tavarapaljous :(

Olen jo useamman kerran ajatellut, että tavaroiden vähentäminen on jo ohi. Kuitenkin jossain vaiheessa tuntuu, että silmät jotenkin avautuu ja ymmärtää turhaa tavaraa vielä olevan kaapeissa. Esimerkiksi teetarvikkeita kuten purkit, sihdit ja kannu löytyy kaapista, mutta en oikeasti tarvitse niitä. Silloin harvoin kun juon teetä, juon ihan pussiteetä suoraan mukiin tehtynä tyytyväisenä eikä tule mieleenkään ruveta puuhailemaan irtoteen kanssa, vaikka se hyvää olisikin. Tavaran vähennyttyä jotenkin huomaa paremmin mitä oikeasti tarvitsee ja haluaa käyttää.

Tällä hetkellä lähdössä ovat siis teetarvikkeet, muutama astia ja vaate, kirjoja, joita en enää tule lukemaan, muutama epämieluisa korurasiaan pyörimään jäänyt koru, reikäiset villasukat, joita en tule ikinä korjaamaan ja joulukoristeita, jotka eivät koskaan pääse esille. Nyt kun saan nuo vielä ovesta ulos parin päivän sisällä niin hyvä on taas. Ainakin toistaiseksi. Uutta tavaraa en ostele, mutta saa nähdä miten joulu taas yllättää...

Mä karsin jo muutama vuosi sitten kakkuvuokia niin, että jätin vain tosi ison irtopohjavuoan, johon voi tehdä juustokakun tuplaamalla normaaliohjeen ja kaksi pientä irtopohjavuokaa, joihin saa normaalilla ohjeella kaksi pientä juustokakkua. Laskin, että näillä pärjään sekä lasten synttärit että pienemmät parin vieraan kanssa kahvittelut. Kiertoon lähti kolme tai neljä välikokoista, eri muotoista tai muuten "tarpeetonta" vuokaa.

Nyt yksi lapsista onkin innostunut leipomisesta, mutta ei vielä ole siinä vaiheessa, että osaisi soveltaa ohjeiden määriä jne, vaan haluaa juuri sellaisen vuoan kuin reseptissä sanotaan... Jouduin siis ostamaan yhden välikokoisen vuoan ja joululahjaksi hän saa ainakin yhden vuoan lisää. Myös muita leivontatarpeita hän toivoo, enkä toisaalta tahdo hyvää harrastusta rajoittaakaan.

Perheen tavaratarpeet ei mene aina samaa tahtia, joten vähentäminen ei ole suoraviivainen prosessi.

Vierailija kirjoitti:

Vieläkö huutonet on hyvä kauppapaikka? Kuulin, että olisi hiljentynyt jo paljon.

Olen myynyt huutonetissä melkein 20 vuotta, ja mielestäni tavaraa menee ihan samaan tahtiin edelleen. Hitaasti, mutta menee kumminkin. Sellaiselle, joka haluaa tavarasta eroon heti, ei ehkä sovi. Riippuu tietysti hinnasta ja tuotteesta. Kyllähän hyvä tavara halvalla menee aina.

Eli en ole huomannut erityistä kaupan hiljentymistä.

Tori on kyllä hyvä myyntipaikka, kunhan halvalla myy. Saa tavaraa pois nurkista ja joku vielä noutaa ne ovelta. Ihan parasta :D 

Laatikollinen särkyvää ja muovikassillinen muuta on lähdössä kiertoon. Vielä kun saisi ne pois eteisestä.

Jos jätön ne siihen niin ensi viikolla kaivelen sieltä jo tavaroita takaisin kaappiin. Niin ailahtelevat on mun karsimisfiilikset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vieläkö huutonet on hyvä kauppapaikka? Kuulin, että olisi hiljentynyt jo paljon.

Olen myynyt huutonetissä melkein 20 vuotta, ja mielestäni tavaraa menee ihan samaan tahtiin edelleen. Hitaasti, mutta menee kumminkin. Sellaiselle, joka haluaa tavarasta eroon heti, ei ehkä sovi. Riippuu tietysti hinnasta ja tuotteesta. Kyllähän hyvä tavara halvalla menee aina.

Eli en ole huomannut erityistä kaupan hiljentymistä.

Kiitos. Lisäilempä sinne myyntiin.

Vierailija kirjoitti:

Vieläkö huutonet on hyvä kauppapaikka? Kuulin, että olisi hiljentynyt jo paljon.

Itsellä Tori on toiminut paremmin. Tosin on harmillista että siellä ei ole mitään julkisia palautteita...

Huutiksessa on enää supermyyjät, joilla on kaikkea mahdollista kuukausien myyntiajalla tarjolla. Tavalliset käyttäjät ovat olleet vuosikausia Torissa ja FB-kirppareilla.

Tori toimii hyvin ja etenkin ilmaiseksi siellä menee mikä vaan, mutta ilmaiskaupankäynti on sellaista säätämistä. Varataan juttuja ja tarjotaan noutoa 2 viikon päähän jne. Ihan kuin minä jotain reikäistä mattoa (rei'istä kuvat ilmoituksessa) säilöisin 2 viikkoa, että joku ilmaisshoppailija suvaitsee sen hakea.

Vierailija kirjoitti:

Joulukoristeet on mulla läpinäkyvissä kannellisissa laatikoissa. Huomasin että joka joulu otin ne kaikki esiin, mutta käytin aika samoja. Helpotti kun päätin, että yksi laatikko riittää, ja valitsin siihen kaikki ne lempparit. Loput sai mennä, eikä tuntunut miltään.

Uih, tämä on hyvä idea! Meillä on suht iso laatikollinen joulukoristeita. Ennen oli kolme :D Edelleen tuossa laatikossa on sellaisia koristeita, joista itse olisin valmis luopumaan, mutta mies ei. Täytyypä hommata läpinäkyvät laatikot, niin mies näkee mitä siellä oikeasti on ;) Kiitos vinkistä!

Vierailija kirjoitti:

Yksiö alkaa olla aika hyvässä kunnossa tavaran suhteen, mutta on alkanut hiertää pari juttua. Ensimmäinen on pyykkien kuivaus. Olen herännyt siihen faktaan että täällä on parina päivänä viikossa keittiön räppänän alla pyykkiteline silmänilona. Toki en kuivaile pyykkejä kun odotan vieraita, mutta kyllä se itseäkin hieman ärsyttää muuten siistissä asunnossa.

Toinen on puhtaat, tai ainakin lähes puhtaat arkivaatteet, joille ei oikein ole mitään paikkaa muuta kuin asunnon ainoa nojatuoli. Se imee niitä kuin magneetti. En ole mikään hirmu joka jättää vaatteita lattialle, vaan siis kyse on vaikka siitä että otan päällyspaidan pois kun asunnossa on lämmin tai menen nukkumaan. Siinähän ne sitten lojuu ja en oikein muutakaan keksi kuin pyykkikorin päälle.

Jotenkin yksiössä tuntuu että pienikin epäjärjestys korostuu heti esim. sänkyä ei voi jättää petaamatta  ja sulkea vain oven koska se röhnäysalusta muistuttaa kyllä olemassaolostaan koko ajan. Hankala aloittaa päivä kun koko ajan tuntuu että on juuri noussut ylös.

Vinkki! Heitän arkivaatteet yleensä itse pedatulle sängylle, viikkaan tietysti. Yleensä heitän vielä ne vaatteet sinne tyynypuolelle ja välillä jopa niin, että koristetyyny peittää arkivaatteet :) Näyttää paljon siistimmältä, kuin nojatuolin/sohvan kyljessä :)

Jouduin hommaamaan alkuvuodesta uuden pyykinpesukoneen ja olen ehdottoman tyytyväinen kuivaavaan pesukoneeseen! Niiiin paljon mukavampi. Suosittelen tätä sullekin, kun uuden koneen aika on :) Ne vaatteet/muut tekstiilit, joita ei saa/kannata kuivata koneessa, voi jättää kylppäriin tai siihen keittiön räppänän alle ;) Niitä ei tule oikeasti paljon, trust me!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko taas niin, että tää ketju hiljenee joulukuussa ja sitten tammikuussa taas herää eloon? Onko kaikki jo joulunodotustunnelmissa? :D

Samaa olen miettinyt.

Tyhjensin muutaman ison vetolaatikon keittiön tasoille. Käyttämättömät tavarat lahjoiksi eteenpäin ja muut kiertoon. Lahjan saajille sanon, että jos ei ei ole käyttöä niin saa laittaa kiertoon. Vain muutama tavara jäi omaan kaappiin. Heräsin taas huomaamaan kuinka moni tavara on jonkun muun valitsema. Lahja, matkamuisto, minulle kiertoon annettu, kuolinpesästä säästetty. Ja kuinka moni noista saaduista tavaroista on sellaisia, että niitä ei ole käytetty kertaakaan. Tilaa tulisi jo sillä että laittaisi kaikki muiden valitsemat kiertoon. Osasta olen jo luopunut, mutta osasta en, on ehkä hieman vielä työstettävää syyllisyydentunteiden kanssa. Harmi sinänsä, sillä pitäisihän minulla olla oikeus valita mitä säästän omassa kotonani.

Tämä juuri on se lahjomisen ongelmien ydin, ja tämä keskustelu leimahtaa täällä jatkuvasti.

Jotkut osaavat ja jaksavat lahjoa tosi osuvasti, mutta suuri osa lahjoista ja lahjoittamisista lähtee antajan tarpeista.

Tykkää tehdä käsitöitä: sukkia koko suvulle, vaikka nuoret kerrostaloasujat eivät niitä tarvitse. (Sanottakoon, että itse pidän villasukista ja ottaisin ne mielelläni lahjaksi.)

Innostuu itse joogasta/uudesta ruokavaliosta/artesaanioluista tms: antaa kaikille joogamaton/keittokirjan/kaljaa lahjaksi.

Suvun rakas mummi kuoli: tavarat jaetaan kaikille lapsenlapsille, vaikka nämä eivät tee vanhoilla koristetyynyillä mitään.

Matkamuistot, muumimuki jne: näytti kaupassa kivalle ja tuli ostohimo. Väärässä ympäristössä se näyttää väärältä, tai on pariton kappale.

Kiinnostuksenaiheen laajentaminen kaikkeen: koiranomistaja saa lahjaksi koirakuvioisen paidan, vaikka henkilö ei käytä ollenkaan kuviollisia vaatteita.

Näin sitä roinaa kertyy, ja kamala syyllisyys siitä, että toisen valitsema lahja ei kelpaa. Jopa siitä saatetaan syyllistää, että koko on väärä ja saaja tästä asiallisesti huomauttaa.

Toisaalta ihmiset eivät edes pidä lahjomisesta. Lahjoja ostetaan stressi päällä pakolla, ja sillä juuri näitä täysin hutilahjoja syntyy. Napataan kaupasta ensimmäinen käteensattuva tavara ja päätetään, että saaja pitää tuosta.

Myös kuluvat tavarat ovat ongelma. Moni ajattelee, että viini, kynttilät tai servietit ovat hyvä geneerinen lahja, mikä kuluu käytössä pois. Ei meillä ainakaan.

Tälle joululle ostaisin itse kaikille käsirasvaa. Parin vuoden käsienpesu yhdistettynä pakkasiin on tehnyt pahaa jälkeä. Pieleen taitaisi sekin mennä, osa käyttää vain omaa luottomerkkiään ja toiset eivät alkaisi käyttää rasvaa vain sillä, että saisivat sitä lahjaksi.

Helpommalla pääsee kun ei tee lahjoista ongelmaa. Ei anna muiden lahjavalinnoille tai toisten reaktiolle omiin lahjoihin valtaa omiin tunteisiin. Hieman tahdonvoimaa se vaatii.

Mutta oli lahja mikä tahansa, se tekee tehtävänsä lahjanantohetkellä. Se on osoitus siitä, että toinen on tärkeä, haluaa muistaa toista ym. Jos lahjasta ei tykkää/ei tarvitse/ei käytä, niin laittaa eteenpäin, heittää pois. Niin yksinkertaista se on. Tai jos joku ei pidä sinun lahjastasi niin so what, myös hän voi laittaa sen kiertoon. Ei kannata turhaan nähd ongelmia siellä missä niitä ei oikeasti ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko taas niin, että tää ketju hiljenee joulukuussa ja sitten tammikuussa taas herää eloon? Onko kaikki jo joulunodotustunnelmissa? :D

Samaa olen miettinyt.

Tyhjensin muutaman ison vetolaatikon keittiön tasoille. Käyttämättömät tavarat lahjoiksi eteenpäin ja muut kiertoon. Lahjan saajille sanon, että jos ei ei ole käyttöä niin saa laittaa kiertoon. Vain muutama tavara jäi omaan kaappiin. Heräsin taas huomaamaan kuinka moni tavara on jonkun muun valitsema. Lahja, matkamuisto, minulle kiertoon annettu, kuolinpesästä säästetty. Ja kuinka moni noista saaduista tavaroista on sellaisia, että niitä ei ole käytetty kertaakaan. Tilaa tulisi jo sillä että laittaisi kaikki muiden valitsemat kiertoon. Osasta olen jo luopunut, mutta osasta en, on ehkä hieman vielä työstettävää syyllisyydentunteiden kanssa. Harmi sinänsä, sillä pitäisihän minulla olla oikeus valita mitä säästän omassa kotonani.

Tämä juuri on se lahjomisen ongelmien ydin, ja tämä keskustelu leimahtaa täällä jatkuvasti.

Jotkut osaavat ja jaksavat lahjoa tosi osuvasti, mutta suuri osa lahjoista ja lahjoittamisista lähtee antajan tarpeista.

Tykkää tehdä käsitöitä: sukkia koko suvulle, vaikka nuoret kerrostaloasujat eivät niitä tarvitse. (Sanottakoon, että itse pidän villasukista ja ottaisin ne mielelläni lahjaksi.)

Innostuu itse joogasta/uudesta ruokavaliosta/artesaanioluista tms: antaa kaikille joogamaton/keittokirjan/kaljaa lahjaksi.

Suvun rakas mummi kuoli: tavarat jaetaan kaikille lapsenlapsille, vaikka nämä eivät tee vanhoilla koristetyynyillä mitään.

Matkamuistot, muumimuki jne: näytti kaupassa kivalle ja tuli ostohimo. Väärässä ympäristössä se näyttää väärältä, tai on pariton kappale.

Kiinnostuksenaiheen laajentaminen kaikkeen: koiranomistaja saa lahjaksi koirakuvioisen paidan, vaikka henkilö ei käytä ollenkaan kuviollisia vaatteita.

Näin sitä roinaa kertyy, ja kamala syyllisyys siitä, että toisen valitsema lahja ei kelpaa. Jopa siitä saatetaan syyllistää, että koko on väärä ja saaja tästä asiallisesti huomauttaa.

Toisaalta ihmiset eivät edes pidä lahjomisesta. Lahjoja ostetaan stressi päällä pakolla, ja sillä juuri näitä täysin hutilahjoja syntyy. Napataan kaupasta ensimmäinen käteensattuva tavara ja päätetään, että saaja pitää tuosta.

Myös kuluvat tavarat ovat ongelma. Moni ajattelee, että viini, kynttilät tai servietit ovat hyvä geneerinen lahja, mikä kuluu käytössä pois. Ei meillä ainakaan.

Tälle joululle ostaisin itse kaikille käsirasvaa. Parin vuoden käsienpesu yhdistettynä pakkasiin on tehnyt pahaa jälkeä. Pieleen taitaisi sekin mennä, osa käyttää vain omaa luottomerkkiään ja toiset eivät alkaisi käyttää rasvaa vain sillä, että saisivat sitä lahjaksi.

Helpommalla pääsee kun ei tee lahjoista ongelmaa. Ei anna muiden lahjavalinnoille tai toisten reaktiolle omiin lahjoihin valtaa omiin tunteisiin. Hieman tahdonvoimaa se vaatii.

Mutta oli lahja mikä tahansa, se tekee tehtävänsä lahjanantohetkellä. Se on osoitus siitä, että toinen on tärkeä, haluaa muistaa toista ym. Jos lahjasta ei tykkää/ei tarvitse/ei käytä, niin laittaa eteenpäin, heittää pois. Niin yksinkertaista se on. Tai jos joku ei pidä sinun lahjastasi niin so what, myös hän voi laittaa sen kiertoon. Ei kannata turhaan nähd ongelmia siellä missä niitä ei oikeasti ole.

Nooo, on myös niitä lahjojia, jotka näkevät sen ongelmana. Sitäkin on täällä monesti käsitelty. Pahimmillaan sukulaishenkilö tulee tekemään tupatarkastuksen onko se vaasi täynnä kukkia tai ristipisto seinällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko taas niin, että tää ketju hiljenee joulukuussa ja sitten tammikuussa taas herää eloon? Onko kaikki jo joulunodotustunnelmissa? :D

Samaa olen miettinyt.

Tyhjensin muutaman ison vetolaatikon keittiön tasoille. Käyttämättömät tavarat lahjoiksi eteenpäin ja muut kiertoon. Lahjan saajille sanon, että jos ei ei ole käyttöä niin saa laittaa kiertoon. Vain muutama tavara jäi omaan kaappiin. Heräsin taas huomaamaan kuinka moni tavara on jonkun muun valitsema. Lahja, matkamuisto, minulle kiertoon annettu, kuolinpesästä säästetty. Ja kuinka moni noista saaduista tavaroista on sellaisia, että niitä ei ole käytetty kertaakaan. Tilaa tulisi jo sillä että laittaisi kaikki muiden valitsemat kiertoon. Osasta olen jo luopunut, mutta osasta en, on ehkä hieman vielä työstettävää syyllisyydentunteiden kanssa. Harmi sinänsä, sillä pitäisihän minulla olla oikeus valita mitä säästän omassa kotonani.

Tämä juuri on se lahjomisen ongelmien ydin, ja tämä keskustelu leimahtaa täällä jatkuvasti.

Jotkut osaavat ja jaksavat lahjoa tosi osuvasti, mutta suuri osa lahjoista ja lahjoittamisista lähtee antajan tarpeista.

Tykkää tehdä käsitöitä: sukkia koko suvulle, vaikka nuoret kerrostaloasujat eivät niitä tarvitse. (Sanottakoon, että itse pidän villasukista ja ottaisin ne mielelläni lahjaksi.)

Innostuu itse joogasta/uudesta ruokavaliosta/artesaanioluista tms: antaa kaikille joogamaton/keittokirjan/kaljaa lahjaksi.

Suvun rakas mummi kuoli: tavarat jaetaan kaikille lapsenlapsille, vaikka nämä eivät tee vanhoilla koristetyynyillä mitään.

Matkamuistot, muumimuki jne: näytti kaupassa kivalle ja tuli ostohimo. Väärässä ympäristössä se näyttää väärältä, tai on pariton kappale.

Kiinnostuksenaiheen laajentaminen kaikkeen: koiranomistaja saa lahjaksi koirakuvioisen paidan, vaikka henkilö ei käytä ollenkaan kuviollisia vaatteita.

Näin sitä roinaa kertyy, ja kamala syyllisyys siitä, että toisen valitsema lahja ei kelpaa. Jopa siitä saatetaan syyllistää, että koko on väärä ja saaja tästä asiallisesti huomauttaa.

Toisaalta ihmiset eivät edes pidä lahjomisesta. Lahjoja ostetaan stressi päällä pakolla, ja sillä juuri näitä täysin hutilahjoja syntyy. Napataan kaupasta ensimmäinen käteensattuva tavara ja päätetään, että saaja pitää tuosta.

Myös kuluvat tavarat ovat ongelma. Moni ajattelee, että viini, kynttilät tai servietit ovat hyvä geneerinen lahja, mikä kuluu käytössä pois. Ei meillä ainakaan.

Tälle joululle ostaisin itse kaikille käsirasvaa. Parin vuoden käsienpesu yhdistettynä pakkasiin on tehnyt pahaa jälkeä. Pieleen taitaisi sekin mennä, osa käyttää vain omaa luottomerkkiään ja toiset eivät alkaisi käyttää rasvaa vain sillä, että saisivat sitä lahjaksi.

Helpommalla pääsee kun ei tee lahjoista ongelmaa. Ei anna muiden lahjavalinnoille tai toisten reaktiolle omiin lahjoihin valtaa omiin tunteisiin. Hieman tahdonvoimaa se vaatii.

Mutta oli lahja mikä tahansa, se tekee tehtävänsä lahjanantohetkellä. Se on osoitus siitä, että toinen on tärkeä, haluaa muistaa toista ym. Jos lahjasta ei tykkää/ei tarvitse/ei käytä, niin laittaa eteenpäin, heittää pois. Niin yksinkertaista se on. Tai jos joku ei pidä sinun lahjastasi niin so what, myös hän voi laittaa sen kiertoon. Ei kannata turhaan nähd ongelmia siellä missä niitä ei oikeasti ole.

Juu, tosiaan kun näiden perään kysellään. Muutenhan se hävittäminen ei olisi ongelma. Nytkin sanoin yhdestä juuri saadusta tavarasta, että ei vaan tule käytettyä niin vastaus oli että on otat sen vaan käyttöön, on kuule niin kätevä. Yritin saada annettua takaisin kun jos sen hävitän niin sitä ei hyvällä katsota. Siellä se nyt vie yhden hyllyn tilaa. Yritän kyllä antaa sen vielä takaisin. Osa tavaroista on sellaisia, että voin sanoa että on lainassa, mökillä, meni rikki tms. Harmittaa vaan valehdella, mutta minkäs teet kun tänne roudataan jopa rikkinäistä tavaraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko taas niin, että tää ketju hiljenee joulukuussa ja sitten tammikuussa taas herää eloon? Onko kaikki jo joulunodotustunnelmissa? :D

Samaa olen miettinyt.

Tyhjensin muutaman ison vetolaatikon keittiön tasoille. Käyttämättömät tavarat lahjoiksi eteenpäin ja muut kiertoon. Lahjan saajille sanon, että jos ei ei ole käyttöä niin saa laittaa kiertoon. Vain muutama tavara jäi omaan kaappiin. Heräsin taas huomaamaan kuinka moni tavara on jonkun muun valitsema. Lahja, matkamuisto, minulle kiertoon annettu, kuolinpesästä säästetty. Ja kuinka moni noista saaduista tavaroista on sellaisia, että niitä ei ole käytetty kertaakaan. Tilaa tulisi jo sillä että laittaisi kaikki muiden valitsemat kiertoon. Osasta olen jo luopunut, mutta osasta en, on ehkä hieman vielä työstettävää syyllisyydentunteiden kanssa. Harmi sinänsä, sillä pitäisihän minulla olla oikeus valita mitä säästän omassa kotonani.

Tämä juuri on se lahjomisen ongelmien ydin, ja tämä keskustelu leimahtaa täällä jatkuvasti.

Jotkut osaavat ja jaksavat lahjoa tosi osuvasti, mutta suuri osa lahjoista ja lahjoittamisista lähtee antajan tarpeista.

Tykkää tehdä käsitöitä: sukkia koko suvulle, vaikka nuoret kerrostaloasujat eivät niitä tarvitse. (Sanottakoon, että itse pidän villasukista ja ottaisin ne mielelläni lahjaksi.)

Innostuu itse joogasta/uudesta ruokavaliosta/artesaanioluista tms: antaa kaikille joogamaton/keittokirjan/kaljaa lahjaksi.

Suvun rakas mummi kuoli: tavarat jaetaan kaikille lapsenlapsille, vaikka nämä eivät tee vanhoilla koristetyynyillä mitään.

Matkamuistot, muumimuki jne: näytti kaupassa kivalle ja tuli ostohimo. Väärässä ympäristössä se näyttää väärältä, tai on pariton kappale.

Kiinnostuksenaiheen laajentaminen kaikkeen: koiranomistaja saa lahjaksi koirakuvioisen paidan, vaikka henkilö ei käytä ollenkaan kuviollisia vaatteita.

Näin sitä roinaa kertyy, ja kamala syyllisyys siitä, että toisen valitsema lahja ei kelpaa. Jopa siitä saatetaan syyllistää, että koko on väärä ja saaja tästä asiallisesti huomauttaa.

Toisaalta ihmiset eivät edes pidä lahjomisesta. Lahjoja ostetaan stressi päällä pakolla, ja sillä juuri näitä täysin hutilahjoja syntyy. Napataan kaupasta ensimmäinen käteensattuva tavara ja päätetään, että saaja pitää tuosta.

Myös kuluvat tavarat ovat ongelma. Moni ajattelee, että viini, kynttilät tai servietit ovat hyvä geneerinen lahja, mikä kuluu käytössä pois. Ei meillä ainakaan.

Tälle joululle ostaisin itse kaikille käsirasvaa. Parin vuoden käsienpesu yhdistettynä pakkasiin on tehnyt pahaa jälkeä. Pieleen taitaisi sekin mennä, osa käyttää vain omaa luottomerkkiään ja toiset eivät alkaisi käyttää rasvaa vain sillä, että saisivat sitä lahjaksi.

Helpommalla pääsee kun ei tee lahjoista ongelmaa. Ei anna muiden lahjavalinnoille tai toisten reaktiolle omiin lahjoihin valtaa omiin tunteisiin. Hieman tahdonvoimaa se vaatii.

Mutta oli lahja mikä tahansa, se tekee tehtävänsä lahjanantohetkellä. Se on osoitus siitä, että toinen on tärkeä, haluaa muistaa toista ym. Jos lahjasta ei tykkää/ei tarvitse/ei käytä, niin laittaa eteenpäin, heittää pois. Niin yksinkertaista se on. Tai jos joku ei pidä sinun lahjastasi niin so what, myös hän voi laittaa sen kiertoon. Ei kannata turhaan nähd ongelmia siellä missä niitä ei oikeasti ole.

Nooo, on myös niitä lahjojia, jotka näkevät sen ongelmana. Sitäkin on täällä monesti käsitelty. Pahimmillaan sukulaishenkilö tulee tekemään tupatarkastuksen onko se vaasi täynnä kukkia tai ristipisto seinällä.

Joo ja on kyllä niin törkeetä sisustaa toisen kotia. En itse kehtais.

Onkohan tuo toisten kotien sisustaminen joku laitetaan kiertämään tää vahinko -juttu? Kun on itse joutunut kärsimään niin jatketaan samaa perinnettä?

Meillä ainakin tämä katkeaa mun kohdalla. Ei sillä, nuoret on kyllä varmaan niin fiksuja että eivät edes suostuisi ottamaan vastaan ei toivottuja tavaroita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko taas niin, että tää ketju hiljenee joulukuussa ja sitten tammikuussa taas herää eloon? Onko kaikki jo joulunodotustunnelmissa? :D

Samaa olen miettinyt.

Tyhjensin muutaman ison vetolaatikon keittiön tasoille. Käyttämättömät tavarat lahjoiksi eteenpäin ja muut kiertoon. Lahjan saajille sanon, että jos ei ei ole käyttöä niin saa laittaa kiertoon. Vain muutama tavara jäi omaan kaappiin. Heräsin taas huomaamaan kuinka moni tavara on jonkun muun valitsema. Lahja, matkamuisto, minulle kiertoon annettu, kuolinpesästä säästetty. Ja kuinka moni noista saaduista tavaroista on sellaisia, että niitä ei ole käytetty kertaakaan. Tilaa tulisi jo sillä että laittaisi kaikki muiden valitsemat kiertoon. Osasta olen jo luopunut, mutta osasta en, on ehkä hieman vielä työstettävää syyllisyydentunteiden kanssa. Harmi sinänsä, sillä pitäisihän minulla olla oikeus valita mitä säästän omassa kotonani.

Tämä juuri on se lahjomisen ongelmien ydin, ja tämä keskustelu leimahtaa täällä jatkuvasti.

Jotkut osaavat ja jaksavat lahjoa tosi osuvasti, mutta suuri osa lahjoista ja lahjoittamisista lähtee antajan tarpeista.

Tykkää tehdä käsitöitä: sukkia koko suvulle, vaikka nuoret kerrostaloasujat eivät niitä tarvitse. (Sanottakoon, että itse pidän villasukista ja ottaisin ne mielelläni lahjaksi.)

Innostuu itse joogasta/uudesta ruokavaliosta/artesaanioluista tms: antaa kaikille joogamaton/keittokirjan/kaljaa lahjaksi.

Suvun rakas mummi kuoli: tavarat jaetaan kaikille lapsenlapsille, vaikka nämä eivät tee vanhoilla koristetyynyillä mitään.

Matkamuistot, muumimuki jne: näytti kaupassa kivalle ja tuli ostohimo. Väärässä ympäristössä se näyttää väärältä, tai on pariton kappale.

Kiinnostuksenaiheen laajentaminen kaikkeen: koiranomistaja saa lahjaksi koirakuvioisen paidan, vaikka henkilö ei käytä ollenkaan kuviollisia vaatteita.

Näin sitä roinaa kertyy, ja kamala syyllisyys siitä, että toisen valitsema lahja ei kelpaa. Jopa siitä saatetaan syyllistää, että koko on väärä ja saaja tästä asiallisesti huomauttaa.

Toisaalta ihmiset eivät edes pidä lahjomisesta. Lahjoja ostetaan stressi päällä pakolla, ja sillä juuri näitä täysin hutilahjoja syntyy. Napataan kaupasta ensimmäinen käteensattuva tavara ja päätetään, että saaja pitää tuosta.

Myös kuluvat tavarat ovat ongelma. Moni ajattelee, että viini, kynttilät tai servietit ovat hyvä geneerinen lahja, mikä kuluu käytössä pois. Ei meillä ainakaan.

Tälle joululle ostaisin itse kaikille käsirasvaa. Parin vuoden käsienpesu yhdistettynä pakkasiin on tehnyt pahaa jälkeä. Pieleen taitaisi sekin mennä, osa käyttää vain omaa luottomerkkiään ja toiset eivät alkaisi käyttää rasvaa vain sillä, että saisivat sitä lahjaksi.

Helpommalla pääsee kun ei tee lahjoista ongelmaa. Ei anna muiden lahjavalinnoille tai toisten reaktiolle omiin lahjoihin valtaa omiin tunteisiin. Hieman tahdonvoimaa se vaatii.

Mutta oli lahja mikä tahansa, se tekee tehtävänsä lahjanantohetkellä. Se on osoitus siitä, että toinen on tärkeä, haluaa muistaa toista ym. Jos lahjasta ei tykkää/ei tarvitse/ei käytä, niin laittaa eteenpäin, heittää pois. Niin yksinkertaista se on. Tai jos joku ei pidä sinun lahjastasi niin so what, myös hän voi laittaa sen kiertoon. Ei kannata turhaan nähd ongelmia siellä missä niitä ei oikeasti ole.

Juu, tosiaan kun näiden perään kysellään. Muutenhan se hävittäminen ei olisi ongelma. Nytkin sanoin yhdestä juuri saadusta tavarasta, että ei vaan tule käytettyä niin vastaus oli että on otat sen vaan käyttöön, on kuule niin kätevä. Yritin saada annettua takaisin kun jos sen hävitän niin sitä ei hyvällä katsota. Siellä se nyt vie yhden hyllyn tilaa. Yritän kyllä antaa sen vielä takaisin. Osa tavaroista on sellaisia, että voin sanoa että on lainassa, mökillä, meni rikki tms. Harmittaa vaan valehdella, mutta minkäs teet kun tänne roudataan jopa rikkinäistä tavaraa.

No huhhuh, onpa erikoista. Ja ikävää. Ei tuo noin voi jatkua. Pakko keksiä joku ratkaisu ja vetää rajoja jollain tapaa. Lempeästi tai sitten vähän napakammin, mutta aika hurjalta tosiaan kuulostaa! Tsemppiä!

Tuntuuko muista että tavaroiden lahjoittaminen on vaikeaa jos ei ole kontakteja mihinkään? Kaikki aina sanoo että kouluille tai päiväkoteihin voi lahjoittaa sitä ja tätä ja hätämajoitukseen sitä ja tätä ja turvakotiin sitä ja tätä, mutta missään ei kerrota miten se lahjoittaminen sitten toimii. Pitääkö alkaa soittelemaan summamutikassa ihmisiä läpi että kuka ottaa vastaan, miksi ei voi olla selkeitä yhteystietoja tai listaa jossakin että tämän ihmisen kautta homma hoituu. En yhtään ihmettele että suuri osa vain dumppaa tavarat roskikseen kun eivät jaksa selvitellä vastaanottajatahoja.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuuko muista että tavaroiden lahjoittaminen on vaikeaa jos ei ole kontakteja mihinkään? Kaikki aina sanoo että kouluille tai päiväkoteihin voi lahjoittaa sitä ja tätä ja hätämajoitukseen sitä ja tätä ja turvakotiin sitä ja tätä, mutta missään ei kerrota miten se lahjoittaminen sitten toimii. Pitääkö alkaa soittelemaan summamutikassa ihmisiä läpi että kuka ottaa vastaan, miksi ei voi olla selkeitä yhteystietoja tai listaa jossakin että tämän ihmisen kautta homma hoituu. En yhtään ihmettele että suuri osa vain dumppaa tavarat roskikseen kun eivät jaksa selvitellä vastaanottajatahoja.

Mä olen ohikulkiessani poikennut yllämainituissa tavaroiden kanssa, ja suoraan kysynyt, että huolitteko nämä ja nämä?

Mä laitan yleensä sähköpostia ja selitän kunnolla, mitä oon tarjoamassa (kuvakin on hyvä lisä). Vaatii vähän aikaa, koska kaikki ei (heti) vastaa, mutta mulla toimii.

Huhhuh, sain luettua koko ketjun! Osissa siis tietysti, en muista milloin tähän törmäsin mutta varmaan ainakin pari kuukautta sitten 😀

Itselläni ei edes ole paljon tavaraa, asun kerrostalokaksiossa ja muutin tähän ulkomailta vain vaatteet mukanani muutama vuosi sitten. Mutta silti tietyt ylimääräiset kamat on ahdistaneet. Tai oikeastaan en ole tarkkaan tiennyt mikä häiritsee, mutta huomannut, että jos tasoille kertyy tavaraa, tulee jotenkin levoton olo. Jossain tuolla 300 sivua taaksepäin siitä olikin hyvää pohdintaa, että ylimääräiset ärsykkeet tuon aiheuttaa, vaikkei noita tavaroita aktiivisesti ajattelisikaan.

Nyt olen saanut karsittua keittiöstä pois tavaroita, joita en ole käyttänyt. Uudelleenjärjestelen sen tänään, koska tarkoitus on saada yhteen alakaappiin paikka palautuspulloille, jotka nyt lojuvat lattialla kassissa.

Tämä asunto on tosi kiva, ja keittiössä on kyllä säilytystilaa mutta muualla ei sitten olekaan. Eteisessä on vain siivouskaappi ja makuuhuoneessa yksi hyllyllinen kaappi ja yksi pariovellinen tankokaappi. Niiden yläpuolella on sitten pienet kaapit vielä, joihin olen tunkenut matkalaukun ja kylmälaukun. Kellarikomero on tyhjillään.

Uutta säilytystilaa en suostu hankkimaan. Mutta keittiöstä lähti mm.

Jouluinen punainen kulho, jonka sain kaverilta yli vuosi sitten ja jota käytin tasan kerran.

Yksinäinen salaattiotin (haarukka), jolle ei ollut paria. Mulla on kokonainen pari olemassa.

Lasinen pyöreä tarjoiluastia, jossa kolme lokeroa. Kivan näköinen, sain varmaan sukulaiselta muiden astioiden muassa silloin kun muutin, mutta kertaakaan kolmessa vuodessa en ole käyttänyt.

Muuta muovikippo ja spagettikauha yms.

Sain nämä tosi hyvin kierrätettyä, ja nyt (koska muovikipot on pois viemästä tilaa) saan varmaan tuon uudelleenjärjestelyn toteutumaan.

Kaveri katsoi kummissaan kun kerroin laittavani tavaraa pois, että miten se on mahdollista edes kun ei mulla ole mitään :D Mutta niin sitä vaan löytyy.

Vaatteita laitankin hiutumisen mukaan nykyään surutta polttokelpoiseen jätteeseen. Yksi ainoa liian pieni huppari tuolla on, koska se oli siis tilatessa liian pieni, unohtui palauttaa ja olen koittanut myydä. Maksoi kuitenkin sen 50€ ja on siis käyttämätön. Hupparista ei vaan saa sille oikeutta tekevää kuvaa, joten en ihmettele ettei ole mennyt kaupaksi vielä 😀 Kai mä siitäkin luovun jossain vaiheessa, jossei se mene. Itse tuskin tulen siihen mahtumaan vaikka olenkin laihtunut, se oli hartioista niin kapea.

Osa 1/2