tavarapaljous :(

Vierailija kirjoitti:

Kauan yritätte myydä jotain tavaraa? Tiputatteko hintaa useasti jos ei tunnu menevän kaupaksi?

Aikaisemmin vähävaraisena yritin moneen kertaan, nykyään työssäkäyvänä arvostan aikaani enemmän ja tavara menee nopeasti lahjoituspinoon jos ei mene kaupaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hesarissa oli hieno juttu ammattijärjestäjä Ilana Aallosta (ihana nainen!). Jutussa sanottiin aika hyvin, että tavaroistaan voi miettiä esim. "jos tämä palaisi tulipalossa, ostaisinko uuden vastaavan tilalle?" .

Tuolla ajatuksella on helppo karsia vaikkapa vaatekaappiaan.

tuotapa täytyy kokeilla, ei huono ajatus ollenkaan kysyä itseltään. Tosin osa tavaroistahan on sellaisia että uusia ei saa vaikka haluaisi.

Tuossa juuri on yksi mahdollinen sudenkuoppa! Tämä tulipaloajatusleikki sopii myös niihin tavaroihin, joita ei enää mistään saa tai ovat jotenkin muuten ainutkertaisia. Rahan asemesta voi ajatella myös jotain muuta resurssia kuten aikaa tai tilaa.

Jos tarvitset sitä ja sitä ei saa enää mistään, tietenkin se pitää säästää

Jos sitä ei saa mistään, mutta et käytä sitä, pidä siitä tai se ei mahdu sinulle enää, sitä ei pidä säästää.

Seuraavaksi hävitän arabian kahviaston kannuineen, jonka sain 18-vuotiaana. Nykyään ei käytetä enää kahvikuppeja asetin kanssa, jopa vieraille tarjotaan muumimukista kahvit. Kun ensi vuonna on ylioppilasjuhlat ohi, minun kahviastiastoni on käytetty. Kaappiin tulee kauheasti lisää tilaa.

”Vieraille tarjotaan muumimukista kahvit.” Voi ei, tähänkö ollaan menty… Ne ovat kuin jotain lastenmukeja. Arkimukeja joka tapauksessa. Enemmän arvostaisin juhlissa kyllä niitä kahvikuppeja asettimien kanssa. Ovat muuten kuulemma tulossa taas muotiin.

Mutta kukin tavallaan.

Nykyään vieraille on ihan ok tarjota kahvit ja muut arkiastioista. Ellei ole Hyacint Bucket.

Minun kohta ysikymppinen äitinikin tarjoaa kahvit muumimukeista. Kyllä kelpaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pesin juuri pyyhkeitä ja laskin, että meillä on ainakin 8 isoa pyyhettä, todennäköisesti jossain pyörii vielä pari lisää, koska aina niitä jostain putkahtelee. Ja meitä on siis kaksi aikuista ihmistä. Ei kai sillä muuten niin väliä olisi, mutta kun noille ei ole säilytystilaa! Kylppärin kaappi on älyttömän pieni, siis ei ollenkaan riittävän syvä isoille pyyhkeille. Eteisessä ei ole kaappia. Makuuhuoneessa on meille molemmille vaatekaapit, lisäksi leveä kaappi jossa tanko ja ylähylly, sekä yksi "romukaappi". Käytössä oleville asioille (pyyhkeet) olisi kiva saada hylly, jonne ylettää ilman jakkaraa, joten ylähylly ei niille sovi ja on sitä paitsi muutenkin täynnä jo petivaatteita ja täkkejä ja tyynyjä. Tämä ei ole pysyvä koti, asumme tässä enintään pari kolme vuotta enää, joten en haluaisi tänne ruveta ostamaan juuri tätä kotia varten kaappeja, mutta en toisaalta haluaisi luopua käyttökelpoisista tavaroista, jotka eivät nyt vain juuri tänne mahdu mutta hyvin todennäköisesti tulevaisuuden kotiin mahtuisivat. Inhottaa vaan asua kaaoksen keskellä ja epäkäytännöllisesti...

Voisiko siihen vaatekaapin tankoon ripustaa jonkun säilyttimen jossa on hyllyjä? Niitä on esim. ihan Ikeassa.

Voisi varmaan, jos karsii ensin vaatteita pois reilulla kädellä, koska kaappi on tällä hetkellä täpötäynnä. Joitain tuollaisia luovia ratkaisuja kyllä tarvitsen, jos en saa tavaraa riittävästi vähennettyä. Se olisi toki ensisijaisesti tarkoitus, helpottaisi sitten sitä muuttoakin, kun tästä joskus lähivuosina lähdetään.

Mitään isompia ja kalliimpia kaapin muokkauksia en vuokrakämpässä viitsi (enkä saa) ruveta tekemään. Harmittaa kun se kylppärin kaappi on niin turha, siellä on tyhjää tilaa mutta kaappi ei ole riittävän syvä eivätkä hyllyvälit riittävän korkeita, että siinä voisi oikein mitään säilyttää! Hyllyt eivät edes lähde irti kuin toiselta puolelta kaappia, siihen sain juuri ja juuri pyykinpesuaineen mahtumaan.

Jos siellä on ns. väärän kokoisia hyllyjä käyttämättömänä ja hyvä ilmanvaihto niin siitä sitten vaan luovasti hakemaan sopiva tavara juuri siihen paikkaan. Tyylin New Yorkissa ihmiset säilyttävät tavaroita yksiöiden uunissa, koska asunnossa ei kokata ja muuten se olisi tyhjänä. Mikä tavara sopisi sinne?

Älkää nyt ihmeessä säilyttäkö uunissa yhtään mitään, se on kamala tulipaloriski!

Ei ole jos uunin kytkee irti verkosta tai ruuvaa sen sulakkeet pois. Muuten olet oikeassa, oletin että kaikki tekevät noin..

Vierailija kirjoitti:

Lahjojen ja vanhemmilta saatujen tavaroiden lisäksi on yksi tavararyhmä, jonka poistaminen toisi heti paljon tilaa; vieraiden varalta säilytettävät tavarat.

Ollaan asuttu samassa talossa nyt 11 vuotta, ja meillä on ollut yövieraita kaksi kertaa.

Äkkiseltään voisi miettiä että näiden varalta säilössä olevat rojut voisi laittaa kiertoon. Jos jotain joskus tarvitsee, niin varmasti saa lainaan.

Pienet kahvikupit kävin jo vaihtamassa paljon käytettäviin lautasiin, ei kai kukaan enää juo kahvia desin kupeista.

Petivaatteita, pyyhkeitä, pussilakanoita ainakin on "siltä varalta". Meillä molemmilla on omat lempipyyhkeet, ja kaapissa on varmaan toistakymmentä kylpypyyhettä. Edellinen pellavapyyhkeeni kesti lähemmäs 30 vuotta, eikä pieni harsoreikä vielä haittaa käyttöä. Jos uudempi pyyhkeeni kestää yhtä kauan niin tarvitsen enää kaksi pyyhettä loppuiäkseni. Lakanat ei kyllä toisaalta tunnu kestävän yhtään, kuluu puhki tosi nopeasti.

Mutta jos kaikki "siltä varalta" tavarat katoaisivat, tilaa tulisi taas huimasti.

Mitä teillä on vierasvarana tai kaiken varalta säilytetty.

Meillä ei käy vieraita. Ja sukulaiset ym tietävät sen. Tämä ei toki johdu vaan halusta karsia tavaraa vaan siitä, että en pysty rentoutumaan kodissani, jos siellä on vieraita yli 24 tunnin ajan.

Pakko nyt kyllä sen verran osallistua tuohon Muumimukeihin liittyvään keskusteluun, että eikö tuo nimenomaan ole minimalismin sijaan maksimalismia, jos hankitaan vitriinin täydeltä niitä Muumimukeja, mutta sitten niitä ei saisi käyttää juhlissa (tai pahimmassa tapauksessa edes arkena)? Tässä siis joitakin sivuja takaperin oli kauhisteltu, että mukit oli otettu jossain juhlissa käyttöön. Miksi ei voisi? Astioita nekin ovat loppujen lopuksi. Kauniista taiteesta ja hienoista astioista on tullut näköjään joillekin vaan ruma sijoituskohde ja nämä samat ihmiset jonottavat kieli pitkällä heti kun tulee jokin rajoitettu erä mukeja myyntiin. Sitten niitä hillotaan vitriinissä vuositolkulla ja odotetaan, että arvo nousee jotta siitä pääsee eroon kun niitä ei muuten voi käyttää.

Tuo oli ainut kritiikkini ja tiedostan, että ehkä kaikki eivät pidä tuosta näkökannasta. Tässä ketjussa on muuten ollut tosi hyvää ja inspiroivaa juttua! Mäkin olen karsinut tavaroita reippaaseen tahtiin ja joutunut siis itsekin miettimään syvällisemmin, että onko jokin keräilyjuttu nyt ihan sen väärti kantaa muutosta toiseen mukana, että se vaan lojuu jossain vitriinissä eikä sitä voi ottaa käyttöön.

Oon kans miettinyt, että kun muumi-mukeja kuitenkin myydään erikoiseriäkin isot määrät, niin jossain kohdin kun suuren yleisön into ja muoti menee ohi, tarjontaa on niin paljon, että arvo ei voi olla kummoinen. Siksi niihin sijoittaminen on järjetöntä. Kannattaisi laittaa sama raha oikeaan sijoittamiseen, niin tuottikin paremmin taattu. Muumimukien keräily omaksi iloksi sitten eri juttu. Toki trokarit tekee tiliä myymällä hamstraamiaan mukeja, mutta tuskin tuossakaan valtaville tuntupalkoille pääsee.

Vierailija kirjoitti:

Oon kans miettinyt, että kun muumi-mukeja kuitenkin myydään erikoiseriäkin isot määrät, niin jossain kohdin kun suuren yleisön into ja muoti menee ohi, tarjontaa on niin paljon, että arvo ei voi olla kummoinen. Siksi niihin sijoittaminen on järjetöntä. Kannattaisi laittaa sama raha oikeaan sijoittamiseen, niin tuottikin paremmin taattu. Muumimukien keräily omaksi iloksi sitten eri juttu. Toki trokarit tekee tiliä myymällä hamstraamiaan mukeja, mutta tuskin tuossakaan valtaville tuntupalkoille pääsee.

Näinhän se menee. On oikeastaan jopa mielenkiintoista, että näin sarjatyönä tuotettu asia tekee edelleen näin hienosti kauppansa. Yleensä vastaavissa keräilytavaroissa tulee tietty katto vastaan - Eli kuten sinäkin sanoit, niin tarjontaa on jossain vaiheessa yksinkertaisesti liikaa ja yleisön into laskee. Tuon myötä laskee myös tavaran arvo ja pian niitä mukeja voi olla läjäpäin kaikkialla. Nyt kun tarkemmin ajattelen, niin tämä on oikeastaan vähän jopa ahdistavaa. Miettikää siis mikä määrä näitä mukeja tuotetaan siellä liukuhihnalla ja niitä löytyy jo miltei kaikkien suomalaisten kodeista. Jossain vaiheessa tämä koko tavaramäärä voi lojua kirppareilla ja toreilla miltei arvottomina tämänhetkiseen arvoon verrattuna. On vain ajan kysymys milloin tuo ylitarjontakatto saavutetaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon kans miettinyt, että kun muumi-mukeja kuitenkin myydään erikoiseriäkin isot määrät, niin jossain kohdin kun suuren yleisön into ja muoti menee ohi, tarjontaa on niin paljon, että arvo ei voi olla kummoinen. Siksi niihin sijoittaminen on järjetöntä. Kannattaisi laittaa sama raha oikeaan sijoittamiseen, niin tuottikin paremmin taattu. Muumimukien keräily omaksi iloksi sitten eri juttu. Toki trokarit tekee tiliä myymällä hamstraamiaan mukeja, mutta tuskin tuossakaan valtaville tuntupalkoille pääsee.

Näinhän se menee. On oikeastaan jopa mielenkiintoista, että näin sarjatyönä tuotettu asia tekee edelleen näin hienosti kauppansa. Yleensä vastaavissa keräilytavaroissa tulee tietty katto vastaan - Eli kuten sinäkin sanoit, niin tarjontaa on jossain vaiheessa yksinkertaisesti liikaa ja yleisön into laskee. Tuon myötä laskee myös tavaran arvo ja pian niitä mukeja voi olla läjäpäin kaikkialla. Nyt kun tarkemmin ajattelen, niin tämä on oikeastaan vähän jopa ahdistavaa. Miettikää siis mikä määrä näitä mukeja tuotetaan siellä liukuhihnalla ja niitä löytyy jo miltei kaikkien suomalaisten kodeista. Jossain vaiheessa tämä koko tavaramäärä voi lojua kirppareilla ja toreilla miltei arvottomina tämänhetkiseen arvoon verrattuna. On vain ajan kysymys milloin tuo ylitarjontakatto saavutetaan.

Aivan. Sen takia muumimukia ei kannata ostaa muuten kuin omaksi iloksi, koska sen jälleenmyyntiarvon varaan ei kannata paljon laskea. Muumit ovat aikansa Myrnia ja muita ennen niin arvokkaita astiastoja joita nyt on kirpparit väärällään.

Vierailija kirjoitti:

Pakko nyt kyllä sen verran osallistua tuohon Muumimukeihin liittyvään keskusteluun, että eikö tuo nimenomaan ole minimalismin sijaan maksimalismia, jos hankitaan vitriinin täydeltä niitä Muumimukeja, mutta sitten niitä ei saisi käyttää juhlissa (tai pahimmassa tapauksessa edes arkena)? Tässä siis joitakin sivuja takaperin oli kauhisteltu, että mukit oli otettu jossain juhlissa käyttöön. Miksi ei voisi? Astioita nekin ovat loppujen lopuksi. Kauniista taiteesta ja hienoista astioista on tullut näköjään joillekin vaan ruma sijoituskohde ja nämä samat ihmiset jonottavat kieli pitkällä heti kun tulee jokin rajoitettu erä mukeja myyntiin. Sitten niitä hillotaan vitriinissä vuositolkulla ja odotetaan, että arvo nousee jotta siitä pääsee eroon kun niitä ei muuten voi käyttää.

Tuo oli ainut kritiikkini ja tiedostan, että ehkä kaikki eivät pidä tuosta näkökannasta. Tässä ketjussa on muuten ollut tosi hyvää ja inspiroivaa juttua! Mäkin olen karsinut tavaroita reippaaseen tahtiin ja joutunut siis itsekin miettimään syvällisemmin, että onko jokin keräilyjuttu nyt ihan sen väärti kantaa muutosta toiseen mukana, että se vaan lojuu jossain vitriinissä eikä sitä voi ottaa käyttöön.

Samaa mieltä! Keräilimme miehen kanssa ennen muumimukeja, mutta kun tuotanto lähti Suomesta niin lopetimme. Haluaisin luopua kokoelmista, mutta mies ei. Joten olen sullonut osan mukeista kaapin perälle ja vaihtelen sieltä käyttöön aina erilaisia mukeja. Kyllä, meillä juodaan kahveja siitä delfiinimukista jne.

Itse en enää välitä niistä yhtään, mutta parisuhde, se on aina kompromissi. Sen takia meidän kokoelma majailee osin omassa kaapissaan.

Vierailija kirjoitti:

  Aivan. Sen takia muumimukia ei kannata ostaa muuten kuin omaksi iloksi, koska sen jälleenmyyntiarvon varaan ei kannata paljon laskea. Muumit ovat aikansa Myrnia ja muita ennen niin arvokkaita astiastoja joita nyt on kirpparit väärällään.

Joo. Taidetaan oikeastaan nyt jo pikkuhiljaa elää sitä Muumien kirppariaikaa. Nimittäin jokin aika sitten vielä oli miltei mahdottomuus löytää kirpputorilta Muumimukeja ja jos niitä sattumoisin löytyi, niin ne oli kyllä laitettu sellaiseen kirpputorin vitriiniin minkä vaan henkilökunta saa avaimella auki, jos joku ostaja on kiinnostunut.

Nyt on oikeastaan enemmän sääntö kuin poikkeus, että yhden kirpparin sisältä löytyy avoimiin hyllyihin dumpattuja mukeja ja näitä yleensä löytyy useampikin. Kyllähän näitä myös netissä myydään jo aika ahkerasti; ei siis pelkästään näitä uudempia limited editioneja vaan ylipäänsä kaikkia erilaisia mukeja vuosien varrelta. Tämä taitaa olla vasta alkua ja kohta näitä on ihan oikeasti pullollansa joka puolella.

Ehkä tässä voisi myös samalla haastaa niitä, joilta löytyy paljon näitä mukeja. Miettikää, että mitkä niistä on ihan oikeasti itsenne näköisiä. Eli onko niissä jokin tarina, joka puhuttelee just sua. Ja jos ei ole, niin mikä on se perimmäinen syy sen säilömiseen? Joitakin asioita voi totta kai pitää kauniina ilman sen kummoisempaa ajatusta taustalla, mutta ymmätte varmaan pointin. Yhtäkkiä sitä vaan huomaa pitelevänsä sitä mukia käsissä ja miettivänsä, että hei niinpä, kyllähän multa löytyy tuo toinen muki mikä on enemmän mun/meidän perheen näköinen ja tää on lähinnä koristeena. :)

No, se niistä Muumeista... Mun oma käsittämätön astialöytö oli sellainen pikkuruinen brittiläinen teeastiasto. Tiedättehän, tarkoitan niitä semmosia pikkuruisia fiinejä kuppeja. Olin vienyt ne aikoja sitten varastoon ja unohtanut sinne. Nyt kun löysin ne ja katsoin niitä kupposia niin totesin, että jos mä keitän kahvit/teet niin mä en tule kun vihaiseksi, jos se kuppi on noin pieni että se on yhdellä kulauksella juotu. Nyt on jo niin pitkään ollut isommat tee-/kahvimukit käytössä, että ei tuossa olisi ollut mitään järkeä. Ja ei, en nähnyt itseäni myöskään kaatamassa niihin vieraille juotavaa. Kyllä ne saa samat jättimukit käyttöön niin onpahan sitten kahvihammas kunnolla paikattu. :D

Suuret ikäluokat hamstraavat ja keräävät tavaraa. He keräävät kotinsa täyteen tavaraa. Eniten ihmettelen muovin ja kertakäyttöisen ja halvan krääsänn ostamista ja keräilyä. Kun ihminen on sairaalloinen hamstraaja, hän on yleensä yli 65-vuotias. Tavaraa tuputetaan aikuisille lapsille, kun oma koti on täytetty.

Suuret ikäluokat ovat ihmisiä, jotka eivät halua ja osaa puhua asioista niitten oikeilla nimillä ja käsittelellä tunteita. Epämiellyttävistä ja ikävistä asioista vaietaan ja asiat lakaistaan maton alle. Kasvattajina suuret ikäluokat ovat olleet surkeimpia vanhempia. Aikuisiin lapsiin ja miniöihin ja vävyihin ei ole keskusteluyhteyttä. Monella on huonot suhteet aikuisiin lapsiin ja lasten puolisoihin. Mukaan mahtuu luonnehäiriöisiä narsisteja ja kiusaajia. Olen huomannut, että pakonomaisilla hamstraajilla tavaran ostaminen, kerääminen ja säilyttäminen tuo sisältöä elämään ja korvaa toimivat ihmissuhteet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahimmat himohamstraajat ovat yleensä suuria ikäluokkia. Heille ostaminen, kuluttaminen ja tavaroiden hamstraaminen tuo elämään merkityksen. Omakotitalo on kolmessa kerroksessa täynnä tavaraa. Tavaraa on kannettu vuosikymmeniä kaupoista, verkkokaupoista, kirpputoreilta ja tavaraa kannetaan omaan kotiin jopa sukulaisten kuolinpesistä.

On koomista, että noin 70-vuotias eläkeläispariskunta ei esimerkiksi pärjää yhdellä henkilöautolla. Autojakin pitää olla pihassa ainakin kaksi tai jopa kolme. Autotalli, varastot ja kaikki ulkorakennukset pullistelevat turhasta roinasta. Suurin osa tavaroista on rikkinäisiä. Säilytetään jopa vanhoja, rikkinäisiä pyykinpesukoneita, ruohonleikkureita, helloja ja saunan kiukaita.

Suuret ikäluokat hamstraavat kotiinsa turhaa roinaa, huonekaluja, astioita, liinavaatteita, kodinkoneita, tekstiilejä, kirjasarjoja, vanhoja vaatteita ja kenkiä ja matkamuistoja. En halua anopin vaatteita emmekä halua anoppilasta huonekaluja.

Nyt on rankkaa yleistystä. Sekä omat että puolison vanhemmat suurta ikäluokkaa ja varsinkin äidit on vuosien varrella tyhjänneet varastoja ja kaappeja ja jäljellä vain välttämätön ja heille mieluisa. Omalla isällä on kyllä tavaraa mutta vain kunnostettuja ja ehjiä. Rikkinäiset viedään kaatopaikalle ja kierrätykseen. Apen tilpehööreistä en ole ihan kartalla mutta hälläkin näyttää olevan tavarat järjestyksessä ja muutenkin tarkka, joten tuskin mitään rikkinäistä romua jäämistöstä löytyy. Päin vastoin koen itse olevani hamsteri joka ei pysty luopumaan vaikka kaapeissa tavaraa ja vaatteita joita ei ole ikinä käytetty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko nyt kyllä sen verran osallistua tuohon Muumimukeihin liittyvään keskusteluun, että eikö tuo nimenomaan ole minimalismin sijaan maksimalismia, jos hankitaan vitriinin täydeltä niitä Muumimukeja, mutta sitten niitä ei saisi käyttää juhlissa (tai pahimmassa tapauksessa edes arkena)? Tässä siis joitakin sivuja takaperin oli kauhisteltu, että mukit oli otettu jossain juhlissa käyttöön. Miksi ei voisi? Astioita nekin ovat loppujen lopuksi. Kauniista taiteesta ja hienoista astioista on tullut näköjään joillekin vaan ruma sijoituskohde ja nämä samat ihmiset jonottavat kieli pitkällä heti kun tulee jokin rajoitettu erä mukeja myyntiin. Sitten niitä hillotaan vitriinissä vuositolkulla ja odotetaan, että arvo nousee jotta siitä pääsee eroon kun niitä ei muuten voi käyttää.

Tuo oli ainut kritiikkini ja tiedostan, että ehkä kaikki eivät pidä tuosta näkökannasta. Tässä ketjussa on muuten ollut tosi hyvää ja inspiroivaa juttua! Mäkin olen karsinut tavaroita reippaaseen tahtiin ja joutunut siis itsekin miettimään syvällisemmin, että onko jokin keräilyjuttu nyt ihan sen väärti kantaa muutosta toiseen mukana, että se vaan lojuu jossain vitriinissä eikä sitä voi ottaa käyttöön.

Samaa mieltä! Keräilimme miehen kanssa ennen muumimukeja, mutta kun tuotanto lähti Suomesta niin lopetimme. Haluaisin luopua kokoelmista, mutta mies ei. Joten olen sullonut osan mukeista kaapin perälle ja vaihtelen sieltä käyttöön aina erilaisia mukeja. Kyllä, meillä juodaan kahveja siitä delfiinimukista jne.

Itse en enää välitä niistä yhtään, mutta parisuhde, se on aina kompromissi. Sen takia meidän kokoelma majailee osin omassa kaapissaan.

Teidän kannattaa myydä sieltä ne mukit, joista vielä saa rahaa. Loput voi säästää kahvimukeina.

Sehän se keräilyssä onkin ongelma. Kun on kerännyt tällaisen sarjan, ei se sellaisenaan mene kaupaksi hinnalla, jonka siitä on itse maksanut. Iso osa muumimukikokoelmasta on myös lähes arvotonta, koska ne ovat tusinamukeja.

Huomasithan tekstistäsi, että sinä säilöt ja vaihtelet mukeja. Mikäs se on siinä miehen ollessa, kun hänen ei tarvitse tehdä mitään muuta kun sanoa "ei myydä mukeja".

Meillä on kans varmaan lähemmäs 20 muumimukia kaapissa. Tusinamukeja ja yhtäkään niistä ei ole itse ostettu. Suurin arvo lienee käyttöarvo.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on kans varmaan lähemmäs 20 muumimukia kaapissa. Tusinamukeja ja yhtäkään niistä ei ole itse ostettu. Suurin arvo lienee käyttöarvo.

KARSIMISVINKKI.

Tässähän olisi mukavaa karsittavaa. Tämän voi ajatella vaikka niin, että jos nyt olisimme viisihenkinen perhe niin jokaiselle löytyisi yksi oma muki. Tästä kuitenkin jää vielä 15 mukia jäljelle. Mihin kukaan tarvitsee niin montaa varamukia? Sitten pitäisi kutsua kylään kolme samankokoista perhettä (eli viisihenkistä perhettä) kylään, jotta nuo kaikki pääsisivät käyttöön kerralla ja se on yleensä aika epätodennäköistä suomalaisperheissä. Totta kai osa tykkää pitää useampaa astiakappaletta jemmassa ihan vaikka sitä varten, että ei tarvitse olla jatkuvasti tiskaamassa sitä yhtä mukia puhtaaksi... Mutta siitäkin huolimatta tuosta voisi hyvin vaikka puolet karsia pois. :)

Tietysti teet siis itse niille mukeille mitä tykkäät, mutta mä halusin kirjottaa tän tänne, koska tää oli itse asiassa mun yksi oma tehokeino astioiden karsimiseen! Mulla oli aiemmin siis ihan järjettömästi astioita ja tuo oli yksi järkeilykeino, jonka avulla ne väheni minimiin enkä ole kyllä yhtään katunut niiden vähentämistä. Meillä käy muutenkin aika harvoin vieraita ja sen kerran kun niitä tulee, niin eihän niitä ikinä ihan niin montaa olisi tänne kerralla tullut, että sellaisen astiamäärän jemmaaminen olisi ollut järkevää.

Kyllähän tota tavaraa meilläkin on aivan liikaa. Ihan vaan meidän saamattomuutta ja laiskuutta. Kiva kuitenkin lukea tätä ketjua.

Meillä on muumimukeja ihan käyttötavarana, lapsille tuli ostettua pienenä niitä, kun tykkäsivät muumeista ja on me aikuisetkin saatu jokunen lajaksi. Niistä on sitten juotu ja olleet ihan jatkuvassa käytössä. Oli aika hassua tajuta jossain kohtaa, että ne meidän arkimukit olisi olleet vitriinissä säilytettyinä jopa satasten arvoisia. Meidän kappaleet oli kuitenkin niin kuluneita, että menivät sitten roskiin, kun ei ollut enää pinnoitetta/lasitusta kunnolla. Silloin mietin, että harmittaako kun ollaan niitä harvinaisempiakin käytetty kun oltiin aika pienituloisia ja totesin että ei, mulle ainakin käyttöarvo on se tärkein ja ne olivat ilahduttaneet kuvillaan lapsia aamupalapöydässä sata kertaa enemmän kuin jossain kaapin perällä tai vitriinissä.

Vierailija kirjoitti:

Kauan yritätte myydä jotain tavaraa? Tiputatteko hintaa useasti jos ei tunnu menevän kaupaksi?

Mä kuvaan tuotteet toriin ja jos ei mene niin poistan ilmoituksen ja laitan sen uudelleen jonkun ajan kuluttua. Kamat odottelee yhdessä laatikossa kaapin hyllyllä ja kuvat on valmiina, niin ei ole iso vaiva tehdä uutta ilmoitusta.

Meillä ei ole yhtäkään muumimukia. Lapsuuden kodissa meillä oli yhtä monta kuin oli lapsiakin. Niillä mukeilla voisi ehkä jotain arvoa ollakin (eivät ole harvinaisimpia, mutta ei niitä enää kaupastakaan saa), mutta ainakin joku niistä oli kai aika kulunut. Nyt taitavat olla siskollani, joka mukeja kerää. 

Ihan periaatteesta en haluaisi yhtäkään muumimukia kotiini, mutta jos onnistaa jossain vaiheessa niin että lapsia tulee, niin jos sellaiset haluavat, niin eiköhän sellaiset sitten mummolta tai tädiltä pyydetä lahjaksi. Ja on myös erittäin mahdollista, että niitä tulee myös pyytämättä lahjaksi, mutta aion kyllä sanoa, että yhdet tai ihan max kahdet per naama riittää, ei tarvi olla joka joulu ostamassa uusinta mukia.

Mukeja on muutenkin ihan riittämiin. Meillä on astiastona teema (kuten monilla, monilla, monilla muillakin) ja sen myötä myös teeman mukeja ehkä n. 10. Sen lisäksi on muita mukeja, joista löytyy meillä molemmilla omat lempparimme, joten mitään ei voi heittää menemäänkään. Mutta tuosta en ole jaksanut ahdistua, paitsi silloin kun puolisoni sai lahjaksi mitäpä muutakaan kuin mukin ja nyt niitä on siis taas yksi lisää.

Karsimista voisin helpommin tehdä sellaisista astioista/ruuanlaittovälineistä, joita ei oikeasti käytetä. Ei ikinä käytetä kananmunakuppeja, erikoislaseja (niinkun jotain shotti- tai konjakkilaseja, miksi meillä edes on sellaisia??), joitain vateja ja kulhoja,....pitäisi vaan pistää niitä kiertoon pyörimästä. Samoin mulla on yhdet tosi hienot, mutta äärettömän epäkäytännölliset kulhot. Ne on niin hienot (mutta arvottomat siis ), etten haluaisi pistää pois, mutta ei niitä ikinä käytetä...

Vierailija kirjoitti:

Oon kans miettinyt, että kun muumi-mukeja kuitenkin myydään erikoiseriäkin isot määrät, niin jossain kohdin kun suuren yleisön into ja muoti menee ohi, tarjontaa on niin paljon, että arvo ei voi olla kummoinen. Siksi niihin sijoittaminen on järjetöntä. Kannattaisi laittaa sama raha oikeaan sijoittamiseen, niin tuottikin paremmin taattu. Muumimukien keräily omaksi iloksi sitten eri juttu. Toki trokarit tekee tiliä myymällä hamstraamiaan mukeja, mutta tuskin tuossakaan valtaville tuntupalkoille pääsee.

Harrastuksena kun on osto ja myynti, silloin ei tuntipalkkoja lasketa vaan jokainen ansaittu euro menee heti kulutukseen tai säästöön, kumpi nyt myyjällä onkaan tarpeellisempaa. Parempihan se on että ihminen itse yrittää laskuistaan selvitä vaikka muumimukien trokaamisella kuin kerjää yhteiskunnalta rahaa elämiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

  Aivan. Sen takia muumimukia ei kannata ostaa muuten kuin omaksi iloksi, koska sen jälleenmyyntiarvon varaan ei kannata paljon laskea. Muumit ovat aikansa Myrnia ja muita ennen niin arvokkaita astiastoja joita nyt on kirpparit väärällään.

Joo. Taidetaan oikeastaan nyt jo pikkuhiljaa elää sitä Muumien kirppariaikaa. Nimittäin jokin aika sitten vielä oli miltei mahdottomuus löytää kirpputorilta Muumimukeja ja jos niitä sattumoisin löytyi, niin ne oli kyllä laitettu sellaiseen kirpputorin vitriiniin minkä vaan henkilökunta saa avaimella auki, jos joku ostaja on kiinnostunut.

Nyt on oikeastaan enemmän sääntö kuin poikkeus, että yhden kirpparin sisältä löytyy avoimiin hyllyihin dumpattuja mukeja ja näitä yleensä löytyy useampikin. Kyllähän näitä myös netissä myydään jo aika ahkerasti; ei siis pelkästään näitä uudempia limited editioneja vaan ylipäänsä kaikkia erilaisia mukeja vuosien varrelta. Tämä taitaa olla vasta alkua ja kohta näitä on ihan oikeasti pullollansa joka puolella.

Ehkä tässä voisi myös samalla haastaa niitä, joilta löytyy paljon näitä mukeja. Miettikää, että mitkä niistä on ihan oikeasti itsenne näköisiä. Eli onko niissä jokin tarina, joka puhuttelee just sua. Ja jos ei ole, niin mikä on se perimmäinen syy sen säilömiseen? Joitakin asioita voi totta kai pitää kauniina ilman sen kummoisempaa ajatusta taustalla, mutta ymmätte varmaan pointin. Yhtäkkiä sitä vaan huomaa pitelevänsä sitä mukia käsissä ja miettivänsä, että hei niinpä, kyllähän multa löytyy tuo toinen muki mikä on enemmän mun/meidän perheen näköinen ja tää on lähinnä koristeena. :)

No, se niistä Muumeista... Mun oma käsittämätön astialöytö oli sellainen pikkuruinen brittiläinen teeastiasto. Tiedättehän, tarkoitan niitä semmosia pikkuruisia fiinejä kuppeja. Olin vienyt ne aikoja sitten varastoon ja unohtanut sinne. Nyt kun löysin ne ja katsoin niitä kupposia niin totesin, että jos mä keitän kahvit/teet niin mä en tule kun vihaiseksi, jos se kuppi on noin pieni että se on yhdellä kulauksella juotu. Nyt on jo niin pitkään ollut isommat tee-/kahvimukit käytössä, että ei tuossa olisi ollut mitään järkeä. Ja ei, en nähnyt itseäni myöskään kaatamassa niihin vieraille juotavaa. Kyllä ne saa samat jättimukit käyttöön niin onpahan sitten kahvihammas kunnolla paikattu. :D

Ai että :D Mulla on muutama kappale äidin vanhoja "minikuppeja" siis juuri sellaiset yhden hörpyn minimaalisen kokoiset kupit lautasella. Sieviä kuin mitkä, kultareunusta myöten. Siinä on tavara, jota olen aikonut vielä säilyttää, koska olen ottanut perinteen, että kun ensilumi sataa niin juon sitä kahvia sellaisesta kupista. Ja mahdollisesti syön leivoksen.

Mutta jos joka päivä pitäisi siemailla niin avuttoman pienestä kupista niin hermo kyllä menisi.