ja tavat, jolla vastaa tavaroistaan.

Näin toimin itse eikä se ole vaikeaa. Jos en käytä/tarvitse jotain, myyn ja jos ei mene kaupaksi (tai ole myyntipotentiaalia), annan sille, joka huolii/tarvitsee jne. Mikä saakeli tässä on niin vaikeaa, että yksinkertainen asia vääntää rautalangasta?

Yrität väittää, että tavara on vastuullasi, mutta silti et käytä sitä loppuun, vaan dumppaat toisille. 

Mikä näin yksinkertaisessa asiassa on sinulle vaikeaa? Yrität pestä mustaa valkoiseksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitään et siis dumppaa toisten vaivoiksi eikä ole minun tehtäväni keksiä toisten hiuslakoille kohteita (älä takerru yhteen esimerkkiin), mutta omieni on ja niin myös todella teen. Siitä siis nämä esimerkit eikä todellakaan kampaajan tarvitse mitään ottaa, mutta jos olisin opiskelija tai tekisin kotona hommia, voisin haluta.

Jos olisin vähävarainen, voisin ottaa vajan pullon hyvin vaikka sossuta ja kun olen ollut lomalla, olen useinkin käyttänyt hiustuotteita sieltä. Ravintolan vessassa tarjolla olevaa lakkaa olen nähnyt usein käytettävän jne.

Älä takerru yhteen esimerkkiin? Jonka siis itse annoit ja jatkoit siitä puhumista kahden kappaleen verran. 

Ei, jos olisit lukenut viestini kunnolla, olisit nähnyt, että ehdotin vaikkapa sille hiuslakalle monta mahdollista kohdetta. Kuitenkin totesin, että a) kenenkään vastuulla ei ole ottaa sinun tai minun tavaraani b) on yksiselitteisesti meidän omalla vastuullamme, että meidän tavaramme ja niihin käytetyt luonnonvarat tulevat hyvin loppuun käytetyiksi. Näinollen minä annan esimerkin, mutta jokainen itse keksii ne kohteet ja tavat, jolla vastaa tavaroistaan.

Näin toimin itse eikä se ole vaikeaa. Jos en käytä/tarvitse jotain, myyn ja jos ei mene kaupaksi (tai ole myyntipotentiaalia), annan sille, joka huolii/tarvitsee jne. Mikä saakeli tässä on niin vaikeaa, että yksinkertainen asia vääntää rautalangasta?

Yrität väittää, että tavara on vastuullasi, mutta silti et käytä sitä loppuun, vaan dumppaat toisille. 

Mikä näin yksinkertaisessa asiassa on sinulle vaikeaa? Yrität pestä mustaa valkoiseksi. 

Oletko nyt oikeasti sitä mieltä että on parempi heittää vaikka kunnolliset sukset roskiin kuin yrittää etsiä niille jatkoaikaa lahjoittamalla ne organisaatiolle tai yksityishenkilölle? Vai vänkäätkö vain vänkäämisen ilosta?  Vastuullisuus tarkoittaa myös sitä, että kun kunnossa olevalla tavaralla ei ole enää itselle käyttöä, sitä ei makuuta omassa varastossa niin kauan että se vanhenee ja muuttuu käyttökelvottomaksi, vaan se myydään tai annetaan eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitään et siis dumppaa toisten vaivoiksi eikä ole minun tehtäväni keksiä toisten hiuslakoille kohteita (älä takerru yhteen esimerkkiin), mutta omieni on ja niin myös todella teen. Siitä siis nämä esimerkit eikä todellakaan kampaajan tarvitse mitään ottaa, mutta jos olisin opiskelija tai tekisin kotona hommia, voisin haluta.

Jos olisin vähävarainen, voisin ottaa vajan pullon hyvin vaikka sossuta ja kun olen ollut lomalla, olen useinkin käyttänyt hiustuotteita sieltä. Ravintolan vessassa tarjolla olevaa lakkaa olen nähnyt usein käytettävän jne.

Älä takerru yhteen esimerkkiin? Jonka siis itse annoit ja jatkoit siitä puhumista kahden kappaleen verran. 

Ei, jos olisit lukenut viestini kunnolla, olisit nähnyt, että ehdotin vaikkapa sille hiuslakalle monta mahdollista kohdetta. Kuitenkin totesin, että a) kenenkään vastuulla ei ole ottaa sinun tai minun tavaraani b) on yksiselitteisesti meidän omalla vastuullamme, että meidän tavaramme ja niihin käytetyt luonnonvarat tulevat hyvin loppuun käytetyiksi. Näinollen minä annan esimerkin, mutta jokainen itse keksii ne kohteet ja tavat, jolla vastaa tavaroistaan.

Näin toimin itse eikä se ole vaikeaa. Jos en käytä/tarvitse jotain, myyn ja jos ei mene kaupaksi (tai ole myyntipotentiaalia), annan sille, joka huolii/tarvitsee jne. Mikä saakeli tässä on niin vaikeaa, että yksinkertainen asia vääntää rautalangasta?

Yrität väittää, että tavara on vastuullasi, mutta silti et käytä sitä loppuun, vaan dumppaat toisille. 

Mikä näin yksinkertaisessa asiassa on sinulle vaikeaa? Yrität pestä mustaa valkoiseksi. 

Tuossa yllä sinulle vastaa joku muu kuin minä, jolle vänkäät. Vastaan vielä minäkin kerran, vaikka epäilen, että pakkomielteeltäsi tajuat sitä, mitä vastuullisuus tavarasta tarkoittaa.

Meillä on kaksi lasta eivätkä he tosiaan ole saaneet suksia puhki niitä muutaman vuoden käytettyään. Nämä sitten annoin eteenpäin tarvitseville ja mustaa tässä valkoiseksi peseskelen, kun en viitsinyt lähteä niitä puhki hiihtämään enkä tehnyt niistä naulakkoa.

Onko irtaimen kauppa tuttua? Tehdään vapaaehtoisuuden perusteella _sopimus_ ja luovutetaan tavara yleensä vastikkeellisesti.

No kuule. Toimii ihan samalla tavalla siinäkin tapauksessa, että tehdään edelleen sopimus vapaaehtoisuuden perusteella, tavaran vaihtaa omistajaa - ja toinen saa sen tavaran ja toinen tilaa kotiin, vapauden vastuusta jne. Ymmärrätkö?

Toisille tämä on ihan itsestään selvää nykyisin, toisille aivan käsittämättömän hankalaa. Edes ymmärtää, saati toteuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näistä lahjoitettavista roskista. Mietin mikä on se syy, miksi niitä ei voi vain heittää suoraan roskiin vaan lahjoittaa, ja siirtää se roskiin heittämisen vaiva toiselle.

Voiko selitys olla meidän muutaman sukupolven takaisessa pula-ajassa. Kun kaikki piti käyttää uudelleen että mitään ei menisi hukkaan. 44 syntynyt äitini tarjoaa rikkinäisiä ja tarpeetonta tavaraa ja kyselee että mitähän näistäkin voisi vielä tehdä. Olen yrittänyt saada häntä ymmärtämään, että vaikka niistä tekisikin jotain niin ei niille silti ole tilaa tai käyttöä. Ja että tavaraa on niin paljon, että sillä ei ole enää juuri mitään arvoa. Silti saan häneltä rikkinäisiä astioita, laukkuja ym. Ja hän tietää että ne ovat rikki. Aiemmin säilyttöin niitä jostain syyllisyyden tunteesta, mutta nyt laitan suoraan roskiin jos ei tule käyttöön. Hänenkin pitäisi karsia kovalla kädellä, koska muutto hissilliseen taloon olisi jo ajankohtainen. Olen yrittänyt kannustaa karsimaan ja esittänyt erilaisia näkökulmia sen tueksi.

Sinun äitisi näkökulma on oikea eikä kyse ole liian tavaran hankkimisesta vaan siitä, että kaikki pitää käyttää loppuun. Voit etsiä vaikka mitä näkökulmia ja aina voidaan täällä muös psykologisoida, että jos on paha mieli jne. jne., niin on jotenkin enemmän ok raijata kaikki kaatikselle.

Tämä luontokatastrofi (oletteko huomanneet?) on käsillä, koska on kadotettu ymmärrys siitä, että jos luonnovaroja päädytään käyttämään on ensin vielä kerran harkittava. Sitten niitä on käytettävä, käytettävä, käytettävä.. kunnes ei enää voi ja vasta aivan viimeinen vaihtoehto on jäte. Kyseisen äidin nuoruudessa vielä rikkinäiset vaatteet paikattiin ja niistä tehtiin muuta, kuivahtanut ruoka tehtiin maukkaaksi jollain konstilla jne.

Tästä ajattelusta ei pidä päästä eroon vaan siihen pitää palata. Se, roska mitä nyt on, pitää saada asianmukaisesti käsittelyyn ja käyttökelpoinen käyttöön eri tavoin. Koko ajattelun pitää muuttua eikä oikeuttaa viime vuosikymmeninä opittua tuhoisaa ja ylsilökeskeistä toimintaa milloin milläkin minäkeskeisellä tekosyyllä - jotka vain pahentavat ihmisten ahdinkoa.

MInä käsitin kirjoituksen niin, että äiti antaa tavaraa, joka on jo loppuunkäytetty.  Tietysti äitiin pitää suhtautua kiltisti mutta rikkinäiset tavarat, joita ei tarvitse, voi kyllä heittää roskiin. Jätteenpolttolaitos tekee niistä energiaa.

Kuinka paljon kahvimukeja voikaan yhdessä taloudessa olla.

Vaikeaa se aluksi on luopua tavarasta, mutta siitä se sitten helpottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näistä lahjoitettavista roskista. Mietin mikä on se syy, miksi niitä ei voi vain heittää suoraan roskiin vaan lahjoittaa, ja siirtää se roskiin heittämisen vaiva toiselle.

Voiko selitys olla meidän muutaman sukupolven takaisessa pula-ajassa. Kun kaikki piti käyttää uudelleen että mitään ei menisi hukkaan. 44 syntynyt äitini tarjoaa rikkinäisiä ja tarpeetonta tavaraa ja kyselee että mitähän näistäkin voisi vielä tehdä. Olen yrittänyt saada häntä ymmärtämään, että vaikka niistä tekisikin jotain niin ei niille silti ole tilaa tai käyttöä. Ja että tavaraa on niin paljon, että sillä ei ole enää juuri mitään arvoa. Silti saan häneltä rikkinäisiä astioita, laukkuja ym. Ja hän tietää että ne ovat rikki. Aiemmin säilyttöin niitä jostain syyllisyyden tunteesta, mutta nyt laitan suoraan roskiin jos ei tule käyttöön. Hänenkin pitäisi karsia kovalla kädellä, koska muutto hissilliseen taloon olisi jo ajankohtainen. Olen yrittänyt kannustaa karsimaan ja esittänyt erilaisia näkökulmia sen tueksi.

Sinun äitisi näkökulma on oikea eikä kyse ole liian tavaran hankkimisesta vaan siitä, että kaikki pitää käyttää loppuun. Voit etsiä vaikka mitä näkökulmia ja aina voidaan täällä muös psykologisoida, että jos on paha mieli jne. jne., niin on jotenkin enemmän ok raijata kaikki kaatikselle.

Tämä luontokatastrofi (oletteko huomanneet?) on käsillä, koska on kadotettu ymmärrys siitä, että jos luonnovaroja päädytään käyttämään on ensin vielä kerran harkittava. Sitten niitä on käytettävä, käytettävä, käytettävä.. kunnes ei enää voi ja vasta aivan viimeinen vaihtoehto on jäte. Kyseisen äidin nuoruudessa vielä rikkinäiset vaatteet paikattiin ja niistä tehtiin muuta, kuivahtanut ruoka tehtiin maukkaaksi jollain konstilla jne.

Tästä ajattelusta ei pidä päästä eroon vaan siihen pitää palata. Se, roska mitä nyt on, pitää saada asianmukaisesti käsittelyyn ja käyttökelpoinen käyttöön eri tavoin. Koko ajattelun pitää muuttua eikä oikeuttaa viime vuosikymmeninä opittua tuhoisaa ja ylsilökeskeistä toimintaa milloin milläkin minäkeskeisellä tekosyyllä - jotka vain pahentavat ihmisten ahdinkoa.

MInä käsitin kirjoituksen niin, että äiti antaa tavaraa, joka on jo loppuunkäytetty.  Tietysti äitiin pitää suhtautua kiltisti mutta rikkinäiset tavarat, joita ei tarvitse, voi kyllä heittää roskiin. Jätteenpolttolaitos tekee niistä energiaa.

Tuosta kirjoituksesta ei saa mitenkään yksiselitteisesti kuvaa, että äidin tavara on vain jätteeseen kelpaavaa. Jätteenpoltto ei myöskään ole mikään ongelmaton ratkaisu; kaikki ei pala ja poltto synnyttää päästöjä. Aivan liikaa päätyy Suomessa tavaraa kaatopaikalle.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/03/22/sekajatteen-energiapoltto

Vierailija kirjoitti:

Välillä ihmettelen että kuinka paljon se kierrättäminen lopulta maailmaa pelastaa, kun tavaran määrä koko ajan kuitenkin lisääntyy.

Tavarat pitäisi käyttää itse loppuun ja vasta sitten hankkia uusia.

Riippunee kierrätettävästä asiasta. Jotain vauvan pienimpiä vaatteita on aika vaikea käyttää loppuun asti ja jos jokainen nämä heittäisi roskiin yhden vauvan käytön jälkeen, niin kyllähän se luonnonvarojen kulutus olisi aika järkyttävän suurta.

Toisaalta taas suurin osa joistain krääsästä (Tiger, Normalin osa tuotteista, Miny, mitä näitä nyt on) voisi jättää jo kokonaan valmistamatta ja ostamatta. Ne on suurin osa krääsää, jota vain hetki jaksetaan katsoa tai jotka kestää vain hetken ehjänä. Näissä huonolaatuisissa tavaroissa ehkä kierrätys on vähän se ja sama.

En tiedä miten on, mutta tämä lainaamani viesti sai pohtimaan enemmän kaikkea kuluttumista ja kierrättämistä ylipäänsä. Itse kyllä kierrätän kaiken minkä voin ja mikä vain kelpaa eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Apua, miten toimia kun edessä, lähitulevaisuudessa, on iso muutto toiseen maahan? Siipalla on paha ocd ja kaikki romu, mitä on säästänyt, on tunnesidonnaista. Eli kaikkeen liittyy jokin muisto niin sen verukkeella ei voi mitään heittää pois.

Esim, yhdessä nurkassa kahdet rikkinäiset stereot. Vaatehuone lattiasta kattoon täynnä romua, mm vanhoja leluja mitä hänen aikuiset lapsensa ei halua säilyttää, niin isukki säästää kaiken kun on niitä muistoja. Omia romuja olen karsinut vuosien varrella ja sitä omaa maallista ei juuri ole enää jäljellä.

Miten saisi jonkun hyvän kompromissin aikaiseksi? ...ääh

Sanoisin puolisolle suoraan että vuokraa romujaan varten varaston jonka maksaa ihan omista rahoistaan. Tulee muuttokin halvemmaksi kun ei ole turhaa tavaraa muutettavaksi. Lisäksi jos että ole vielä hommanneet asuntoa niin voitte ottaa pienemmän kun osa tavaroista ei lähde mukaan.

Joskus hamstraajalle tulee järki käteen kun lasket sille mitä ne romut tulee vuosien varrella maksamaan. Aikana, rahana, tilana, vuokrina, asunnon neliöinä, mielipahaa. Oisko tämä nyt sellainen ihminen jolle voisi riittää kun ottaisi kuvat kaikista tavaroista ja teettäisi kirjan. Voisiko sitten luopua.

Mulla oli sama ongelma, mutta järkeilin itseni eri perusteluilla luopumaan tavaroista. Nyt ollaan jo hyvässä tilanteessa.

Tuo varastotilan vuokraaminenkin on joissain tapauksissa ihan järjetöntä. Jos tavarat jää vaikka viideksi vuodeksi sinne maksulliseen varastoon, tulee aika paljon hintaa siitä, että siellä hillotaan jotain sinänsä täysin arvotonta rojua ja maksetaan siitä koko ajan. Esim ystäväni järkyttyi, kun äitinsä oli varastoinut jotain vanhoja huonekaluja vuosikausia. Se varastointi tuli kalliimmaksi kuin mitä ne tavarat olivat koskaan maksaneet.

Minne lahjoitatte sekalaista, mutta ihan laadukasta tavaraa? Mikä isoista toimijoista on vähiten huono?

SPR kontti on hyvä lahjoitus paikka ja samalla autat rahallisesti

[/quote]

Tuo varastotilan vuokraaminenkin on joissain tapauksissa ihan järjetöntä. Jos tavarat jää vaikka viideksi vuodeksi sinne maksulliseen varastoon, tulee aika paljon hintaa siitä, että siellä hillotaan jotain sinänsä täysin arvotonta rojua ja maksetaan siitä koko ajan.[/quote]

No mut sehän siinä on ideaakin. Pistää puolison laskemaan, että kuinka paljon niiden romujen säilöminen maksaa ulkomaan reissun ajan. Onko ne rikkinäiset stereot sittenkään niin tärkeitä, jos niiden säilytys alkaakin maksaa tonnin vuodessa?

Vierailija kirjoitti:

Tuo varastotilan vuokraaminenkin on joissain tapauksissa ihan järjetöntä. Jos tavarat jää vaikka viideksi vuodeksi sinne maksulliseen varastoon, tulee aika paljon hintaa siitä, että siellä hillotaan jotain sinänsä täysin arvotonta rojua ja maksetaan siitä koko ajan.

No mut sehän siinä on ideaakin. Pistää puolison laskemaan, että kuinka paljon niiden romujen säilöminen maksaa ulkomaan reissun ajan. Onko ne rikkinäiset stereot sittenkään niin tärkeitä, jos niiden säilytys alkaakin maksaa tonnin vuodessa?

Joo samaa mieltä. Yritin tarkoittaa sitä, että joskus ne kamat vaan jää sinne varastoon kun ei saa aikaiseksi tehdä sille  asialle mitään, ja siitä kertyy se tuhansien eurojen lasku.  Eli tuo pitää osata muotoilla niin, että puoliso ei oikeasti vie niitä stereoitaan sinne säilöön, koska sinnehän ne sitten jää.

Osaisiko joku vinkata videoita tai instaa, joka painottuisi organisointiin ja siivoukseen, mutta ei minimalismiin?

Karsin kyllä itsekin roskat, käyttökelvottoman ja sellaisen, mitä en todella käytä. Enemmän kuitenkin haluan luoda pysyvän järjestyksen - enkä aio pyrkiä minimalismiin. En oikein jaksa katsoa siis videoita, joissa siihen pyritään.

Katsoin noita ketjussa mähiaikoina vinkattuja ja oli muutama ihan ok-video, mutta en nyt niin innostunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitään et siis dumppaa toisten vaivoiksi eikä ole minun tehtäväni keksiä toisten hiuslakoille kohteita (älä takerru yhteen esimerkkiin), mutta omieni on ja niin myös todella teen. Siitä siis nämä esimerkit eikä todellakaan kampaajan tarvitse mitään ottaa, mutta jos olisin opiskelija tai tekisin kotona hommia, voisin haluta.

Jos olisin vähävarainen, voisin ottaa vajan pullon hyvin vaikka sossuta ja kun olen ollut lomalla, olen useinkin käyttänyt hiustuotteita sieltä. Ravintolan vessassa tarjolla olevaa lakkaa olen nähnyt usein käytettävän jne.

Älä takerru yhteen esimerkkiin? Jonka siis itse annoit ja jatkoit siitä puhumista kahden kappaleen verran. 

Ei, jos olisit lukenut viestini kunnolla, olisit nähnyt, että ehdotin vaikkapa sille hiuslakalle monta mahdollista kohdetta. Kuitenkin totesin, että a) kenenkään vastuulla ei ole ottaa sinun tai minun tavaraani b) on yksiselitteisesti meidän omalla vastuullamme, että meidän tavaramme ja niihin käytetyt luonnonvarat tulevat hyvin loppuun käytetyiksi. Näinollen minä annan esimerkin, mutta jokainen itse keksii ne kohteet ja tavat, jolla vastaa tavaroistaan.

Näin toimin itse eikä se ole vaikeaa. Jos en käytä/tarvitse jotain, myyn ja jos ei mene kaupaksi (tai ole myyntipotentiaalia), annan sille, joka huolii/tarvitsee jne. Mikä saakeli tässä on niin vaikeaa, että yksinkertainen asia vääntää rautalangasta?

Yrität väittää, että tavara on vastuullasi, mutta silti et käytä sitä loppuun, vaan dumppaat toisille. 

Mikä näin yksinkertaisessa asiassa on sinulle vaikeaa? Yrität pestä mustaa valkoiseksi. 

Oletko nyt oikeasti sitä mieltä että on parempi heittää vaikka kunnolliset sukset roskiin kuin yrittää etsiä niille jatkoaikaa lahjoittamalla ne organisaatiolle tai yksityishenkilölle? Vai vänkäätkö vain vänkäämisen ilosta?  Vastuullisuus tarkoittaa myös sitä, että kun kunnossa olevalla tavaralla ei ole enää itselle käyttöä, sitä ei makuuta omassa varastossa niin kauan että se vanhenee ja muuttuu käyttökelvottomaksi, vaan se myydään tai annetaan eteenpäin.

Minusta jokainen voi tehdä mitä haluaa. Jokainen pitäköön omasta tontistaan huolta. Ethän sinä kuitenkaan voi yhtään mitään sille, mitä minä teen. Syyllistämisesi ei innosta minua kierrättämään tavaran tavaraa, päinvastoin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitään et siis dumppaa toisten vaivoiksi eikä ole minun tehtäväni keksiä toisten hiuslakoille kohteita (älä takerru yhteen esimerkkiin), mutta omieni on ja niin myös todella teen. Siitä siis nämä esimerkit eikä todellakaan kampaajan tarvitse mitään ottaa, mutta jos olisin opiskelija tai tekisin kotona hommia, voisin haluta.

Jos olisin vähävarainen, voisin ottaa vajan pullon hyvin vaikka sossuta ja kun olen ollut lomalla, olen useinkin käyttänyt hiustuotteita sieltä. Ravintolan vessassa tarjolla olevaa lakkaa olen nähnyt usein käytettävän jne.

Älä takerru yhteen esimerkkiin? Jonka siis itse annoit ja jatkoit siitä puhumista kahden kappaleen verran. 

Ei, jos olisit lukenut viestini kunnolla, olisit nähnyt, että ehdotin vaikkapa sille hiuslakalle monta mahdollista kohdetta. Kuitenkin totesin, että a) kenenkään vastuulla ei ole ottaa sinun tai minun tavaraani b) on yksiselitteisesti meidän omalla vastuullamme, että meidän tavaramme ja niihin käytetyt luonnonvarat tulevat hyvin loppuun käytetyiksi. Näinollen minä annan esimerkin, mutta jokainen itse keksii ne kohteet ja tavat, jolla vastaa tavaroistaan.

Näin toimin itse eikä se ole vaikeaa. Jos en käytä/tarvitse jotain, myyn ja jos ei mene kaupaksi (tai ole myyntipotentiaalia), annan sille, joka huolii/tarvitsee jne. Mikä saakeli tässä on niin vaikeaa, että yksinkertainen asia vääntää rautalangasta?

Yrität väittää, että tavara on vastuullasi, mutta silti et käytä sitä loppuun, vaan dumppaat toisille. 

Mikä näin yksinkertaisessa asiassa on sinulle vaikeaa? Yrität pestä mustaa valkoiseksi. 

Oletko nyt oikeasti sitä mieltä että on parempi heittää vaikka kunnolliset sukset roskiin kuin yrittää etsiä niille jatkoaikaa lahjoittamalla ne organisaatiolle tai yksityishenkilölle? Vai vänkäätkö vain vänkäämisen ilosta?  Vastuullisuus tarkoittaa myös sitä, että kun kunnossa olevalla tavaralla ei ole enää itselle käyttöä, sitä ei makuuta omassa varastossa niin kauan että se vanhenee ja muuttuu käyttökelvottomaksi, vaan se myydään tai annetaan eteenpäin.

Minusta jokainen voi tehdä mitä haluaa. Jokainen pitäköön omasta tontistaan huolta. Ethän sinä kuitenkaan voi yhtään mitään sille, mitä minä teen. Syyllistämisesi ei innosta minua kierrättämään tavaran tavaraa, päinvastoin. 

Kommentoin kommenttiasi, en varsinaisesti vastaa sinulle enkä ole tuo, jolle purnaat.

Tämä kommentti selittää hyvin sitä, miksi jätelainsäädäntöä on täytynyt ja täytyy muuttaa. Tuossa Ylen artikkelissa todetaan, että aivan liikaa sellaista tavaraa päätyy jätteeksi, jonka pitäisi päätyä kiertoon eri tavoin.

Tämä on tiedetty jo hyvin pitkään, kuten sekin, että kun käytetään luonnonvaroja tai saastutetaan, ei ole mitään omia tontteja vaan yhteinen maapallo, jossa yhden itsekkyydestä kärsivät kaikki. Tästä samasta syystä ei myöskään voida toimia tulevaisuudessa minun mielestäni -periaatteella.

Osa ihmisistä heittäytyy täysin infantiileiksi, alkaa jauhaa että syyllistämisestä ja siitä, kuinka kukaan ei voi minua pakottaa. Ehkä olette lukeneet ihmisistä, jotka savuttavasta tulisijasta huomauttaessa alkavat kitupolttaa sanomalehtiä. Tähän päädytään oma tontti -ajattelulla.

Täytyy siis toimia siten, että kaiken pitää kallistua ja siinä pisteessä olemme. Tavarasta täytyy maksaa jätemaksu ostaessa ja kiertoon palauttaessa voidqan sitten maksaa kunnon mukaan jotain takaisin, joka motivoi pitämään kunnossa ja laittamaan tarpeeton eteenpäin. Lisäksi esimerkiksi elektroniikka pitäisi pääosin vain vuokrata ja valmistajan vastata kaikesta korjaamisesta, kierrättämisestä jne. edellä kuvatun mukaisesti.

Kunnes tällaiseen malliin päädytään, on toivottavaa, että mahdollisimman moni ymmärtää kierrätyksen välttämättömyyden ja jätteeksi päätymisen viimesijaisuuden. Sen miten toiveikas kukin on toisten suhteen voi kukin päättää ihan itse.

Vierailija kirjoitti:

Osaisiko joku vinkata videoita tai instaa, joka painottuisi organisointiin ja siivoukseen, mutta ei minimalismiin?

Karsin kyllä itsekin roskat, käyttökelvottoman ja sellaisen, mitä en todella käytä. Enemmän kuitenkin haluan luoda pysyvän järjestyksen - enkä aio pyrkiä minimalismiin. En oikein jaksa katsoa siis videoita, joissa siihen pyritään.

Katsoin noita ketjussa mähiaikoina vinkattuja ja oli muutama ihan ok-video, mutta en nyt niin innostunut.

Esim. The Home Edit, niiden filosofia on että tavaraa saa olla kunhan se on järjestyksessä :D Netflixistä löytyy sarja, missä laittavat julkkisten ja tavisten kodeissa kaappeja järjestykseen, tosin omaan makuuni se oli liian amerikkalainen. Ovat julkaisseet myös pari järjestelykirjaa ja löytyy nettisivut ja insta.

Kylmät kädet kirjoitti:

Kuinka paljon kahvimukeja voikaan yhdessä taloudessa olla.

Vaikeaa se aluksi on luopua tavarasta, mutta siitä se sitten helpottaa.

Meillä on edelleen liikaa. Jostain syystä en vaan raaski luopua muumimukeista vaikka niillä juuri käyttöä olekaan.

Joulutauon jälkeen tulin taas pitkästä aikaa tänne lueskelemaan.

Meillä meni joulu ihan ok tavaran suhteen. Vauvalle ei ostettu itse mitään lahjoja mutta sukulaisilta tuli pari lelua, pari kirjaa, vaatetta, ihan hyviä lahjoja kaikki. Meille aikuisille tuli myös tarpeellisia ja toivottuja lahjoja enimmäkseen, mutta pari hutiakin mahtui joukkoon; yksi kauneudenhoitotuote jota en tarvitse ja DVD-elokuva (olen juuri karsinut elokuvia päästäkseni eroon dvd-vuorista...) ja sitten kaksi väärän kokoista tyynyliinaa... niistä pitäisi hankkiutua eroon jotenkin.

Ennen joulua pakkaset tekivät sen että sain lahjoitettua Torissa pois käyttämättä jääneitä talviasusteita, tuntui hyvältä päästä niistä eroon :) käytän oikeastaan vain kahta pipoa ja kolmea huivia, niin turha säilytellä enempää. 

Sain myytyä pussillisen vauvan vanhoja vaatteita pois vihdoinkin, aika kauan ehtivät olla myynnissä ennenkuin ostaja löytyi, mutta kannatti odottaa!

Sitten sain eilen siivottua keittiön muovirojulaatikon ja heitin pois parittomia pakasterasian kansia ynnä muuta sellaista. 

Motivaatio karsia ja järjestellä on korkealla, kun koti tuntuu olevan kokoajan jonkinasteisessa kaaoksessa, kiitos tämän vauva-arjen :D (ja vauvalla kohta 1v-synttärit, ensimmäiset lahjatoivekyselyt tuli jo, juurihan tässä vasta selvittiin joululahjoista, apua!)