tavarapaljous :(

Vierailija kirjoitti:

Olin ajatellut, että olen jo tosi hyvässä vaiheessa karsimisessa ja luulin, ettei paljoa turhaa tavaraa enää ole. Kunnes viime viikonloppuna aloin laskeskella tuikuille tarkoitettuja pieniä kynttilälyhtyjä. Laskin kaikki yhteen ja sain 18 kappaletta. Suurin osa Iittalaa. Esillä näistä 5 kappaletta ja kahta punaista käytän jouluna. Loput 11 voisin laittaa melkein pois, kun en edes polta kynttilöitä kuin jouluna. Mutta nämäkään ei kovin hyvin Torissa liiku eikä viitsisi ihan ilmaiseksikaan antaa. Yhtään tuikkukuppia ei enää meidän talouteen. Näiden lisäksi on vielä kaikenlaisia kynttilänjalkoja ja pöytäkynttilää jne. Ehkä jos ensi kesänä pääsis livekirppikselle niin yrittää myydä siellä pois.

Minä sain myytyä Iittalan tuikkukupit pikavauhtia torissa, ostajista tuli jono. Laitoin lähes kaikki tuikkukipot ja kynttilänjalat kiertoon kun tajusin että poltan kerran vuodessa, eli jouluna yhtä kynttilää. Silti kippoja ja jalkoja oli monta hyllyllistä kaapissa. Muutaman säästin kun on paristokäyttöisiä tuikkuja ja kynttilöitä ja niitä tullee jonkin verran käytettyä.

Älkää heittäkö pois liikaa vaatteita ja petivaatteita tai pyyhkeitä. Minä tein niin ja piti ostaa äkkiä lisää tilalle, kun tuli perheeseen syyhy. Se leviää nyt vauhdilla. Sen hoidossa pitää vaihtaa joka päivä kaikkien perheenjäsenten vaattwet, lakanat ja pyyhkeet uusiin, eikä niitä ehdi pestä siinä tahdissa. Lisäksuäi sen hoitoon käytettävä rikkivaseliini pilaa kaikki tekstiilit, joihin se koskee niin, että ne täytyy heittää roskiin, niitä ei voi pestä enää kuntoon. On järkevää pitää vaatteita ja tekstiilejä varalla tällaisia tilanteita varten.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu edelleen vaikealta se ajatus, että antaisi pois hyödyllistä ja käyttökelpoista tavaraa, josta on oikeasti maksanut ja ostanut aikeissa käyttää sitä. Sellainen krääsä/rihkama-tason tavara on helppoa luovuttaa eteenpäin, tai mikä on itselle ylimääräistä. Huomaan näin raivatessa, että on kuitenkin tullut vuosien saatossa ostettua esim. kankaita ja neulelankoja sellaisia määriä, että vaikka olisikin aikaa, ei ehkä jäljellä oleva elinikä riitä kaiken toteuttamiseen.



Mutta kun ei aika riitä myöskään niiden kuvaamiseen ja myymiseenkään. Voisipa vain pitää jonkun kotikirppiksen, mutta ei sekään ole realistinen vaihtoehto.

Tästä käsityö- ja askartelutavaroiden hamstraamisesta on monta hyvää kirjoitusta, esim. Virve Fredmalilla, otsikkona ihanneminä tms. eli ajatuksena se, mitä kaikkea ajattelemme että "olisi kiva" olla tai tehdä. Asioita joita varten ostetaan vaatteita tai tavaroita, mutta joista kuitenkin hyvin nopeasti huomaa että eipä niitä vaatteita tullut käytettyä eikä niitä käsitöitä tehtyä.

Omalla kohdalla herätyksen toi se, että jos teen näitä käsityö/askarteluprojekteja samaan tahtiin kuin tähänkin asti, niin kuinka pitkälle nämä tarvikkeet kestävät ennen kuin ovat kuluneet loppuun. Tulin siihen tulokseen että yksi elämä ei riitä siihen, sillä minulla on ollut ajatus että olisipa kiva (vaikka) ommella taas omat vaatteet.

Tosielämässä en ole käyttänyt ompelukonetta vuosiin enää muuhun kuin vaatteiden tai kodintekstiilien korjaamiseen. Sen vuoksi karsin kangasvarastoni ja lahjoitin ne hyväntekeväisyyskirpparille. Tästä tuli tyhjää tilaa ja mikä vielä tärkeämpää pääsin eroon siitä syyllisyydentunteesta minkä koin joka kerran kun näin varastoni tai ajattelin sitä. Jo siitä syyllisyydentunteesta pääseminen keventää oloa huomattavasti!

Tämäntapaisiin asioihin käytän yleensä lausetta "jos oikein kovasti haluaisin, voisin..." sen sijaan että ajattelen "minun pitäisi ...". Kun erottaa nämä kaksi toisistaan, niin huomaa mitkä asiat ovat niitä, mitä ihan oikeasti haluaa tehdä ja mitkä ovat niitä mitä ajattelee vain tavan vuoksi että pitäisi tehdä. Ja sitten voi vapautua kaikesta, mikä ei ole sitä todellista oman intohimon kohdetta.

Vierailija kirjoitti:

Toivon, ettei viestistäni pahastuta. pahoittelen myös kirjoitusvieheitä, raskauspahoinvointi ja migreeni kiusaavat tässä. 

 

Olen koko ikäni ollut hamsteri ja tosi vaikea luopua mistään. Lopulta terapian kautta tajusin, että olen hakenut tqvarasra turvaa, kun en ole koskaan sitä ihmisiltä lapsena saanut. 

 

Nyt meillä on 1 uhmaikäinen lapsi ja toinen tulossa, pakko muuttaa lähemmäs miehen perhettä ja tukiverkostoa. Se siis tarkoittaa sitä, että pitäisi myös krsia noin 20 Ikea kassia ja laatikoita varastosta. 

 

Tätä ketjua olen lukenut jo vuoden ja ammentanut tästä tsemppiä. Nyt aloitin haasteen, että joka päivä laitan myyntiin 10 tavaraa tai tavarakasaa. Parhaimpina päivinä olen oksennusten välissä saanut 50 myynti-ilmoitusta. Nyt on 54 pakettia mennyt matkaan vajaan 2 viikon aikana ja kyllä se jo näkyy! Ja tuntuu, voi mikä keveys.

Hienoa että olet jaksanut karsia ja onnittelut tuloksista! Ja kiitos että jaoit onnistumisesi kanssamme! Nämä kertomukset antavat aina toivoa omaan keskeneräiseen projektiin.

Vierailija kirjoitti:

Tavaraa on liikaa ja varsinkin huonolaatuista tavaraa on liikaa. Yksi suurimmista oivalluksistani on ollut se, että ostaisin mielummin vähemmän ja laadukkaampaa tavaraa, siis jos oikeasti laadukasta tavaraa olisi saatavilla. Valitettavasti laadukasta tavaraa on nykyään niin vähän saatavilla ja toki köyhänä hintakin asettaa rajoitteensa. Olen kuitenkin myös huomannut, että esim. Prisman oman merkin Housen kodintuotteet ovat todella huonoa laatua ja jonkun erehdyksen tehneenä jätän nämä kauppaan, vaikka hinta olisikin muita vastaavia tuotteita halvempi.

Olen huomannut saman että minusta on tullut aika ronkeli sekä tavaroiden laadun suhteen. Sen lisäksi niiden pitää olla täysin oikean kokoisia, värisiä, oikeasta materiaalista ja vielä oikean hintaisiakin. Tämä auttaa karsimisessa sekä tavaran kertymisessä, sekä säästää rahaa kun mikään ei oikein enää kelpaa. Olen ilokseni huomannut että mitään "sinnepäin" olevaa tavaraa tai vaatetta en enää osta. Sen pitää olla justiinsa tai sitten se ei tule meille.

Koitin pitää en osta mitään vuoden, mutta luovuin siitä jo nyt. Kävi sama kuin väkinäisellä puhelimen ruutuajan vähentämisen kanssa, käyttö vaan kasvoi. Sama kävi nyt tän ostelun kanssa, ostin enemmän turhaa kuin yleensä. Jotenkin aivot menee hamstraustilaan kuten koronan alussa ihmisillä ruokakaupassa, siis että "ostan vielä kun voin". Tammikuun jälkeen lopetin kun viimeistelin sen kuun budjetin ja tajusin tämän. Nyt tähän mennessä ylimääräisen ostelu on palannut vanhaan tosi vähäiseen määrään.

Nyt on yllättäen alkaneet taas lastenvaatteet liikkua. taitaa lapsiperheillä olla aika tiukkaa, käytetty sitten menee. Jossain kohtaa tuntui, että eivät mene millään.

Löysin yläkaapista vanhan ei-älypuhelimen - se näytti pieneltä ja harmittomalta mutta kun puhelimen avasi, akku oli aivan pullistunut. Tämä säikäytti valmistelemaan myös kaksi vanhaa läppäriä, padin ja iphonen kierrätykseen (muutenkin on ärsyttänyt säilyttää isoja vanhoja koneen rohjakkeita kaapissa melkein paraatipaikalla). Nyt olen käynyt laitteet läpi, mihin meni monta tuntia: piti esimerkiksi etsiä oikeat johdot, käynnistellä hitaasti toimivat laitteet ja katsoa, onko niissä jotain minkä haluaa imuroida talteen (jotain valokuvia löytyi)ja mm. poistaa padi iCloudista. iPhonen tehdasasetuksia ei saanut lopulta palautettua kuin kytkemällä se tietokoneeseen, ja taas piti etsiä ohjeita ja johtoja. Olen tyytyväinen että sain kaiken tehtyä, mutta tuli kyllä mieleen että ihmisillä on varmaan kaapit täynnä datarojua, jota ei jakseta tai osata hävittää. Tai oikeammin: ei jakseta ryhtyä selvittämään, miten laitteet hävitetään tietoturvallisesti ja niin, että arvokkaat materiaalit saadaan kiertoon.

Nyt vielä pitäisi saada paketoitua nuo läppärit SEIFFIin postittamista varten (toivottavasti saan aikaiseksi...mistä pakkausmateriaalit?) ja viedä iPad ja puhelin Tectorin kierrätykseen. 

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu edelleen vaikealta se ajatus, että antaisi pois hyödyllistä ja käyttökelpoista tavaraa, josta on oikeasti maksanut ja ostanut aikeissa käyttää sitä. Sellainen krääsä/rihkama-tason tavara on helppoa luovuttaa eteenpäin, tai mikä on itselle ylimääräistä. Huomaan näin raivatessa, että on kuitenkin tullut vuosien saatossa ostettua esim. kankaita ja neulelankoja sellaisia määriä, että vaikka olisikin aikaa, ei ehkä jäljellä oleva elinikä riitä kaiken toteuttamiseen.



Mutta kun ei aika riitä myöskään niiden kuvaamiseen ja myymiseenkään. Voisipa vain pitää jonkun kotikirppiksen, mutta ei sekään ole realistinen vaihtoehto.

Mulla on sama. Liian vähän aikaa, liian paljon tavaraa. Nurkassa on kassi, jonne laitan kirppistavaraa. Yritän edes käydä yhden hyllyn tai vst läpi kerran viikossa. Vuokraan kirppispaikan 3-4 krt vuodessa.

Hitaasti

Kävin vaatteitani läpi ja melkein itku tuli kaikkien vikaostosten määrästä. Onneksi eivät kauhean kalliita ole olleet/ kpl mutta useista satasista puhutaan. Ihan kuin olisin viskonut rahaa roskiin.Miksi sitten olen ostanut epäsopivia vaatteita? Huomaan että vaatteet ovat olleet usein alessa tai olen hankkinut muistoja matkoilta. Paino on myös aikuisiällä vaihdellut 70 ja 90 välillä. Olen varmaan ajatellut että aina se vaadittu 5 kiloa putoaa. No ei putoa.

Onnekseni nyt käytössä olevia vaatteita on sopivasti. En tarvitse koko vuonna mitään uutta. Hutiostoksia yritän myydä ja jos ei onnistu niin lahjoitan. Saan pois viemästä tilaa ja aiheuttamasta pahaa mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Pienten reikien korjaaminen vaatteista käsin on terapeuttista tekemistä vaikka samalla kun katsoo jotain ohjelmaa. Tämä auttaa myös siinä, että ei tule koko ajan juostua jääkaapilla kun on käsillä jotain tekemistä. Samoin säästää rahaa kun ei tarvitse heittää roskiin sukkia/alushousuja/paitoja pienten reikien vuoksi. Isoa tuhlaustahan se olisi, kun suurin osa sitä sukkaa on kuitenkin ihan ehjänä. Tummissa sukissa nämä korjaukset ei edes näy ellei niitä tee jollain värikkäällä langalla. Näkyvät korjaukset ovat nyt kuitenkin trendikkäitä, niistä on tehty paljon youtube -videoita ja lehtijuttuja. Suosittelen!

Itse olen ainakin sellainen kanta-astuja että sukka alkaa aina eniten kulua kantapäästä ja jos siihen tulee reikä niin se on ihan yhtäkkiä koko kantapään kokoinen reikä ja sukka lähtee roskiin. Mutta hyvä idea ja korjaan muiden vaatteiden pikkureikiä kyllä, etenkin jos eivät ole näkyvällä paikalla, tyyliin reikä paidan kainalossa jne. 

Kuuntelin tänään Youtubesta äänikirjaa ja kävin samalla omat ja mieheni sukat ja alushousut läpi. Kävi kevyesti kuunnellessa. Rikkinäiset, huonot ja parittomat meni roskiin. 

Matkalla äänestämään heitin muutaman lapseltani pieneksi jääneen vaatteen Kierrätyskeskukseen. Tuokin homma oli jo hetken toteutusta odottanut 🙂👍

13948 jatkaa: läppäreiden hävittämiseen kannusti myös se, että ne olivat eteisen kaapissa ylähyllyllä ja näin ne joka kerta kun avasin kaapin oven. Olin lisäksi tunkenut samalle hyllylle hautakynttilöitä, kun en keksinyt niille muutakaan paikkaa. Eli joka kerta, kun avasin kaapin (viisi kertaa päivässä), jouduin katsomaan ikivanhojen läppäreiden ja hautakynttilöiden installaatiota. Hyvä tapa masentaa itseään joka päivä!

Vierailija kirjoitti:

Tuolla aikaisemmallahan on kulunut hirveästi rahaa postimaksuihin eli tavaroiden myynnistä ja kaikesta siitä aiheutuneesta vaivasta saatu hyöty pienenee entisestään. Korkeat postituskuluthan ovat yksi netissä yksityisten ihmisten välillä tapahtuvan vanhan ja halvan tavaran myynnin suurista ongelmista. Hienoa toki on kun turhista tavaroistaan on tätä kautta päässyt jo hyvin eroon.

Minä myyn paljon postituksella ja kyllä ostaja aina maksaa postikulut lisäksi. Vai ymmärsinkö nyt jotain tuosta väärin? Joskus kyllä ihmettelen, että kaupasta saisi jo melkein samaan hintaan kuin käytetyn korkeilla posteilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuolla aikaisemmallahan on kulunut hirveästi rahaa postimaksuihin eli tavaroiden myynnistä ja kaikesta siitä aiheutuneesta vaivasta saatu hyöty pienenee entisestään. Korkeat postituskuluthan ovat yksi netissä yksityisten ihmisten välillä tapahtuvan vanhan ja halvan tavaran myynnin suurista ongelmista. Hienoa toki on kun turhista tavaroistaan on tätä kautta päässyt jo hyvin eroon.

 

Minä myyn paljon postituksella ja kyllä ostaja aina maksaa postikulut lisäksi. Vai ymmärsinkö nyt jotain tuosta väärin? Joskus kyllä ihmettelen, että kaupasta saisi jo melkein samaan hintaan kuin käytetyn korkeilla posteilla.

Jos tuote maksaa 10 e uutena, postimaksut 6 e ja sä myyt 3 eurolla, sinä saat vain sen 3 , koska postikulut ovat suuret. Eikä juuri kukaan viitsi ostaa sulta 9 eurolla, koska uuden saa kympillä.

Ostaja ei ajattele 3 plus 6, vaan hänelle maksaa 9 e

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuolla aikaisemmallahan on kulunut hirveästi rahaa postimaksuihin eli tavaroiden myynnistä ja kaikesta siitä aiheutuneesta vaivasta saatu hyöty pienenee entisestään. Korkeat postituskuluthan ovat yksi netissä yksityisten ihmisten välillä tapahtuvan vanhan ja halvan tavaran myynnin suurista ongelmista. Hienoa toki on kun turhista tavaroistaan on tätä kautta päässyt jo hyvin eroon.

 

Minä myyn paljon postituksella ja kyllä ostaja aina maksaa postikulut lisäksi. Vai ymmärsinkö nyt jotain tuosta väärin? Joskus kyllä ihmettelen, että kaupasta saisi jo melkein samaan hintaan kuin käytetyn korkeilla posteilla.

Jos tuote maksaa 10 e uutena, postimaksut 6 e ja sä myyt 3 eurolla, sinä saat vain sen 3 , koska postikulut ovat suuret. Eikä juuri kukaan viitsi ostaa sulta 9 eurolla, koska uuden saa kympil

Jos myyn tuotteen kolmella eurolla, saan siitä sen kolme euroa maksoi ostaja postikulut lisäksi tai ei. Ja kyllä, olen myynyt paljon tuotteita posteilla vaikka uutena olisi suht saman hintaisia. Myin uutena 15e maksavia rukkasia 7e hintaan. Joku halusi posteineen ja maksoi 6.90e pakettihinnan, toki olivat taaperon kokoa, että ei paljoa käytössä kulu. Näitä on vastaavia ollut paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuolla aikaisemmallahan on kulunut hirveästi rahaa postimaksuihin eli tavaroiden myynnistä ja kaikesta siitä aiheutuneesta vaivasta saatu hyöty pienenee entisestään. Korkeat postituskuluthan ovat yksi netissä yksityisten ihmisten välillä tapahtuvan vanhan ja halvan tavaran myynnin suurista ongelmista. Hienoa toki on kun turhista tavaroistaan on tätä kautta päässyt jo hyvin eroon.

 

Minä myyn paljon postituksella ja kyllä ostaja aina maksaa postikulut lisäksi. Vai ymmärsinkö nyt jotain tuosta väärin? Joskus kyllä ihmettelen, että kaupasta saisi jo melkein samaan hintaan kuin käytetyn korkeilla posteilla.

Jos tuote maksaa 10 e uutena, postimaksut 6 e ja sä myyt 3 eurolla, sinä saat vain sen 3 , koska postikulut ovat suuret. Eikä juuri kukaan

Ajattelen niin, että kun myyn minulle tarpeetonta tai ylimääräistä tavaraa jollekulle sitä tarvitsevalle, teen sen, koska minulla on vastuu hankkimani tavaran asiallisesta kierrättämisestä. En myy tienatakseni. Koska tavaraan on sen elinkaaren aikana käytetty luonnonvaroja ja energiaa, olisi suurinta tuhlausta heittää se roskiin, jos sitä vielä voisi joku käyttää. Ostamiseen käytetty raha on joka tapauksessa jo mennyt. Tietysti on kivempi saada käytetyn myymisestä euro enemmän kuin euro vähemmän, mutta minun vaakakupissani painaa vastuu tavarasta eniten.

Ajattelen aivan samoin. Tuotettu ja hankittu tavara täytyy käyttää loppuun, aivan sama kuka käyttää. Pääasia ettei tavaraa ole ainakaan turhaan tehty. Eli anna turhat tavarasi niitä tarvitseville ja pyri aina välttämään turhia hankintoja. Jos raha vaihtaa omistajaa tässä ohessa, niin ei se liity enää tähän mitenkään.

Tavaran karsiminen on ollut vaikuttamassa siihen, että nykyään ostan tarvitsemani mieluummin käytettynä kuin uutena, vaikka hinta olisi melkein sama. Tavaran määrä, kulutus ja ympäristökuorma ahdistavat. Laihduin paljon hiljattain, ja sen takia on pitänyt jonkin verran ostaa vaatteita. Minulla on Torissa hakuvahdit muutamalle jutulle, ja kierrän säännöllisesti second hand - ja vintageliikkeitä. Monissa mieleisissä merkkivaatteissa hinta on melkein sama kuin millä niitä saattaa joskus löytää alennusmyynnistä, mutta mieluummin ostan käytettyä kuin samanhintaista uutta. Poikkeuksena kengät ja tietenkin alusvaatteet.

Vierailija kirjoitti:

Löysin yläkaapista vanhan ei-älypuhelimen - se näytti pieneltä ja harmittomalta mutta kun puhelimen avasi, akku oli aivan pullistunut. Tämä säikäytti valmistelemaan myös kaksi vanhaa läppäriä, padin ja iphonen kierrätykseen (muutenkin on ärsyttänyt säilyttää isoja vanhoja koneen rohjakkeita kaapissa melkein paraatipaikalla). Nyt olen käynyt laitteet läpi, mihin meni monta tuntia: piti esimerkiksi etsiä oikeat johdot, käynnistellä hitaasti toimivat laitteet ja katsoa, onko niissä jotain minkä haluaa imuroida talteen (jotain valokuvia löytyi)ja mm. poistaa padi iCloudista. iPhonen tehdasasetuksia ei saanut lopulta palautettua kuin kytkemällä se tietokoneeseen, ja taas piti etsiä ohjeita ja johtoja. Olen tyytyväinen että sain kaiken tehtyä, mutta tuli kyllä mieleen että ihmisillä on varmaan kaapit täynnä datarojua, jota ei jakseta tai osata hävittää. Tai oikeammin: ei jakseta ryhtyä selvittämään, miten laitteet hävitetään tietoturvallisesti

fetch ainakin mainostaa 2,90e noutopalvelua, jossa laitteet myös tyhjennetään, samaan hakuun voi ostaa muitakin poistoja, ajattelin kokeilla Fetch my stuff (myfetch.fi)

Tää maksaa joo hiukan, mutta itselläni suurin laiskuus iskee juuri siinä kun ne kamat pitäisi saada myös ulos kotoa ja ajatus että menee sinne ja tonne ja tuonne jotakin viemään, niin houkuttelevampi on maksaa se max 20e ja päivystää kotona yksi ilta, niin johan lähtee tavarat. Tohon saa siis esim. fidalle tai punaiselle ristillekin lahjoitukset menemään tai jopa matot pesuun. Onko kukaan testannut vielä tätä palvelua?