tavarapaljous :(

Vierailija kirjoitti:

Sain myytyä torissa lasten vanhat tuplarattaat ja ystävälle menee turvakaukalo telakan kanssa ja vauvan vaatteita. Ai että! Ihanaa saada tuollaisia isoja möhkäleitä viemästä varastosta kaiken tilan. Ne tuplarattaat on oikeasti valtavat. Joulua varten kaikki on kunnossa. Mies saa yhden kirjan lahjaksi (käytettynä ostetun) ja lapset muutaman paketin per naama. Olen nyt ostolakossa tätä joulukuuta viettänyt ja ajattelin jatkaa ensi vuonnakin. Olen niin tyytyväinen kun tavaramäärä vähenee, olen saanut rahaa hyvin säästöön ja impulssiostaminen ja uuden tavaran haluaminen on vähentynyt tosi paljon. Jee!! Tällainen hehkutus tuli nyt tähän väliin. 

Eikö olekin jännä miten rahaa vain säästyy kun on ostolakossa? En ikinä tajunnut kuinka paljon meillä menikin rahaa tavaraan ennenkuin olimme myös vuoden ostolakossa.

Olemme päässeet jo kerran viikon lomalle säästyneillä rahoilla. Aika hurjaa.

Ja nyt sain jonkun palikan päässänikin kohdalleen ja olen oppinut lahjoittamaan ilmaiseksi tavaraa pois. 

Olen täälläkin monta krt kertonut projektistani. Kollega tyhjentää lapsuudenkotiaan ja joka 2 vko tuo autokuorman mukanaan. Toinen kollega jää keväällä eläkkeelle ja tuo päivittäin pussillisen tarpeetonta. Ellei 1.n projekti lopu asuntokauppaan, näitä lahjoituksia tulee ainakin kevääseen asti.

Työpaikalla on hylätty komero, joihin jättävät ja olen käynyt viikonloppuisin näitä hakemassa. Tilanne meni siihen, että muutkin innostuivat ja komero on mennyt täyteen. Kolmas kollega tuli meiltä päin hakemaan huonekalua. Meni töihin pakulla, tyhjensi komeron ja toi mulle. 

Aika hyvin olen saanut vietyä nopeasti nämä kirppistavarat eteenpäin. Mutta tämä määrä oli niin suuri. Minulla meni monta päivää käydä ne läpi ja pakata banaanilaatikoihin. Puoliso sai työpaikalta pakun ja vietiin kirppikselle viime torstaina 80 banaanilaatikollista kirppistavaraa. Lähdimme pienelle kotimaan matkalle perjantaina ja su tullessa päätettiin käydä työpaikan kautta. Autollinen kirppistavaraa siellä odotti ja maanantaina tuli lisää. 

Talo, joka on myynnissä, siellä on yläkerta nyt tyhjä, on vain mm pari sänkyä, nukkumosta varten. Mutta mm varastoja muutama ovat täysin korkkaamattomat, samoin kellari, ulkovarastot jne. Sanoi max 10% on lähtenyt tavaraa pois. 

Asunnon omistaja on hoivakodissa ja lapset käyvät vuoroviikoin äitiä moikkaamassa, on hyväkin, että paikkakunnalla on paikka, missä asua.

Kun näitä seuraa, olen kyllä niin tyytyväinen tilanteeseeni. Koti perattu, omat vanhemmat asuvat kivassa kaksiossa ja vuosia lapset elivät kanssani siistissä ja karsitussa kodissa, heidän suhde tavaraan on sama. Tarpeeton kiertoon.

Aina on hyvä päivä jatkaa mutta se ylimääräinen ihmisten kotoa ei lopu koskaan. Esim itse en tunne ketään, joilla olisi kotona yhtä vähän tavaraa. 

 

Onneksi kirppiksellä kauppa käy, mutta hinnat ovat pieniä. Pokkareista 0,50 e, 12 kpl kahvikuppisetti 3 euroa jne. Se raha, mitä näistä tulee, on yhteensä paljon, koska määrät ovat isoja. Mutta jos vuodesta toiseen kokonaisen huoneen tavaroiden arvo on max 200 euroa, ei niitä rahan takia kannata säilyttää. Kirppiksellä hyvä puoli, rahan lisäksi on se, että tavara löytää uuden käyttäjän

Oma tilanteenikin on monimutkainen ja olen siitä jotain täällä kertonut. Toki tuomitsevia viestejä olen itsekin saanut. En ihan ymmärrä kaikkea täällä kirjoitettua ja kerrottua. Tuon yhden lähinnä joltakin tavaran välittäjän, jonkinlaiselta trokarilta kuulostavan elämäntapaa en vaan ymmärrä. Tuolle ostolakostaan kertoneelle olen taas kateellinen ja kuulostaa hienolta. Itselläni on vaan tilanne se, että kun tulot on olemattomat valtaosa rahoista kuluu ihan perusasioihin, eikä säästöä paljoa syntyisi, vaikka ostaisin vain sen kaikkein välttämättömimmän. Tosin säästöä saisin siitä, että jättäisin herkut ostamatta ja vähän tarkemmin miettisin, mitä kaupasta ostaisin. Epäterveellinen ruoka ja herkut ovat se suuri paheeni.

En nyt halua kertoa yksityiskohtia, mutta elämäni on pitkän odotuksen jälkeen nyt ilmeisesti muuttumassa tuoden mukanaan enemmän valtaa päättää asioista ja vihdoin toteutuvan unelman minimalismista, mutta myös tarpeen tiukemmasta taloudesta ja niukemmalla elämisestä eli kaikki turha syötävä on vaan jätettävä kauppaan. Samalla varmaan tosin laihtuisinkin ja se olisi vain hyvä asia kun sille tosiaan on tarvetta.

Aloin tässä miettimään, että onko muilla tänne useasti kirjoittaneille pyrkimys tällaiseen elämäntapaan ja siihen johtavien toimien tekeminen johtanut myös laihtumiseen tai pysyvästi parempiin elämäntapoihin. Toki täällä on käynyt tähän liittyen jotain jo ilmi, kuten ostolakot, säästäminen jne.

Nyt on taas Mammuttimarkkinat Citymarketissa. Kävin katsomassa lähinnä paria tarjouksessa ollutta pyyhettä, mutta näyttivät niin huonolaatuisilta ja värikin oli jotenkin outo, että jätin ostamatta. Mitään hyviä ruokatarjouksia en löytänyt. Ostin vain vähän välipalaa, jonka söin heti ja ostokseni maksoivat 4 euroa. Todella paljon alaspäin ovat nuokin tarjouspäivät vuosien kuluessa menneet. Aikoinaan tuo oli ihan huippu, jota oikein odotettiin. Toki Citymarketit ovat kallistuneet, mutta tuntuvat jotenkin muutenkin menneen aikaisempaa huonommiksi ja vähän rähjäisiksikin.

Olen ollut niin kauan tavaroiden ostolakossa, etten enää edes kiinnitä huomiota tavaroihin tai mainoksiin. Ostoksiin päätyy enää pelkästään ruokatarvikkeet, pesuaineet, hyvin vähän kosmetiikkaa ja wc- paperi. Jos jokin vaate menee rikki lopullisesti niin sitten olen hankkinut uuden. Tavarasta ei onnea löydy. Niihin vain kyllästyy ja niitä katuu ja haluaa vaihtaa. Kaikki turhat tavarat olen vienyt sen kummemmin niitä miettimättä kierrätykseen heille, joilla on niille käyttöä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä päätin aloittaa nyt vuoden alusta älä osta mitään-vuoden. Ostan siis vain ruokaa,  vessapaperia, välttämättömät puhdistusaineet jne. Jännä nähdä, millaiseksi kodin tavaramäärä vuoden loppuun mennessä on muodostunut.

Mikähän tässä oli alapeukutettavaa?

En ollut minä, mutta voiko olla että joku ajattelee asiaa työllistämisen kannalta. Eilen oli uutisia että tänä vuonna on tullut konkursseja enemmän marraskuuhun asti kuin koko viime vuonna. Työttömyys lisääntyy. Kun joku keksisi miten tämän saa toimimaan ilman jatkuvaa tavaran ostamista. Samalla kun olen vähentänyt muun tavaran ostamista, olen lisännyt kasvohoidoissa, hieronnassa ja jäsenkorjaajalla käymistä. Niillä on työllistävä vaikutus ja erityisesti haluan tukea yksityisyrittäjiä. Toki myös nautin näistä hoidoista!

Vierailija kirjoitti:

Muistaisiko joku sen suomalaisen tv-sarjan nimen, jossa osallistujien kodit tyhjennettiin ensin varastoon ja takaisin tuotiin vain ne, jotka karsinnan jälkeen jäi jäljelle? Kiitos vastauksesta etukäteen!

Jos kukaan ei ole vielä vastannut: kaaoksen kesyttäjät. Oli siinä mielessä hyvä, että sai ajattelemaan että meillä kaikilla on kaappien perällä tavaraa, joiden olemassaoloa ei enää edes muista. Yhdellä perheellä oli paljon kaksoiskappaleita, toisella oli paljon vanhoja urheluvälineitä ja uusia tavaroita vielä avaamattomissa paketeissa. Jokaisella on jotain, mitä on liikaa. Kun aloittelin karsintaa, niin huomasin, että minulla on kertynyt jostain ihmeen syystä kaiken maailman sisustuskorjeja nurkat täyteen. Konmari kertoi yhdestä asiakkaastaan jolla oli järkyttävä määrä hammasharjoja, toisella korvapuikkoja ja neljännellä vessapaperia.

Oma tilanteenikin on monimutkainen ja olen siitä jotain täällä kertonut. Toki tuomitsevia viestejä olen itsekin saanut. En ihan ymmärrä kaikkea täällä kirjoitettua ja kerrottua. Tuon yhden lähinnä joltakin tavaran välittäjän, jonkinlaiselta trokarilta kuulostavan elämäntapaa en vaan ymmärrä. Tuolle ostolakostaan kertoneelle olen taas kateellinen ja kuulostaa hienolta. Itselläni on vaan tilanne se, että kun tulot on olemattomat valtaosa rahoista kuluu ihan perusasioihin, eikä säästöä paljoa syntyisi, vaikka ostaisin vain sen kaikkein välttämättömimmän. Tosin säästöä saisin siitä, että jättäisin herkut ostamatta ja vähän tarkemmin miettisin, mitä kaupasta ostaisin. Epäterveellinen ruoka ja herkut ovat se suuri paheeni.

En nyt halua kertoa yksityiskohtia, mutta elämäni on pitkän odotuksen jälkeen nyt ilmeisesti muuttumassa tuoden mukanaan enemmän valtaa päättää asioista ja vihdoin toteutuvan unelman minimalismista, mutta myös tarpeen tiukemmasta taloudesta ja niukemmalla elämisestä eli kaikki turha syötävä on vaan jätettävä kauppaan. Samalla varmaan tosin laihtuisinkin ja se olisi vain hyvä asia kun sille tosiaan on tarvetta.

Jos olet se sukulaisen nurkissa asuva, niin onnittelut siitä että vihdoin asiat ovat paremaan päin. Olisi kiva kuulla miten sait asiat järjestymään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistaisiko joku sen suomalaisen tv-sarjan nimen, jossa osallistujien kodit tyhjennettiin ensin varastoon ja takaisin tuotiin vain ne, jotka karsinnan jälkeen jäi jäljelle? Kiitos vastauksesta etukäteen!

Jos kukaan ei ole vielä vastannut: kaaoksen kesyttäjät. Oli siinä mielessä hyvä, että sai ajattelemaan että meillä kaikilla on kaappien perällä tavaraa, joiden olemassaoloa ei enää edes muista. Yhdellä perheellä oli paljon kaksoiskappaleita, toisella oli paljon vanhoja urheluvälineitä ja uusia tavaroita vielä avaamattomissa paketeissa. Jokaisella on jotain, mitä on liikaa. Kun aloittelin karsintaa, niin huomasin, että minulla on kertynyt jostain ihmeen syystä kaiken maailman sisustuskorjeja nurkat täyteen. Konmari kertoi yhdestä asiakkaastaan jolla oli järkyttävä määrä hammasharjoja, toisella korvapuikkoja ja neljännellä vessapaperia.

Edit olen näköjään konmarittanut numero kolmosenkin ; )

Samoin olen miettinyt tätä toisten ihmisten nurkkien tyhjentäjää. Miten riittää mielenkiinto, tila, aika, hermot ym tähän rumbaan. Ehkä hänellä ei ole muita harrastuksia tai hän ajattelee tätä toisena työnä.

Jos tarkoitat minua trokarilla, ei kaipaa kenenkään hyväksyntää.

Olen vuosia harrastanut tavaroiden puljausta ja sen lopetinkin jo. Viime jouluna naapurit ilmoitti laittavat asuntonsa myyntiin ja homma alkoi uudestaan.

Kävin heillä, kerättin tavaroita, joita ei tarvi ja tätä jatkui monta kk. Oliko pääsiäisenä valmis. Mm alakerran 2 huonetta olivat aivan täynnä, lattiaa ei näkynyt. 

Aina on löytynyt kirppis, jonka kanssa on tehty sopimus täyspalvelusta. 

Tällä hetkellä kollegan äiti asuu hoivakodissa ja hänen lapset käyvät kstsomassa vuoronperään, kumpikin 2 krt kk. Talo on myynnissä ja täynnä tavaraa. Ottaa autollisen tavaraa, tuo ne työpaikalle. Haen ne sieltä viikonloppuna ja vien itsepalvelukirppikselle. 

Kirppiksellä provikka on 50% ja en saa rahaa, vaan saldoa kirppikselle. Tällä hetkellä tavaroita on 8 eri pöydässä ja viime viikolla myynti oli yli 800 e, josta saan puolet.

Työ on melkoinen hyötyyn nähden, tätä tehdään hyvin pitkälle kierrätyksen vuoksi. Kirppiksen pitäjä sanoi on tyytyväinen, kiitos minun, heillä on kaikki pöydät aina täynnä.

En tiedä mitå huonoa tässä näet

Minun mielestäni ihmisillä on vähän outo kauhunsekainen asenne noihin Temu-tavaroihin. On aika epätodennäköistä, että vaate, joka on peräisin jostain Temusta tai Sheinistä, olisi mitenkään vaarallinen. Suurin riski lienee esimerkiksi tuholaismyrkyt ja muut kemikaalit, joita uusissa vaatteissa on, mutta kyllä kai kaikki pesevät vaatteensa ennen käyttöönottoa muutenkin?

Sen sijaan oikeasti riskialttiita tai jopa vaarallisia Temu-ostoksia voivat olla esimerkiksi ruuanlaittoon käytettävät tarvikkeet, lasten lelut ja sähkölaitteet.

Suurin ongelma Temun yms. vaatteissa on edelleen se hirvittävä epäekologisuus, eikä se, että ne tavarat myrkyttäisivät, aiheuttaisivat syöpää ja tartuttaisivat jotain hyppykuppaa jos niihin koskee tai pitää saman katon alla. Toisin sanoen, jos teille niitä Temu-härpäkkeitä on jostain tullut, niin käyttäkää ihmeessä ne loppuun. Mutta älkää tilatko yhtään lisää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heittäisittekö tai oletteko heittäneet pois lapsuuden tavaroita tai muita muistoesineitä jotka saavat teidät surulliseksi? Alkoiko kaduttaa myöhemmin?

 

Heitän nykyään kaiken pois. En jaksa enää yhtään turhaa tavaraa. Niitä kyllä edelleen lojuu pitkin ja poikin. Olen ottanut nyt linjan, että pistän myyntiin, jos ei mene viikossa, niin lahjoitan tutuille. Esim hyväkuntoista merkitöntä vaatetta, ei tunnu kauppa käyvän kun sitä on tarjolla niin paljon, kierrätyshenkiset tutut taas mielellään ottavat vastaan.

 

Jäi vähän äsken kesken, ajatukset lähtivät harhailemaan. Minulle siis lasteni lapsuutta on ollut vaikea laittaa pois. Mm. juurikin nuo vaatteet ja kaikki. Olen vain opetellut, että se kaikki on vain tavaraa, muistot ovat mielessä ja kuvissa.

Mulle toimii saman kaman monta kertaa läpikäyminen.

Kun lapset oli pieniä niistä lasten jutuista oli vaikea luopua. Kun sitten vuosien jälkeen kävin laatikot uudelleen läpi niin sieltä lähtikin aika paljon kiertoon. Jne. Tietysti rasittavaa käydä samoja läpi monta kertaa mutta jos ei vaan osaa luopua niin anna ajan tehdä tehtävänsä. 

Kaipaan jotain mennyttä aikaa, jolloin asiat olivat monessa mielessä kokonaisuudessaan paremmin. En edes osaa tarkemmin määritellä tätä aikaa. Olen toki vuosien kuluessa heittänyt pois tavaraa, jonka pois heittämistä olen katunut. Varsinaisesti olen kuitenkin kaivannut vain pariakin koti/olo/yöhousuja, jotka käytin ihan loppuun ennen kuin jouduin heittämään ne pois. Vain harvoista tavaroistani olen oikeasti todella paljon pitänyt ja käyttöiän loppumista täydelliseen hajoamiseen olen todella paljon surrut, mutta muutamat koti/olo/yöhousut ovat tällaisia olleet. Kyse ei siis ole ollut edes mistään kalliista tai ihmeellisestä tavarasta. 

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni ihmisillä on vähän outo kauhunsekainen asenne noihin Temu-tavaroihin. On aika epätodennäköistä, että vaate, joka on peräisin jostain Temusta tai Sheinistä, olisi mitenkään vaarallinen. Suurin riski lienee esimerkiksi tuholaismyrkyt ja muut kemikaalit, joita uusissa vaatteissa on, mutta kyllä kai kaikki pesevät vaatteensa ennen käyttöönottoa muutenkin?

Sen sijaan oikeasti riskialttiita tai jopa vaarallisia Temu-ostoksia voivat olla esimerkiksi ruuanlaittoon käytettävät tarvikkeet, lasten lelut ja sähkölaitteet.

Suurin ongelma Temun yms. vaatteissa on edelleen se hirvittävä epäekologisuus, eikä se, että ne tavarat myrkyttäisivät, aiheuttaisivat syöpää ja tartuttaisivat jotain hyppykuppaa jos niihin koskee tai pitää saman katon alla. Toisin sanoen, jos teille niitä Temu-härpäkkeitä on jostain tullut, niin käyttäkää ihmeessä ne loppuun. Mutta älkää tilatko yhtään lisää.

Tästähän on ihan tutkittua tietoa, että Sheinin vaatteissa on niitä vaarallisia kemikaaleja. Esim. Satuitko katsomaan MOT-dokkarin, jossa vaatteita labrassa tutkitaan? Muilta osin olen samaa mieltä kanssasi. 🙂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni ihmisillä on vähän outo kauhunsekainen asenne noihin Temu-tavaroihin. On aika epätodennäköistä, että vaate, joka on peräisin jostain Temusta tai Sheinistä, olisi mitenkään vaarallinen. Suurin riski lienee esimerkiksi tuholaismyrkyt ja muut kemikaalit, joita uusissa vaatteissa on, mutta kyllä kai kaikki pesevät vaatteensa ennen käyttöönottoa muutenkin?

Sen sijaan oikeasti riskialttiita tai jopa vaarallisia Temu-ostoksia voivat olla esimerkiksi ruuanlaittoon käytettävät tarvikkeet, lasten lelut ja sähkölaitteet.

Suurin ongelma Temun yms. vaatteissa on edelleen se hirvittävä epäekologisuus, eikä se, että ne tavarat myrkyttäisivät, aiheuttaisivat syöpää ja tartuttaisivat jotain hyppykuppaa jos niihin koskee tai pitää saman katon alla. Toisin sanoen, jos teille niitä Temu-härpäkkeitä on jostain tullut, niin käyttäkää ihmeessä ne loppuun. Mutta älkää tila

"Tästähän on ihan tutkittua tietoa, että Sheinin vaatteissa on niitä vaarallisia kemikaaleja"

Tiedän sen, mutta olen ymmärtänyt aihetta koskevista keskusteluista (muualla kuin täällä), että nämä kemikaalit yleensä lähtevät lämpimässä pesussa.

Tietysti polyesteriä ja muita keinokuituja ei kannattaisi käyttää ihan jo mikromuovien takia, mutta keinokuidut eivät suinkaan ole Temun ja Sheinin yksinoikeus.

No, en todellakaan mitenkään puolustele noita Sheiniä ja Temuja, joten ihan turha tästä on tietysti väitellä... toivon ettei kukaan tilaa sieltä mitään, mutta tuntuu myös hirveältä haaskaukselta heittää kauhuissaan käyttökelpoisia vaatteita roskiin.

Nyt on monella tapaa vaikeat ajat ja ainakin itse toivon, että joulu olisi jo ohi. Olen itse jo aikuinen ja viettänyt lapsuudessa ja vielä nuoruudessanikin ihan tarpeeksi jouluja, joten en ole vuosiin enää joulua varsinaisesti viettänyt. Odotan innolla sitä, että kaikki jo jostakin lokakuusta kaupoissa ollut joulukrääsä häviää vihdoin kaupoista. Nykyään joulu vain ahdistaa ja sen jättäisi mielellään vain kokonaan väliin. Jossakin kaupassa näin jo joulutavaroita alennuksessa tai tarjouksessa, en tiedä kumpi oli. Toisaalta en oikein enää tiedä, mitä odotan. En kaipaa valoa kun valo käy aistiyliherkkyyksieni myötä silmiin ja tämä nyt vallitseva sääkin on ihan OK. Jostain syystä olen innoissani talvisesta säästä. Kesää en todellakaan kaipaa.

Mulla auttaa myös se, että käy useamman kerran läpi jotain tavaroita, esim. vaatteita. Joskus välissä voi olla vain muutama kuukausi, kun päätänkin käydä läpi jonkun kategorian uudestaan. En siis koko vaatekaappia tietenkään, mutta vaikka nyt esim. alushousut. Voi olla että heitän ensin pois parit tosi kuluneet, melkein rikkinäiset ja sitten jään pohtimaan joidenkin epämukavien tai melko kuluneiden kohdalla että joskohan käyttäisin niitä kuitenkin ja säästän ne. Sitten muutaman kuukauden päästä käyn ne taas läpi ja totean että en ole käyttänyt niitä joita viimeksikin jo pohdin heittävän pois ja nyt poistan ne. Tai sitten huomaan että ne ovatkin käytössä ja hyvä niin. Mutta mulla auttaa tosi paljon se että antaa asioille aikaa, joskus vuoden, joskus kuukauden, joskus vaikka viikon. Jotain meikki laatikkoa läpi käydessä on joskus viikko/parikin auttanut siihen että olen ottanut hetken harkinta-aikaa ja lopulta heittänyt pois vaikka huonon sävyisen huulipunan, vaikka en millään olisi aluksi raaskinut. Mutta kun olen huomannut sitä sitten käyttäessäni tietoisesti parin viikon aikana, että ei se vaan ole hyvä niin roskiin vaan. Tai sitten se on edelleen käyttämättömänä lojumassa... Joten pois vaan. 

Vierailija kirjoitti:

Samoin olen miettinyt tätä toisten ihmisten nurkkien tyhjentäjää. Miten riittää mielenkiinto, tila, aika, hermot ym tähän rumbaan. Ehkä hänellä ei ole muita harrastuksia tai hän ajattelee tätä toisena työnä.

Olen eri mutta miten siis ihmisillä nyt muutenkin riittää aika esim harrastuksiin? Minusta tuo on oikein fiksu ajankäyttötapa tai vähän niin kuin harrastus. Voi ajatella että hienoa saada tavara uudelle omistajalle ja pidentää jokaisen tavaran käyttöikää. Itseäni ainakin tuo ihan jo motivoisi.