Lue keskustelun säännöt.
tavarapaljous :(
22.04.2014 |
ahdistaa tämä tavaramäärä täällä asunnossa. 50neliöinen kaksio, 3 henkilöä, joista yksi alle 1v. yööööhhhh. miten tavaraa vois vähentää. olen vielä niin hamsteriluonne :/
Kommentit (20775)
Talon myyjä kirjoitti:
Joo, ymmärrän nuo alapeukut yhtä hyvin kuin yläpeukutkin. Tuo vanha talo myytiin kaikkine kamoineen ostajalle, joka niin halusi. Hänelle oli bisnes myydä vanhoja tavaroita. Normiostajalle en tietenkään jättäisi vanhoja kamoja. Tässä tapauksessa oli siis kyseessä sovittu diili. Vein pois vain kassillisen henkilökohtaisia kamppeita ja olin helpottunut kun pääsin mörskästä ja rahareiästä eroon ilman valtavaa tavararoudausta.
Tämä on itseasiassa aika fiksua! Vanhoja tavaroita ammatikseen myyvä ymmärtää tavallista tallaajaa paremmin minkälaisille vanhoille tavaroille löytyy vielä käyttöä ja millä on keräilyarvoa, joten oikeasti käyttökelpoinen tavara päätyy vielä todennäköisemmin käyttöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paljous ! Olisipa edes tarpeellinen. Esim kattila ja vaikka siihen perunoita sekä vettä. Ja vielä hella tms. sen kattilan alle. Onneksi täällä helluntaiseurakunnassa on.
Komppaan siinä, ettei tavaroiden karsiminen tunnu päättyvän koskaan, sillä uusi elämänvaihe tuo aina uudet haasteet. Meillä on viime aikoina hankkiuduttu eroon mm. vanhoista leluista ja urheiluvarusteista, joille ei ole enää käyttäjiä. Syksymmällä viedään vielä satsi suksia Konttiin. Pääsevät toivottavasti muiden lasten käyttöön.
Vierailija kirjoitti:
Komppaan siinä, ettei tavaroiden karsiminen tunnu päättyvän koskaan, sillä uusi elämänvaihe tuo aina uudet haasteet. Meillä on viime aikoina hankkiuduttu eroon mm. vanhoista leluista ja urheiluvarusteista, joille ei ole enää käyttäjiä. Syksymmällä viedään vielä satsi suksia Konttiin. Pääsevät toivottavasti muiden lasten käyttöön.
Elämä tosiaan muuttuu ja tulee tarvetta uudenlaisille tavaroille, samalla vanhoista tulee aika luopua. Itse aloitin vaellusharrastuksen ja ostettavan tavaran määrä on yllättänyt. Tarvii telttaa, makuualustaa, makuupussia, retkikeitintä, rinkkaa, monenlaisia ulkoiluvaatteita eri säähän kesälle ja talvelle, lumikengät ynnä muuta. Paljon voi toki lainatakin ja niin teinkin alkuun kun en ollut varma kauanko innostus kestää, mutta nyt on pikkuhiljaa utllut hankittua omaa.
Mitä tulee vanhoihin pyyhkeisiin, lakanoihin, yms., eikö niitä voi edelleen viedä eläinsuojeluyhdistykselle tai johonkin eläinsairaalaan, missä käyvät eläimelle patjaksi ja peitoksi leikkauksen jälkeen? Niillehän tulee kylmä kun heräävät nukutuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Komppaan siinä, ettei tavaroiden karsiminen tunnu päättyvän koskaan, sillä uusi elämänvaihe tuo aina uudet haasteet. Meillä on viime aikoina hankkiuduttu eroon mm. vanhoista leluista ja urheiluvarusteista, joille ei ole enää käyttäjiä. Syksymmällä viedään vielä satsi suksia Konttiin. Pääsevät toivottavasti muiden lasten käyttöön.
Just tämä! Karsimisessa myös on vähän turha toisen tulla kertomaan, miten kävi koko asunnon läpi kolmessa kuukaudessa, kuinka sulla voi kestää kaksi vuotta?!? Jokaisen tilanne, aika ja elämäntilanne on eri. Lapsiperheessä jää jatkuvasti pieneksi vaatetta ja harrastusvälineitä ja uusia vastaavia pitää hankkia. Eihän (lapsettomalla) aikuisella ihmisellä ole läheskään samanlaista tavaravirtaa!
Vierailija kirjoitti:
Mitä tulee vanhoihin pyyhkeisiin, lakanoihin, yms., eikö niitä voi edelleen viedä eläinsuojeluyhdistykselle tai johonkin eläinsairaalaan, missä käyvät eläimelle patjaksi ja peitoksi leikkauksen jälkeen? Niillehän tulee kylmä kun heräävät nukutuksesta.
Meillä kun ei ole näitä yhdistyksiä, tai jos on niin kovin hiljaa ovat työstään, niin käytän vanhat pyyhkeet ulkosiivoukseen (ikkunat, ikkunalaudat, sankot, aidat, pyörät jne). Turhaa ostaa uusia luutuja kun jatkuvasti tulee tekstiilijätettä. Muutaman kerran pystyy käyttämään ennen kuin päätyvät poltettavaksi jätteeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokoomus 50 v. kirjoitti:
Olen nainen, mutta olen lopullisen kyllästynyt sekä Roskalava ryhmiin että nettikirppistelyyn. Joku tekee av, sitten tulee yv ja lopulta perutaan. Hoh-hoijaa!
En jaksa tätä säätämistä: heitän toimivan tavaran suoraan sekajätteeseen tai vien ViaDia tai Hope järjestölle, jos osuu ajoreittini varrelle.
Tämä on myös ihan ok. Jokainen tekee oman jaksamisensa ja tahtonsa mukaan. Jollekulle kirppistely voi olla kiva harrastus. Jollekulle taas muut asiat, esim. vapaa-aika ovat arvokkaampia.
Musta kirppistely on kivaa ajanviettoa ystävän kanssa.
Tänä kesänä emme pääse, meillä on ystäväni kassa kesälomat peräjälkeen ja meillä on vielä rippijuhlat.
Rippijuhlien vuoksi aloitin tammikuussa, taas, kodin läpikäymisen.
4 kk myöhemmin oli kasassa 6 Ikean kassillista. Kotin lähelle avattiin uusi kirppis Bella. Sain rahaa yli 500 euroa.Ensi vuonna sitten. Mm tarpeettomat astiat, mitä ostettiin rippijuhlia varten, saa lähteä kiertoon
Eikö olisi ollut fiksumpaa vuokrata tai lainata astiat, eikä ostaa niitä yksien juhlien takia? Jos teillä on muutaman vuoden päästä valmistujaiset, niin ostatko taas uudet?
Astiat ostetettiin käytettynä, yksissä juhlissa olleet, puoleen hintaan.
Vuokraaminen on arvokasta ja jos joku menee rikki, korvaaminen on kallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Komppaan siinä, ettei tavaroiden karsiminen tunnu päättyvän koskaan, sillä uusi elämänvaihe tuo aina uudet haasteet. Meillä on viime aikoina hankkiuduttu eroon mm. vanhoista leluista ja urheiluvarusteista, joille ei ole enää käyttäjiä. Syksymmällä viedään vielä satsi suksia Konttiin. Pääsevät toivottavasti muiden lasten käyttöön.
Just tämä! Karsimisessa myös on vähän turha toisen tulla kertomaan, miten kävi koko asunnon läpi kolmessa kuukaudessa, kuinka sulla voi kestää kaksi vuotta?!? Jokaisen tilanne, aika ja elämäntilanne on eri. Lapsiperheessä jää jatkuvasti pieneksi vaatetta ja harrastusvälineitä ja uusia vastaavia pitää hankkia. Eihän (lapsettomalla) aikuisella ihmisellä ole läheskään samanlaista tavaravirtaa!
Jotkut jaksaa tehdä tätä innoissaan, minä en.
Käyn kotia läpi koko ajan, mutta vain pienen tilan kerralla.
Muutin n vuosi sitten miesystäväni kotiin ja keväällä siivosin autotallin.
Oltiin jo siivottu paljon, mutta sitten tyhjennettiin kokonaan, roskaa tuli monta jätesäkillistä.
Pelkästään kun tyhjennät huoneen / tilan, siihen pelkästään menee aikaa.
Tyhjensin vanhat kukkapurkit, pesin sadevedellä, jätin kuivumaan ja tehtiin omat paikat.
Autotallin perällä on iso puinen taso, sen yläpuolella säilytyslaatikko, omat paikat työkaluille ja pari hyllyä.
Pelkästään se, että kaikille on oma paikka, auttaa.
Lisäksi en ole valmis luopumaan helposti.
Katson ja mietin ensiksj
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyhjensin taas pitkästä aikaa vaatekaapin ja kävin joka vaatteen ja tavaran läpi. Yllätys oli, kun poislaitettavaa tavaraa tuli vain pari muovikassillista, yksi sekajätteeseen (vanhoja meikkejä ynnä muuta ihan selkeää roinaa) ja yksi tekstiilikeräykseen, sekä lahjoitettavaksi pieni kassillinen ehjiä vaatteita.
Ensimmäisellä karsintakierroksella tilanne oli siis hyvin toisenlainen, silloin taisi tulla jätesäkillisen verran pois laitettavaa tavaraa. Näin sen työn tuloksen näkee konkreettisesti.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tulee vanhoihin pyyhkeisiin, lakanoihin, yms., eikö niitä voi edelleen viedä eläinsuojeluyhdistykselle tai johonkin eläinsairaalaan, missä käyvät eläimelle patjaksi ja peitoksi leikkauksen jälkeen? Niillehän tulee kylmä kun heräävät nukutuksesta.
Tämä on tosi kiva idea. Itse olen jättänyt niin eläinlääkärille kuin eläinsuojeluyhdistykseenkin. Kannattaa googlettaa paikkakunnan eläinsuojeluyhdistykset ja kysyä onko heillä tarvetta, täällä pyyhkeitä ja lakanoita lahjoitetaan välillä niin paljon että yhdistyksen varastot on täynnä. Vaan kyllä niitä kuluukin ja ottavat sitten taas lisää. Myös tutut koiranomistajat voi haluta tassupyyhkeiksi, kannattaa kysäistä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei nyt varsinaisesti tavaroiden karsintaan, mutta uuden hankintaan liittyen.
Olen yli vuoden etsinyt itselleni sopivaa huonekalua, mutta silmää miellyttävät ovat olleet aivan liian kalliita ja halvemmat eivät ole ihan sitä mitä tarvitsen.
Kävin ostamassa, maalia, ruuveja, yms tarvittavaa ja muokkaan vanhasta jo olemassa olevasta huonekalusta itselleni sopivan. Olen ihan todella innoissani. Tämä tulee monin verroin halvemmaksi kuin uuden edes sellaisen "Ei ihan se oikea" hankinta ja samalla saan itselleni turhaksi jääneen huonekalua uuteen käyttöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on vain materiaa kirjoitti:
Hauska idea tuo lasten palkitseminen mitaleilla pihakilpailussa! Olen aikoinani perinyt isän mitalit, jotka taisin jättää kiinteistön mukana myytyyn irtaimistoon, jos vaikka uusi omistaja olisi keksinyt niille käyttöä tai saa niistä.iloa. Kyseessä ei siis ollut mitään sotilasmitaleja, vaan ammattiuralla ja harrastusten parissa saatuja. En itse oikein tajua tuota prenikoiden palvontaa. Koen ne vanhanaikaisiksi ja jotenkin hassuiksi, tapa tuntea itsensä tärkeäksi? En kuitenkaan ole kertonut tästä kellekään paheksunnan pelossa.
Uskomatonta, että tämä kommentti on saanut enemmän ylä- kuin alapeukkuja, mutta hyvä tietää, että poismuuttaessa kannattaa jättää kaikenlaista romua jälkeensä seuraavan asukkaan siivottavaksi.
Oletko myynyt vanhaa maataloa tai muuta kiinteistöä? Ilmeisesti et, jos kuvittelet että jokainen varasto, puuliiteri, muu ulkorakennus ja vinttikomero tyhjennetään putipuhtaaksi.
Tuo edellinen jätti vanhoja harrastusmitaleita ajatuksenaan, että joku toinen saisi niistä iloa. Kertoo oikein, ettei ne edes olleet arvokkaita, kuten joku sotamitali ehkä voisi olla ja samalla ihmettelee "prenikoiden palvontaa".
Mitä eroa sillä loppujen lopuksi on, millaista kotia myydään? Jos on ok jättää omakotitalon varasto tyhjentämättä, ihan samalla tavalla pitäisi olla jättää kerrostalo-osakkeen varasto tyhjentämättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
korona-aikana ja etätyöbuumin alkaessa jäi edustusvaatteiden ja työvaatteiden osto muutenkin tauolle. Nyt lähes 4v myöhemmin huomaa, että valtaosa alkaa olemaan loppuunkuluneita. Eli nyt on hyvä sauma luoda toimiva peruspuvusto, jota voi hyödyntää sen 3-7 päivänä kuussa. Täysin samaa uniformua en joka päivälle halua, vaikkei se muita paljon haittaisikaan, mutta ei myöskään puolta kaappia täyteen kaikkea mahdollista. Toinen huomio, että liivit ovat päässeet lähes kaikki kulumaan loppuun, kotona kun pystyi hyvin hillumaan urheilutopeissa ja muissa. Ne kun ei ihan joka asun alle kuitenkaan käy :) Onko muut havainnut vastaavaa vai onko vaatevarastot olleet niin mittaavia/olette shoppailleet myös korona-aikana työvaatteita?
Vierailija kirjoitti:
korona-aikana ja etätyöbuumin alkaessa jäi edustusvaatteiden ja työvaatteiden osto muutenkin tauolle. Nyt lähes 4v myöhemmin huomaa, että valtaosa alkaa olemaan loppuunkuluneita. Eli nyt on hyvä sauma luoda toimiva peruspuvusto, jota voi hyödyntää sen 3-7 päivänä kuussa. Täysin samaa uniformua en joka päivälle halua, vaikkei se muita paljon haittaisikaan, mutta ei myöskään puolta kaappia täyteen kaikkea mahdollista. Toinen huomio, että liivit ovat päässeet lähes kaikki kulumaan loppuun, kotona kun pystyi hyvin hillumaan urheilutopeissa ja muissa. Ne kun ei ihan joka asun alle kuitenkaan käy :) Onko muut havainnut vastaavaa vai onko vaatevarastot olleet niin mittaavia/olette shoppailleet myös korona-aikana työvaatteita?
En itse tarvitse töissä erikseen vaatetta vaan samat käy. Mutta korona-aika kotona ja kaiken sen tavaran keskellä sysäsi paljon enemmän kohti sitä selkeämpää ja avarampaa kotia.
Päälle vielä kaupassa liikkumisen vähentäminen ja myöhemmin ahdistus/pelko liikkua. Nykyään liikun normaalisti, mutta ahdistaa ja inhottaa kaikki krääsä ja tavaratulva kaupoissa. En enää pidä shoppailusta lainkaan.
Vaatetta on edelleen riittämiin, ei tarvitse ostaa uusia, uusia olen ommellut jo olemassa olevista kankaista.
Ärsyttää taas tämä kodin sotkuisuus, likaisuus ja tavarapaljous. Menee lopullisesti hermot tähän paljon sotkevan sukulaiseen, jonka luona joudun asumaan ja sotkut siivoamaan. Jatkossa ostan kyllä vain tummaa tavaraa, siis lähinnä kokomustaa tai mustaa, jossa on jotain kuvioita. Tummat lakanatkin pysyvät hyvinä paljon vaaleita pidempään.
Oon aivan intona, kun olen päässyt siivoamaan mökin varaston! Taas lähtee isoisän jäljiltä jäänyttä tavaraa ja kaikki vanha tarpeeton kierrätykseen tai kaatopaikalle. Joka kerta, kun ollaan mökillä (eli lähes joka viikko) poistan tavaraa. Täällä on tosi nättiä ja siistiä hiljalleen, kun olen monta vuotta tehnyt näin. Aiemmin täällä oli just vanhoja kulahtaneita pyyhkeitä 30 kpl ym. Ja uutta tavaraa ei tule ovesta sisään, jos vanhaa ei samalla lähde. Tää on koukuttavaa hommaa :)
[/quote]
Tuo edellinen jätti vanhoja harrastusmitaleita ajatuksenaan, että joku toinen saisi niistä iloa. Kertoo oikein, ettei ne edes olleet arvokkaita, kuten joku sotamitali ehkä voisi olla ja samalla ihmettelee "prenikoiden palvontaa".
Mitä eroa sillä loppujen lopuksi on, millaista kotia myydään? Jos on ok jättää omakotitalon varasto tyhjentämättä, ihan samalla tavalla pitäisi olla jättää kerrostalo-osakkeen varasto tyhjentämättä. [/quote]
Etkö todellakaan ymmärrä näiden kahden asian eroa? No minäpä kerron. Vanhempien kuoleman jälkeen muutettiin lapsuudenkotiini, rintamämiestaloon. Talo oli täynnä kaikkea romua, myöskin autotalli. Autotalli oli niin huonossa kunnossa, ettei sitä kannattanut enää alkaa kunnostamaan. Tilattiin sitten jätelava tätä autotallin romua varten. Se maksoi todella paljon.
Kun oli sitten aika muuttaa talosta pois, talo oli niin huonossa kunnossa, että se myytiin rakennusfirmalle tonttina, joka sisälsi talon, piharakennuksen ja kaiken irtaimiston. Rakennusfirmalla meni ehkä noin päivä purkaa talo ja toinen päivä tyhjentää tontti romuista. Heillä on kontaktit, he tekevät tätä jatkuvasti ja saavat tietysti tyhjennyksen huomattavasti halvemmalla hinnalla kuin yksityishenkilö.
Jos minä ostan kerrostaloasunnon, ei se ole täynnä edellisen asukkaan romua. Jos olisi, siitä pitäisi saada tuntuva alennus. Mutta tällaista kauppaa ei vaan Suomessa tehdä. Ja kyllä, olen kerran erehtynyt muuttamaan vuokra-asuntoon, jonne oli jäänyt edellisen asukkaan rikkinäinen astianpesukone. Omaa tyhmyyttäni, kun en tajunnut vaatia sitä viemään pois. Tuli kalliiksi se astiapesukoneen vienti pois!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on vain materiaa kirjoitti:
Hauska idea tuo lasten palkitseminen mitaleilla pihakilpailussa! Olen aikoinani perinyt isän mitalit, jotka taisin jättää kiinteistön mukana myytyyn irtaimistoon, jos vaikka uusi omistaja olisi keksinyt niille käyttöä tai saa niistä.iloa. Kyseessä ei siis ollut mitään sotilasmitaleja, vaan ammattiuralla ja harrastusten parissa saatuja. En itse oikein tajua tuota prenikoiden palvontaa. Koen ne vanhanaikaisiksi ja jotenkin hassuiksi, tapa tuntea itsensä tärkeäksi? En kuitenkaan ole kertonut tästä kellekään paheksunnan pelossa.
Uskomatonta, että tämä kommentti on saanut enemmän ylä- kuin alapeukkuja, mutta hyvä tietää, että poismuuttaessa kannattaa jättää kaikenlaista romua jälkeensä seuraavan asukkaan siivottavaksi.
Oletko myynyt vanhaa maataloa tai muuta kiinteistöä? Ilmeisesti et, jos kuvittelet että jokainen varasto, puuliiteri, muu ulkorakennus ja vinttikomero tyhjennetään putipuhtaaksi.
Tuo edellinen jätti vanhoja harrastusmitaleita ajatuksenaan, että joku toinen saisi niistä iloa. Kertoo oikein, ettei ne edes olleet arvokkaita, kuten joku sotamitali ehkä voisi olla ja samalla ihmettelee "prenikoiden palvontaa".
Mitä eroa sillä loppujen lopuksi on, millaista kotia myydään? Jos on ok jättää omakotitalon varasto tyhjentämättä, ihan samalla tavalla pitäisi olla jättää kerrostalo-osakkeen varasto tyhjentämättä.
Tämä on helppo, ero on tasan siinä mitä ostaja ja myyjä keskenään sopivat.
Omakotitalo ja kerrostaloasunto tyhjätään molemmat myynnin yhteydessä, jos ei muuta sovita. Jos ostajan kanssa sovitaan että talo myydään irtaimistoineen (kuten mitalien jättäjä oli tehnyt), viedään vain henkilökohtaiset tavarat mukanaan ja muu jätetään ostajalle.
Ei ole tämän vaikeampi asia.
Joo, ymmärrän nuo alapeukut yhtä hyvin kuin yläpeukutkin. Tuo vanha talo myytiin kaikkine kamoineen ostajalle, joka niin halusi. Hänelle oli bisnes myydä vanhoja tavaroita. Normiostajalle en tietenkään jättäisi vanhoja kamoja. Tässä tapauksessa oli siis kyseessä sovittu diili. Vein pois vain kassillisen henkilökohtaisia kamppeita ja olin helpottunut kun pääsin mörskästä ja rahareiästä eroon ilman valtavaa tavararoudausta.