tavarapaljous :(

Vierailija kirjoitti:

Minä taas löysin jalkavoiteen merkinnällä expires 12/2020... Roskiin lähes täysi puteli. Hyvä muistutus taas itselle olla hilloamatta tavaraa kaapin perukoilla. Aloitin myös ruokakaappien tyhjentämisprojektin, käytän pois kaikki vanhat jauhot ja muut kuivatuotteet, mausteet ja pakastimen ruoka-aineet. Sitten mietin jonkun järkevän kotivarakokonaisuuden, jossa mitään ei jää vuosiksi kaappiin vaan ruoka kiertää koko ajan.

Kyllä se jalkarasva olisi mennyt niihin kuiviin kantapäihin vs kun heitit sen pois.. 

Vierailija kirjoitti:

Mulla on sellainen taivaan vanha mehukone, jota mun ei ole tullut käytettyä kuin 1-2 kertaa, ollut mulla nyt ainakin vuoden pöydällä näköttämässä. Sitä ennen se oli mun lapsuudenkodissa, en muista koskaan nähneeni sitä käytössä muuta kuin juuri ennen kuin antoivat sen mulle vuosi sitten. Mitä mä teen sille? Tekis mieli viedä seriin, mutta unelmaminä tekis sillä joka päivä tuoremehun. Nykyminä ei saa aikaiseksi.

Ota kokeeksi tehdä esim. viikon tai parin aikana sitä mehua, ja jos ei luonnistu, niin kiertoon vaan. 

Mä sain lähestulkoon päivälle asettamani tavoitteet tehtyä. Vain yhdet kausivalot jäi vielä ottamatta, kun tarvitsen hommaan apuun minua huomattavasti pidempää miestäni. 

Pyykkien ja tiskien lisäksi pesin tosiaan molemmat vessat ja extrana suihkun lattiakaivon. Karsin myös kahdesta omenapuusta oksia. Vien oksat viikonloppuna ystävälleni, jolla on lemmikkikaneja. Seuraavaksi ajattelin ajaa kaatiksen kautta viemässä ser ja tekstiilijätettä ja siitä käydä äidilläni kahvilla. Iltapäivälle olen varannut kasvohoidon, sillä oon päättänyt alkaa panostaa itseeni niillä rahoilla, mitä saan poistoista.

Raporttia teille kanssasiskot tai -veljet.

Kevät innosti siivoamaan kaappeja ja sieltähän löytyi vaikka mitä tarpeetonta. Kirpputorille lähti neljä kassia tavaraa ja kierrätykseen kaksi pussia vaatteita. Kannatti ottaa kirppispaikka hiihtoloma-aikaan, menekki oli hyvä kerrankin! Vain muutama tavara jäi, ne menevät lahjoitukseen. Vielä aion laittaa myyntiin muutamia arvokkaampia tavaroita nettikirppikselle.

Kyllä nyt on kaapeissa taas tilaa ja itsellä hyvä mieli ja tietysti muutama euro lisää säästössä.

Kaikki nyt vaan kaappeja siivoamaan :)

Olen saanut kollegoilta kirppistavaraa hyvin, hyvin paljon. Miesystäväni oli työmatkalla ja sinä aikana sain järjestettyä kaikki loput lahjoitukset, pakattua laatikoihin. Sanoin tästä naapurille, joka kertoi hänen puolisollaan on lainassa työpaikan paku tällä viikolla.

Vietiin eilen kaikki loput kirppistavarat kirppikselle ja nyt sieltä tulee vaihtokauppana tavaraa. 

2 kollegaa tyhjensivät kumpikin omakotitaloa, eli määrä on ollut hyvin suuri ja ajanjaksompitkä. Tässä on muutama muukin kollega ollut mukana antamassa lahjoituksia, pfojdktissa on mennyt lähes vuosi. 

Olen jotenkin ihmeissään, kun tämä projekti on nyt lähes ohi . Olen vaihtokauppana saanut kirppikseltä mm Iittalaa, jotka olen vienyt heille vintageen. 

Samalla reissulla vietiin myös 2 laatikollista Iittalaan, naapurin nimellä. Niillä on rajoite ja mun nimellä on kiintiö täynnä puoleksi vuodeksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä taas löysin jalkavoiteen merkinnällä expires 12/2020... Roskiin lähes täysi puteli. Hyvä muistutus taas itselle olla hilloamatta tavaraa kaapin perukoilla. Aloitin myös ruokakaappien tyhjentämisprojektin, käytän pois kaikki vanhat jauhot ja muut kuivatuotteet, mausteet ja pakastimen ruoka-aineet. Sitten mietin jonkun järkevän kotivarakokonaisuuden, jossa mitään ei jää vuosiksi kaappiin vaan ruoka kiertää koko ajan.

Kyllä se jalkarasva olisi mennyt niihin kuiviin kantapäihin vs kun heitit sen pois.. 

No ei olisi. Se haisi omituiselle ja koostumus oli muuttunut vetiseksi. Ei ollut ikuinen rasva sekään.

Siivoaminen on melko raskasta puuhaa. Olen karsinut kotini osittain siksikin hyvin minimalistiseksi. Ei meillä sitäkään ennen suurta tavaramäärää ollut. Lähinnä kaapeista ja varastosta lähti karsinnassa tarpeettomat pois. Kaapeista liinavaatteita ja jotain astioita ja varastosta turhia urheiluvälineitä.

Nyt kysyisinkin, että miten te, joilla on oikeasti paljon tavaraa suoritatte siivoukset. Luulisi että tulisi jopa jotain ötökkää ja ainakin pölystä astmaa, jos tavaraa riittää ihan röykkiöiksi asti.

Meillä ongelma on se, että kun hankimme jotain uutta, ei raaskitakaan heittää vanhaa pois. Eli jos ostetaan vaikka uudet täkit ja tyynyt, jäävät vanhat pyörimään nurkkiin. Tai uusi reppu, niin vanha on kummiskin muka liian hyvä roskiin. Uusittavat tavarat muka jotenkin muuttuvat paremmiksi silmissä, kun uudet on hankittu ja pitäisi päästä vanhoista eroon. Ei johdonmukaista käytöstä kyllä ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ongelma on se, että kun hankimme jotain uutta, ei raaskitakaan heittää vanhaa pois. Eli jos ostetaan vaikka uudet täkit ja tyynyt, jäävät vanhat pyörimään nurkkiin. Tai uusi reppu, niin vanha on kummiskin muka liian hyvä roskiin. Uusittavat tavarat muka jotenkin muuttuvat paremmiksi silmissä, kun uudet on hankittu ja pitäisi päästä vanhoista eroon. Ei johdonmukaista käytöstä kyllä ollenkaan.

Mulla on tää sama haaste! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on sellainen taivaan vanha mehukone, jota mun ei ole tullut käytettyä kuin 1-2 kertaa, ollut mulla nyt ainakin vuoden pöydällä näköttämässä. Sitä ennen se oli mun lapsuudenkodissa, en muista koskaan nähneeni sitä käytössä muuta kuin juuri ennen kuin antoivat sen mulle vuosi sitten. Mitä mä teen sille? Tekis mieli viedä seriin, mutta unelmaminä tekis sillä joka päivä tuoremehun. Nykyminä ei saa aikaiseksi.

Ota kokeeksi tehdä esim. viikon tai parin aikana sitä mehua, ja jos ei luonnistu, niin kiertoon vaan. 

No tätä oon yrittänyt monesti aloittaa, mut ei oo vaan lähtenyt. Kone lähti tänään seriin. Vähän hörähdin, kun näin siellä toisen prikuulleen samanlaisen kasarilta olevan mehustimen. Liekö joku paininut saman asian kanssa 😅

Kiitos, nyt viikonloppuna lähtee meiltä myös kausivalot, loput tontut, lumihiutaleet ym pois. En vaan ole saanut aikaiseksi niitä napsia laatikkoon ja varastoon.

Tuohon, että vanhat jää viemättä kun uusi on hankittu, itselläni oli samaa. Nykyään en osta uutta, ellei se vanha ole oikeasti roskiskamaa. Eli vain pakon edestä uusi, muuten käy noin.

Ja miksi ei pysty osaan viesteistä laittamaan peukkua? Olen saman huomannut joissain muissa keskusteluissa ja tässä nyt myös tuo yksi kommentti noin. Vai eikö minulla vaan toimi?

Kuuntelin tänään taas tavaran karsimista käsittelevää podcastia. Siinä tuli esiin ajatus, että olemme itse vastuussa omasta tavarapaljoudesta, vaikka se olisikin osittain syntynyt muiden toimesta esim lahjoitusten, lahjojen ja perinnön muodossa. Jokainen on itse tehnyt päätöksen ottaa tavaran vastaan ja myös pitää sen. 

Mitä ajatuksia herättää? Näinhän se on, vaikka itsekin sorrun usein syyttelemään muita siitä, että tällaistäkin tänne sukulainen kantoi jne. Mut mä oon aikuinen, mä olisin voinut kantaa ne tavarat pois kun hän on lähtenyt tai kieltäytyä niistä.

Vierailija kirjoitti:

Siivoaminen on melko raskasta puuhaa. Olen karsinut kotini osittain siksikin hyvin minimalistiseksi. Ei meillä sitäkään ennen suurta tavaramäärää ollut. Lähinnä kaapeista ja varastosta lähti karsinnassa tarpeettomat pois. Kaapeista liinavaatteita ja jotain astioita ja varastosta turhia urheiluvälineitä.

Nyt kysyisinkin, että miten te, joilla on oikeasti paljon tavaraa suoritatte siivoukset. Luulisi että tulisi jopa jotain ötökkää ja ainakin pölystä astmaa, jos tavaraa riittää ihan röykkiöiksi asti.

Vierailija kirjoitti:

Kuuntelin tänään taas tavaran karsimista käsittelevää podcastia. Siinä tuli esiin ajatus, että olemme itse vastuussa omasta tavarapaljoudesta, vaikka se olisikin osittain syntynyt muiden toimesta esim lahjoitusten, lahjojen ja perinnön muodossa. Jokainen on itse tehnyt päätöksen ottaa tavaran vastaan ja myös pitää sen. 

Mitä ajatuksia herättää? Näinhän se on, vaikka itsekin sorrun usein syyttelemään muita siitä, että tällaistäkin tänne sukulainen kantoi jne. Mut mä oon aikuinen, mä olisin voinut kantaa ne tavarat pois kun hän on lähtenyt tai kieltäytyä niistä.

Olen eri mieltä tästä, sillä on käsittämätöntä, että erittäin vaikeassa tilanteessa moniongelmaisena olisi vielä omaa syytäni se, että ihminen, jonka kanssa joudun asumaan ei suostu heittämään tavaroitaan pois. Tämän takia koti on sitten kuin joku kaatopaikka, sotkuinen ja likainen. Miljoona kertaa olen pyytänyt tavaroiden vähentämistä. Laitoin muuten itse äsken roskapussiin viininpunainen lakanan ja jonkun epämääräisen kärsineen keittiövälineoletetun tavaran. En tajua, miksi hankin tuota väriä olevan lakanan kun en edes omista mitään muuta tuota väriä olevaa. 

Tuohon äskeiseen vielä, että helppohan se on siirtää omat roinansa jonkun muu rasitteeksi ja ongelmasta. Jokaisen pitäisi hankkiutua niistä itse eroon ja jos ei siihen pysty niin palkata joku tuo tekemään esim. tilaamalla joku hakemaan roinat pois ja kuljettamaan kaatopaikalle, kierrätykseen, SERiin tai myymällä niitä jne.

Vierailija kirjoitti:

Kuuntelin tänään taas tavaran karsimista käsittelevää podcastia. Siinä tuli esiin ajatus, että olemme itse vastuussa omasta tavarapaljoudesta, vaikka se olisikin osittain syntynyt muiden toimesta esim lahjoitusten, lahjojen ja perinnön muodossa. Jokainen on itse tehnyt päätöksen ottaa tavaran vastaan ja myös pitää sen. 

Mitä ajatuksia herättää? Näinhän se on, vaikka itsekin sorrun usein syyttelemään muita siitä, että tällaistäkin tänne sukulainen kantoi jne. Mut mä oon aikuinen, mä olisin voinut kantaa ne tavarat pois kun hän on lähtenyt tai kieltäytyä niistä.

Mä laitan nämä kaikki eteenpäin. 

Viime joulukuussa kävimme kyläilyreissulla ja saatiin autolastillinen kirppistavaraa. Ei mennyt montaa päivää, kun kaikki oli poissa.

Mä tykkään siivota ja raivata. Niin mielelläni auttaisin muitakin, mutta en ole ammattijärjestäjä. Moni tuttukin on sanonut, että tule meillekin siivoamaan, mutta olen pitänyt sitä vain jutusteluna. Mutta oikeesti, huolisitteko jonkun tuntemattoman auttamaan tavarapaljouden kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuuntelin tänään taas tavaran karsimista käsittelevää podcastia. Siinä tuli esiin ajatus, että olemme itse vastuussa omasta tavarapaljoudesta, vaikka se olisikin osittain syntynyt muiden toimesta esim lahjoitusten, lahjojen ja perinnön muodossa. Jokainen on itse tehnyt päätöksen ottaa tavaran vastaan ja myös pitää sen. 

Mitä ajatuksia herättää? Näinhän se on, vaikka itsekin sorrun usein syyttelemään muita siitä, että tällaistäkin tänne sukulainen kantoi jne. Mut mä oon aikuinen, mä olisin voinut kantaa ne tavarat pois kun hän on lähtenyt tai kieltäytyä niistä.

Olen eri mieltä tästä, sillä on käsittämätöntä, että erittäin vaikeassa tilanteessa moniongelmaisena olisi vielä omaa syytäni se, että ihminen, jonka kanssa joudun asumaan ei suostu heittämään tavaroitaan pois. Tämän takia koti on sitten kuin joku kaatopaikka, sotkuinen ja li

Varmasti haastava tilanne, jos elää toisen kanssa, jolla on eri käsitys tavaroista kuin itsellä. Tätä käsiteltiin myös podcastissa. En kovin tarkkaan kuunnellut kuin meillä se olen minä, joka heikommin haluaa luopua tavaroista kuin mieheni. Mutta mieleen jäi joku, joka oli keräillyt toisen tavaroita kasaan ja pyytänyt katsomaan, onko kaikki tarpeellista vai onko joku poislaitettava. Ei nalkuttanut asiasta, mutta pieniä kasoja pyysi välillä katsomaan. Pikku hiljaa kasoja oli pienentynyt. Ja vinkattiin myös kertomaan ääneen positiivisia hyötyjä siitä, kun on karsinut omia tavaroita, esim löysin aamulla töihin päällepantavaa helposti ku  vaatekaappi oli järjestyksessä.

Vierailija kirjoitti:

Mä tykkään siivota ja raivata. Niin mielelläni auttaisin muitakin, mutta en ole ammattijärjestäjä. Moni tuttukin on sanonut, että tule meillekin siivoamaan, mutta olen pitänyt sitä vain jutusteluna. Mutta oikeesti, huolisitteko jonkun tuntemattoman auttamaan tavarapaljouden kanssa?

Mä meinasin kirjoittaa ihan samansisältöisen viestin! Mietin tätä samaa asiaa tänään, että pääsispä jonkun avuksi satunnaisesti vaikka kerran viikossa. Ei niin, että mä yksin tekisin ja siivoisin vaan että yhdessä rauhaksiin jutustellen tehtäis ja karsittais. Aloitettais vaikka keräilemällä helpoimmat pois, kuten kierrätykseen menevät roskat. Sit voitais yhdessä keskittyä tekemään just sitä mitä sä haluaisit. On se sit sukkalaatikon läpikäynti, arvokkaampien tavaroiden laittaminen toriin myyntiin tai ser-jätteiden hakeminen sieltä kellarista pakulla kierrätykseen. Mikä millonkin tuntus hyvältä. Sit kaffet väliin ja vielä pikku puuhaa. Mut ite mietin, että tässä ois niin tärkeetä se, että niitä poistoja saisi tehdä. Mun oma äiti tarttis tällaista apua, mutta mitään ei saa poistaa. Ei roskia, ei turhia, ei mitään. Mut podcastissa puhuttiinkin siitä, että joskus apuna ei voi olla kukaan liian tuttu/läheinen vaan nimenomaan ulkopuolinen apu ois hyvä tällaisessa tilanteessa.

Mutta mistä löytää tällainen "karsintakaveri"? Aika iso kynnys ehdottaa vaikka kaverille, että saanko tulla siivoamaan ja karsimaan sun kanssa 😀 

Joo se voisi latistaa tunnelman jos kesken kahvittelun kysyisi, saanko tulla teille raivaamaan, jos toisen mielestä heillä on ihan siistiä ja viihtyisää