tavarapaljous :(

Äiti kävi kylässä. Hän on syntynyt-luvulla, on siis nähnyt sodan jälkeiset ajat jolloin mitään ei heitetty roskiin, vaan kaikki hyötykäytettiin. 

Tällä kertaa kiitos siitä, että ei tuonut minulle mitään tavaraa kotoaan. Kuitenkin jossain vaiheessa keskustelu kääntyi siihen, että hänellä on noin 40 vuotta vanhasta kirjahyllystä käytössä enää alaosat, ja yläosien lasiosat ovat hänellä vielä tallessa. "Mitähän niistä voisi keksiä? Jos annan ne sinulle, niin voisitko tehdä niistä jotain kivaa?" Sanoin, että se kyllä onnistuu, mutta ongelma on se, että mihin sen "kivan" askartelun sitten laittaa. Että en halua tehdä jotain askartelua ja/tai käsityötä vaan sen tekemisen vuoksi, jos sille ei ole paikkaa ja sitten se pitää antaa jollekin toiselle nurkkiin pyörimään tai laittaa itse roskiin. 

En sanonut siis suoraan hänelle, että roskiin vain, vaan annoin hänelle ajattelemisen aihetta. Toivottavasti hän miettii asiaa vähän, ja ymmärtää, että tavaraa vaan on nyt kaikilla niin paljon, että joskus sitä vaan pitää laittaa suoraan roskiin, eikä kaikelle voi miettiä sitä hyötykäyttöä.

Muistan joskus 70-luvulla, kun kolme sukumme naista istui varmaan kolme viikkoa kesäkuumalla ulkona leikkaamassa matonkuteita järkyttävästä tekstiilikasasta, siis käyttökelvottomista vaatteista, verhoista ym. Sitten maksettiin mansikoita, että joku ammattilainen kutoi niistä räsymattoja. Niitä räsymattoja tuli sitten niin paljon, että niitä on todennäköisesti vieläkin jossain täysin käyttämättömiä. Eli yhdestä riesasta ja karmeasta työstä ja rahansijoituksesta tuli vielä lisää säilytysongemia. Muistan äitini kaupanneen minulle niitä mattoja vielä kun olin asunut poissa kotoa ainakin kymmenen vuotta.

Huomaan, että olen perinyt jonkin verran samaa ajattelutapaa. Joitain keksirasioita katselen, että näistä tulisi hyvä saippuamuotti ja millon mitäkin, että mitähän tästäkin voisi tehdä. Eli on itselläkin töitä vielä tämän ajattelun kanssa. Että oppisi ajattelemaan tavaroita sellaisena enimmäkseen ulospäin kotoa suuntautuvana virtana.

Kun aloitin ekan Konmarituskierroksen, oli omia vaatteita vauvaiästä asti tallessa. Siihen nähden ollaan jo huomattavasti paremmassa tilanteessa.

Lisäys edelliseen, äiti on syntynyt 40-luvulla. En tiedä mihin numerot katosivat 😄

Vierailija kirjoitti:

Olen muuttanut vuosi sitten ja silti kärrännyt tässä syksyn aikana varmaan lähemmäs 10 isoa jätesäkillistä ROSKIIN. Ja siis nimenomaan käyttökelvotonta tavaraa, ihan polttojätettä, kierrätykseen kelpaamatonta. Lisäksi vielä kierrätettävää tavaraa pari kolme laatikollista ainakin. Ilmankos se muutto tuntui silloin niin työläältä, kun raahasin mukanani useita kymmeniä kiloja roskaa! Voi hyvänen aika.

Joo. Ei kannata ainakaan muuttopakkaamista jättää viime hetkeen tai voi käydä näin! Kivempikin käydä tavaroita läpi ajan kanssa. Josko kohta olisi roskat siivottu... Kierrätettävää ehkä-kamaa on sitäkin paljon!

Lisään tähän vielä havaintoni siitä, että "roskaan" todellakin turtuu. Koska eivät nämä kaikki ole mitään varastojen kätköjä, vaan ihan rutiinilla olin sullonut tässä uudessakin kodissa kaappiin kaikki vanhat tyynyt (6 kpl?!) ja littaan astutut kengät ym. Enkä mielestäni ole edes mikään hamstraaja! Kovin paljon en tässä vuoden aikana ole myöskään ostanut mitään uutta, mikä selittäisi roskan määrän. Mutta ei ihme, että tavarapaljous hyökkää päälle ja siivoaminen on hankalaa, jos kaapeista pitää ensin nostella pois täyttä roskaa että saa sieltä otettua sen mitä tarvitsee! Jos vain mahdollista (ja yleensä on) niin kaappeihin todellakin kannattaa jättää myös tyhjää tilaa, kuten ammattijärjestäjät neuvovat. Kaappi ei ole pelkkä varasto vaan tavarat pitää saada sieltä näppärästi käyttöön, kun niitä tarvitsee!

Olen entinen hamsteri.

Nykyään ronttaan kaksinkäsin vaatetta uffaan. Olen vaateostolakossa(ei koske alkkariasuja) jo kolmatta vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Olen muuttanut vuosi sitten ja silti kärrännyt tässä syksyn aikana varmaan lähemmäs 10 isoa jätesäkillistä ROSKIIN. Ja siis nimenomaan käyttökelvotonta tavaraa, ihan polttojätettä, kierrätykseen kelpaamatonta. Lisäksi vielä kierrätettävää tavaraa pari kolme laatikollista ainakin. Ilmankos se muutto tuntui silloin niin työläältä, kun raahasin mukanani useita kymmeniä kiloja roskaa! Voi hyvänen aika.

Joo. Ei kannata ainakaan muuttopakkaamista jättää viime hetkeen tai voi käydä näin! Kivempikin käydä tavaroita läpi ajan kanssa. Josko kohta olisi roskat siivottu... Kierrätettävää ehkä-kamaa on sitäkin paljon!

Mä vein tänään roskiin kaksi jättijätesäkillistä ihan roskaa ja IKEA-kassillisen lähes uusia merkkivaatteita vaatekierrätykseen. Oon noin 10 vuotta ostanut "vähemmän mutta laatua" ja konmarittanut asunnon sekä muuttanut viidesti. En tiedä, miten joka raivauskierroksella edelleen löytyy ihan roskiskamaa.

Mulla on vähän ikävä vinkki. Tai ei se ole vinkki, vaan kokemus. Kun on tutkimukset kesken mahdollisesta hengenvaarallisesta sairaudesta niin voin sanoa, että 99% elämän aikana kerätystä tavarasta tuntuu täysin turhalta ja ajatus siitä, miten on vellonut miettien voiko jonkun mekon / kipon / kaapin laittaa pois tuntuu täysin typerältä ja naurettavalta.

Joskus ikävät asiat laittavat muut turhemmat asiat tärkeysjärjestykseen. En silti toivo tätä kenellekään.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on vähän ikävä vinkki. Tai ei se ole vinkki, vaan kokemus. Kun on tutkimukset kesken mahdollisesta hengenvaarallisesta sairaudesta niin voin sanoa, että 99% elämän aikana kerätystä tavarasta tuntuu täysin turhalta ja ajatus siitä, miten on vellonut miettien voiko jonkun mekon / kipon / kaapin laittaa pois tuntuu täysin typerältä ja naurettavalta.

Joskus ikävät asiat laittavat muut turhemmat asiat tärkeysjärjestykseen. En silti toivo tätä kenellekään.

Voimia sinulle, ja toivotaan että on väärä hälytys!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen muuttanut vuosi sitten ja silti kärrännyt tässä syksyn aikana varmaan lähemmäs 10 isoa jätesäkillistä ROSKIIN. Ja siis nimenomaan käyttökelvotonta tavaraa, ihan polttojätettä, kierrätykseen kelpaamatonta. Lisäksi vielä kierrätettävää tavaraa pari kolme laatikollista ainakin. Ilmankos se muutto tuntui silloin niin työläältä, kun raahasin mukanani useita kymmeniä kiloja roskaa! Voi hyvänen aika.

Joo. Ei kannata ainakaan muuttopakkaamista jättää viime hetkeen tai voi käydä näin! Kivempikin käydä tavaroita läpi ajan kanssa. Josko kohta olisi roskat siivottu... Kierrätettävää ehkä-kamaa on sitäkin paljon!

Mä vein tänään roskiin kaksi jättijätesäkillistä ihan roskaa ja IKEA-kassillisen lähes uusia merkkivaatteita vaatekierrätykseen. Oon noin 10 vuotta ostanut "vähemmän mutta laatua" ja konmarittanut asunnon sekä muuttanut viidesti. En tiedä, miten joka raivauskierroksella edelleen löytyy ihan roskiskamaa.

Veli asui ulkomailla hetken. Muutti homekämpästä, eli lähes kaikki meni roskiin ennen kuin muutti. Kun oli asunut Suomessa alle vuoden ihmetteli, että mistä ihmeestä hänelle on kertynyt monta jätesäkillistä ihan turhaa ja käyttökelvotonta vaatetta. Ei todellakaan ollut shoppaillut niitä itse, oliko sitten muiden kierrättämää vaatetta.

Mä ostan ruokaa vain viikoksi eteenpäin. Siis myös kuivaruokaa. Tosin en tilankäytön vuoksi vaan ihan siitä syystä että olen tarkka ihminen ihan kaikessa, myös kuluttamisessa. Meillä ei ole myöskään pakastinta. Silti meillä on AINA RAHAA ja RUOKAA sekä SIISTIÄ. 

Mä käytän joka viikko yhden päivän tähän hommaan. Maanantain. Käyn kaupassa, esivalmistan viikot ruuat, siivoan kodin, pesen pyykit, fiksaan pihajutut ja järjestän asiat, kalenterin ja soittelen läpi tai laitan/käyn läpi sähköpostit ja teen muita ostoksia jos on pakko. Kaikki viisi kuukausittaista maksua menevät suoraveloituksella. 

Vähän aikaa siinä meni että sain elämäni tähän jamaan, mutta kun vuosia sitten päätin tähän systeemiin ryhtyä niin järjestelmällisesti muutin meidän elämää ja tavaroita ja tapahtumia tähän suuntaan.  Minulla kaksi nyt yläkouluikäistä lasta ja mies. Mies nikotteli ensin kun näytin suunnitelmani mutta kun lupasin että pitkässä juoksussa perheen talous paranee rutkasti vaikka palkat pysyis samoina niin suostui peesaamaan. Ja tosiaan noin viimeiset viis vuotta ollut tilanne että eletään kuin ellun kanat mutta silti rahan säästymistä ei pysty estämään. Lapsille on ostettu kaikki ne tärkeimmät asiat eli uusimmat tekniikat ja merkkivaatteet. Ajellaan kalliilla uudella autolla ja koti on aina kuin sisustuslehden sivuilta. Syödään hyvin. 

Vierailija kirjoitti:

Mulla on vähän ikävä vinkki. Tai ei se ole vinkki, vaan kokemus. Kun on tutkimukset kesken mahdollisesta hengenvaarallisesta sairaudesta niin voin sanoa, että 99% elämän aikana kerätystä tavarasta tuntuu täysin turhalta ja ajatus siitä, miten on vellonut miettien voiko jonkun mekon / kipon / kaapin laittaa pois tuntuu täysin typerältä ja naurettavalta.

Joskus ikävät asiat laittavat muut turhemmat asiat tärkeysjärjestykseen. En silti toivo tätä kenellekään.

Samassa tilanteessa minäkin ja huomaan että ei tuota mitään tuskaa laittaa myyntiin niitäkin tavaroita joita kuvitteli säästävänsä elämänsä loppuun. Elämän helpointa konmarittamista, mikään ei pirskahtele eikä tuota iloa. Kuolinsiivous saa hieman erilaisen merkityksen. Sinnitellään! 

Vierailija kirjoitti:

Mä ostan ruokaa vain viikoksi eteenpäin. Siis myös kuivaruokaa. Tosin en tilankäytön vuoksi vaan ihan siitä syystä että olen tarkka ihminen ihan kaikessa, myös kuluttamisessa. Meillä ei ole myöskään pakastinta. Silti meillä on AINA RAHAA ja RUOKAA sekä SIISTIÄ. 

Mä käytän joka viikko yhden päivän tähän hommaan. Maanantain. Käyn kaupassa, esivalmistan viikot ruuat, siivoan kodin, pesen pyykit, fiksaan pihajutut ja järjestän asiat, kalenterin ja soittelen läpi tai laitan/käyn läpi sähköpostit ja teen muita ostoksia jos on pakko. Kaikki viisi kuukausittaista maksua menevät suoraveloituksella. 

Vähän aikaa siinä meni että sain elämäni tähän jamaan, mutta kun vuosia sitten päätin tähän systeemiin ryhtyä niin järjestelmällisesti muutin meidän elämää ja tavaroita ja tapahtumia tähän suuntaan.  Minulla kaksi nyt yläkouluikäistä lasta ja mies. Mies nikotteli ensin kun näytin suunnitelmani mutta kun lupasin että pitkässä juoksussa perheen talous paranee rutkasti vaikka palkat pysyis samoina niin suostui peesaamaan. Ja tosiaan noin viimeiset viis vuotta ollut tilanne että eletään kuin ellun kanat mutta silti rahan säästymistä ei pysty estämään. Lapsille on ostettu kaikki ne tärkeimmät asiat eli uusimmat tekniikat ja merkkivaatteet. Ajellaan kalliilla uudella autolla ja koti on aina kuin sisustuslehden sivuilta. Syödään hyvin. 

OK. Kiva, että sulla elämänhallinta kunnossa. Minulle uusimmat tekniikat ja kalliilla autolla ajelu ei ole tavoiteltavan arvoisia asioita elämässä, mutta tuohon systemaattiseen elämäntyyliin voisin saada sinulta inspistä. :)

Vierailija kirjoitti:

Mä ostan ruokaa vain viikoksi eteenpäin. Siis myös kuivaruokaa. Tosin en tilankäytön vuoksi vaan ihan siitä syystä että olen tarkka ihminen ihan kaikessa, myös kuluttamisessa. Meillä ei ole myöskään pakastinta. Silti meillä on AINA RAHAA ja RUOKAA sekä SIISTIÄ. 

Mä käytän joka viikko yhden päivän tähän hommaan. Maanantain. Käyn kaupassa, esivalmistan viikot ruuat, siivoan kodin, pesen pyykit, fiksaan pihajutut ja järjestän asiat, kalenterin ja soittelen läpi tai laitan/käyn läpi sähköpostit ja teen muita ostoksia jos on pakko. Kaikki viisi kuukausittaista maksua menevät suoraveloituksella. 

Vähän aikaa siinä meni että sain elämäni tähän jamaan, mutta kun vuosia sitten päätin tähän systeemiin ryhtyä niin järjestelmällisesti muutin meidän elämää ja tavaroita ja tapahtumia tähän suuntaan.  Minulla kaksi nyt yläkouluikäistä lasta ja mies. Mies nikotteli ensin kun näytin suunnitelmani mutta kun lupasin että pitkässä juoksussa perheen talous paranee rutkasti vaikka palkat pysyis samoina niin suostui peesaamaan. Ja tosiaan noin viimeiset viis vuotta ollut tilanne että eletään kuin ellun kanat mutta silti rahan säästymistä ei pysty estämään. Lapsille on ostettu kaikki ne tärkeimmät asiat eli uusimmat tekniikat ja merkkivaatteet. Ajellaan kalliilla uudella autolla ja koti on aina kuin sisustuslehden sivuilta. Syödään hyvin. 

Ihan käytännön kysymys, että miten saat esim riisipaketin menemään viikossa? Syöttekö riisiä joka päivä niillä viikoilla kun sitä ostetaan?

Mä en aikasemmin heittänyt mitään pois, vaan säilytin epäsopivia vaatteita ja ajattelin kyllä ne vielä mulle sopii. Mitään nurkkiin jääneitä astioita en raaskinut heittää pois, koska ne oli ehjiä.

Mä en tykkää kerätä mitään, mutta niitä ei hennonnut heittää pois.

Mutta nykyään heitän suoraan pois mistä en tykkää, ruoka, astia, vaate, en keräile mitään.

En ehdi lukea tätä ketjua kokonaisuudessaan, mutta luin sattumanvaraisesti pari viestiä. Ketkä lienevätkään kirjoittaneet, niin suuri kiitos heille. Tuli melkein kyyneleet silmiin, kun tajusin, etten ole ainoa hamstraaja. Vaikka hyviä neuvojakin tarvitaan, niin jotenkin sain lohtua siitä, että muutkin kipuilevat saman ongelman kanssa. Ja toivon, että itse kukin pääsee eroon turhasta roinasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kellään muulla 000ongelmaa, että keittiönkaapeissa on myös paljon muuta kuin vain tavaroita? Tuntuu että meillä on jo vähän liikaa ihan kaikkea. On erilaisia mausteita (käytetään kaikkia), makaronia, nuudeleita, erilaisia strösseleitä, jauhoja, leivontaa varten vaikka ja mitä. Miten näistä saisi järkevästi karsittua. Vai täytyykö vain kestää?

Meillä kyllä leivotaan aika paljon, mutta tuntuu ettei kaikki mahdu järkevästi kaappiin.

Toinen on herkut. Lapsille tuo aina joku mummo ja kummin kaima karkkia. Sitä syödään älyttömän vähän, joten jäävät aina kuivumaan ja kovettumaan. Lisäksi lapset harmittelee, etteivät ikinä saa valita karkkeja kaupasta kun kaapit ovat täynnä. Vaihtoehto ei ole syödä sitä enemmän. Ja kyllä, asiasta on sanottu jo todella monesti. Paha myöskään laittaa takaisin mummoille ym kun antavat suoraan lapsille ne..

Pistäkää karkit suoraan kiertoon? Leivontaakin voisi ehkä käyttää. En tiedä missä asutte, mutta vaikka tien viereen "saa ottaa" -lapun kanssa. Sitten voi ostaa mieluisia.

Mulla on kuivatarvikkeille varattuna paljon kaappitilaa, kyllä sitä tarvitsee. Ehkä saisi jollain laatikoilla lisää tiiviyttä, jos vaikka strösselit sun muut saisi laitettua korkeammiksi pinoiksi niiden avulla, vailla pelkoa romahduksesta.

Karkit tienposkeen ”saa ottaa” -lapun kanssa? Käsi pystyyn, kuka uskaltaisi syödä tai antaa lapsilleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kellään muulla 000ongelmaa, että keittiönkaapeissa on myös paljon muuta kuin vain tavaroita? Tuntuu että meillä on jo vähän liikaa ihan kaikkea. On erilaisia mausteita (käytetään kaikkia), makaronia, nuudeleita, erilaisia strösseleitä, jauhoja, leivontaa varten vaikka ja mitä. Miten näistä saisi järkevästi karsittua. Vai täytyykö vain kestää?

Meillä kyllä leivotaan aika paljon, mutta tuntuu ettei kaikki mahdu järkevästi kaappiin.

Toinen on herkut. Lapsille tuo aina joku mummo ja kummin kaima karkkia. Sitä syödään älyttömän vähän, joten jäävät aina kuivumaan ja kovettumaan. Lisäksi lapset harmittelee, etteivät ikinä saa valita karkkeja kaupasta kun kaapit ovat täynnä. Vaihtoehto ei ole syödä sitä enemmän. Ja kyllä, asiasta on sanottu jo todella monesti. Paha myöskään laittaa takaisin mummoille ym kun antavat suoraan lapsille ne..

Pistäkää karkit suoraan kiertoon? Leivontaakin voisi ehkä käyttää. En tiedä missä asutte, mutta vaikka tien viereen "saa ottaa" -lapun kanssa. Sitten voi ostaa mieluisia.

Mulla on kuivatarvikkeille varattuna paljon kaappitilaa, kyllä sitä tarvitsee. Ehkä saisi jollain laatikoilla lisää tiiviyttä, jos vaikka strösselit sun muut saisi laitettua korkeammiksi pinoiksi niiden avulla, vailla pelkoa romahduksesta.

Olen joskus pistänyt kiertoon, jos karkkeja ei ole annettu suoraan lapsille. Mutta karkit, jotka he saavat, niin eivät suostu laittamaan pois.

Täytynee ehkä karsia lisää astioita, niin mahtuu kuivatarvikkeet paremmin! Astioista on varaa edelleen karsia, on niin paljon käyttökelpoisia korvattomia mukeja. Nämä pois, niin ehkä helpottaa.

Kodin tavaramäärän kannalta on aika iso ero siinä, söilytetäänkö kaikki käyttökelpoiset tavarat esim korvattomat kupitkin, vai säilytetäänkö vain tarpeelliset ja erityisen mieluisat. Todellinen minimalisti säilyttää vain ehdottoman välttämättömät.

Mun mieheni lempikuppi on korvaton. Ihan ohis, mutta vain esimerkkinä siitä miten eri tavoin nämä eri ihmisillä menevät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Karkit tienposkeen ”saa ottaa” -lapun kanssa? Käsi pystyyn, kuka uskaltaisi syödä tai antaa lapsilleen.

No joo, kai se voisi olla vähän epäilyttävää. :D Mulla oli mielessäni omenat, niitähän yleisesti syksyllä on tarjolla. Jos olis avaamatta ja allekirjoituksena vaikka "T: Talonväki", niin hyvinkin söisin itse, mutta lapsille en välttämättä uskaltaisi antaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kellään muulla ongelmaa, että keittiönkaapeissa on myös paljon muuta kuin vain tavaroita? Tuntuu että meillä on jo vähän liikaa ihan kaikkea. On erilaisia mausteita (käytetään kaikkia), makaronia, nuudeleita, erilaisia strösseleitä, jauhoja, leivontaa varten vaikka ja mitä. Miten näistä saisi järkevästi karsittua. Vai täytyykö vain kestää?

Meillä kyllä leivotaan aika paljon, mutta tuntuu ettei kaikki mahdu järkevästi kaappiin.

Toinen on herkut. Lapsille tuo aina joku mummo ja kummin kaima karkkia. Sitä syödään älyttömän vähän, joten jäävät aina kuivumaan ja kovettumaan. Lisäksi lapset harmittelee, etteivät ikinä saa valita karkkeja kaupasta kun kaapit ovat täynnä. Vaihtoehto ei ole syödä sitä enemmän. Ja kyllä, asiasta on sanottu jo todella monesti. Paha myöskään laittaa takaisin mummoille ym kun antavat suoraan lapsille ne..

Karkkia on meillä onneksi vain vähän, mutta laitan ylimääräiset ruuan jälkeen kippoon pöydälle ja siitä lapset napsii niitä. Yleensä menevät kuitenkin perheen leffailloissa ja vastaavissa joita meillä on ainakin kerran viikossa. Meillä on aina ollut karkit ja herkut yhteisiä, lasten kanssa on käyty keskustelua, että ei ole kiva, jos yksin vaan syö ja onko kaapissa olevat ruuat ja herkut sitten vaan äidin, koska minä olen ne ostanut?

Tämä on jo todella outoa. Syökö joku oikeasti lapsensa karkkeja? Meillä ainakin lapsi saa kavereiltaan synttärilahjaksi useasti karkkia. Pitäisikö nämäkin jakaa koko perheelle? Miten sitten lelut ja muut lahjat? Tuolla periaatteellahan nekin ovat kaikkien yhteisiä, eli ei ole enää mitään omaa vaan kaikki yhteisiä?

Ei meillä kukaan syö yksin karkkia. Muille ostetaan kaupasta omaa ja se jolla on lahjaksi saatua syö ne. Ei minulla olisi sydäntä vetää lapsen herkut omaan napaani. Meillä lapset ovat kyllä hyvin oppineet silti jakamaan omistaan.

Tuohon ruoka asiaan vielä, että en vertaisi vanhempien ostamaa ruokaa ja lahjaksi saatuja herkkuja. Vanhempien velvollisuus on ostaa lapsilleen ruokaa, mutta lasten velvollisuus ei ole ostaa herkkuja vanhemmilleen.

Voiko sellaisen lelun poistaa, jolla lapsi ei leiki mutta kysyttäessä ei halua myöskään luopua? Jos lelu yhtäkkiä häviäisi lelulaatikon pohjalta, niin ei edes huomaisi eikä kyselisi perään. Yritän tehdä tilaa, kun joulut ja synttärit taas edessä ja tavaraa tulee väkisinkin.

Vierailija kirjoitti:

Voiko sellaisen lelun poistaa, jolla lapsi ei leiki mutta kysyttäessä ei halua myöskään luopua? Jos lelu yhtäkkiä häviäisi lelulaatikon pohjalta, niin ei edes huomaisi eikä kyselisi perään. Yritän tehdä tilaa, kun joulut ja synttärit taas edessä ja tavaraa tulee väkisinkin.

Vaikka noin muuten olen sitä mieltä, että poistettavat tavarat pitää poistaa kokonaan kerralla, niin lasten lelujen kohdalla olen tehnyt välivarastointia. Olen pakannut osan leluista (joko lasten kanssa yhdessä tai joskus salaa) varastoon. Jos niitä ei ole kaivattu noin vuoteen, ne on poistettu kodistamme kokonaan (kiertoon tai esim. jotain kylkiäisleluja suoraan roskiinkin). No, myönnän - välivarastosta olen joskus ottanut jonkun lelun lasten muistolaatikkoonkin, kun tiedän sen olleen tärkeä jossain elämänvaiheessa.