tavarapaljous :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hesarissa oli hieno juttu ammattijärjestäjä Ilana Aallosta (ihana nainen!). Jutussa sanottiin aika hyvin, että tavaroistaan voi miettiä esim. "jos tämä palaisi tulipalossa, ostaisinko uuden vastaavan tilalle?" .

Tuolla ajatuksella on helppo karsia vaikkapa vaatekaappiaan.

tuotapa täytyy kokeilla, ei huono ajatus ollenkaan kysyä itseltään. Tosin osa tavaroistahan on sellaisia että uusia ei saa vaikka haluaisi.

Tuossa juuri on yksi mahdollinen sudenkuoppa! Tämä tulipaloajatusleikki sopii myös niihin tavaroihin, joita ei enää mistään saa tai ovat jotenkin muuten ainutkertaisia. Rahan asemesta voi ajatella myös jotain muuta resurssia kuten aikaa tai tilaa.

Jos tarvitset sitä ja sitä ei saa enää mistään, tietenkin se pitää säästää

Jos sitä ei saa mistään, mutta et käytä sitä, pidä siitä tai se ei mahdu sinulle enää, sitä ei pidä säästää.

Seuraavaksi hävitän arabian kahviaston kannuineen, jonka sain 18-vuotiaana. Nykyään ei käytetä enää kahvikuppeja asetin kanssa, jopa vieraille tarjotaan muumimukista kahvit. Kun ensi vuonna on ylioppilasjuhlat ohi, minun kahviastiastoni on käytetty. Kaappiin tulee kauheasti lisää tilaa.

”Vieraille tarjotaan muumimukista kahvit.” Voi ei, tähänkö ollaan menty… Ne ovat kuin jotain lastenmukeja. Arkimukeja joka tapauksessa. Enemmän arvostaisin juhlissa kyllä niitä kahvikuppeja asettimien kanssa. Ovat muuten kuulemma tulossa taas muotiin.

Mutta kukin tavallaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hesarissa oli hieno juttu ammattijärjestäjä Ilana Aallosta (ihana nainen!). Jutussa sanottiin aika hyvin, että tavaroistaan voi miettiä esim. "jos tämä palaisi tulipalossa, ostaisinko uuden vastaavan tilalle?" .

Tuolla ajatuksella on helppo karsia vaikkapa vaatekaappiaan.

tuotapa täytyy kokeilla, ei huono ajatus ollenkaan kysyä itseltään. Tosin osa tavaroistahan on sellaisia että uusia ei saa vaikka haluaisi.

Tuossa juuri on yksi mahdollinen sudenkuoppa! Tämä tulipaloajatusleikki sopii myös niihin tavaroihin, joita ei enää mistään saa tai ovat jotenkin muuten ainutkertaisia. Rahan asemesta voi ajatella myös jotain muuta resurssia kuten aikaa tai tilaa.

Jos tarvitset sitä ja sitä ei saa enää mistään, tietenkin se pitää säästää

Jos sitä ei saa mistään, mutta et käytä sitä, pidä siitä tai se ei mahdu sinulle enää, sitä ei pidä säästää.

Seuraavaksi hävitän arabian kahviaston kannuineen, jonka sain 18-vuotiaana. Nykyään ei käytetä enää kahvikuppeja asetin kanssa, jopa vieraille tarjotaan muumimukista kahvit. Kun ensi vuonna on ylioppilasjuhlat ohi, minun kahviastiastoni on käytetty. Kaappiin tulee kauheasti lisää tilaa.

”Vieraille tarjotaan muumimukista kahvit.” Voi ei, tähänkö ollaan menty… Ne ovat kuin jotain lastenmukeja. Arkimukeja joka tapauksessa. Enemmän arvostaisin juhlissa kyllä niitä kahvikuppeja asettimien kanssa. Ovat muuten kuulemma tulossa taas muotiin.

Mutta kukin tavallaan.

Tuo kirjoittajahan kirjoitti, että luopuu kahviastiastosta, kun ensi vuoden yo-juhlat on ohi. Itse ymmärsin tuon niin, että kahviastiastoa käytetään silloin. Itse päätin nuorimman lapsen yo-juhlien jälkeen, että ne oli viimeiset juhlat, mitkä itse järjestän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hesarissa oli hieno juttu ammattijärjestäjä Ilana Aallosta (ihana nainen!). Jutussa sanottiin aika hyvin, että tavaroistaan voi miettiä esim. "jos tämä palaisi tulipalossa, ostaisinko uuden vastaavan tilalle?" .

Tuolla ajatuksella on helppo karsia vaikkapa vaatekaappiaan.

tuotapa täytyy kokeilla, ei huono ajatus ollenkaan kysyä itseltään. Tosin osa tavaroistahan on sellaisia että uusia ei saa vaikka haluaisi.

Tuossa juuri on yksi mahdollinen sudenkuoppa! Tämä tulipaloajatusleikki sopii myös niihin tavaroihin, joita ei enää mistään saa tai ovat jotenkin muuten ainutkertaisia. Rahan asemesta voi ajatella myös jotain muuta resurssia kuten aikaa tai tilaa.

Jos tarvitset sitä ja sitä ei saa enää mistään, tietenkin se pitää säästää

Jos sitä ei saa mistään, mutta et käytä sitä, pidä siitä tai se ei mahdu sinulle enää, sitä ei pidä säästää.

Seuraavaksi hävitän arabian kahviaston kannuineen, jonka sain 18-vuotiaana. Nykyään ei käytetä enää kahvikuppeja asetin kanssa, jopa vieraille tarjotaan muumimukista kahvit. Kun ensi vuonna on ylioppilasjuhlat ohi, minun kahviastiastoni on käytetty. Kaappiin tulee kauheasti lisää tilaa.

”Vieraille tarjotaan muumimukista kahvit.” Voi ei, tähänkö ollaan menty… Ne ovat kuin jotain lastenmukeja. Arkimukeja joka tapauksessa. Enemmän arvostaisin juhlissa kyllä niitä kahvikuppeja asettimien kanssa. Ovat muuten kuulemma tulossa taas muotiin.

Mutta kukin tavallaan.

Nykyään vieraille on ihan ok tarjota kahvit ja muut arkiastioista. Ellei ole Hyacint Bucket.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hesarissa oli hieno juttu ammattijärjestäjä Ilana Aallosta (ihana nainen!). Jutussa sanottiin aika hyvin, että tavaroistaan voi miettiä esim. "jos tämä palaisi tulipalossa, ostaisinko uuden vastaavan tilalle?" .

Tuolla ajatuksella on helppo karsia vaikkapa vaatekaappiaan.

tuotapa täytyy kokeilla, ei huono ajatus ollenkaan kysyä itseltään. Tosin osa tavaroistahan on sellaisia että uusia ei saa vaikka haluaisi.

Tuossa juuri on yksi mahdollinen sudenkuoppa! Tämä tulipaloajatusleikki sopii myös niihin tavaroihin, joita ei enää mistään saa tai ovat jotenkin muuten ainutkertaisia. Rahan asemesta voi ajatella myös jotain muuta resurssia kuten aikaa tai tilaa.

Jos tarvitset sitä ja sitä ei saa enää mistään, tietenkin se pitää säästää

Jos sitä ei saa mistään, mutta et käytä sitä, pidä siitä tai se ei mahdu sinulle enää, sitä ei pidä säästää.

Seuraavaksi hävitän arabian kahviaston kannuineen, jonka sain 18-vuotiaana. Nykyään ei käytetä enää kahvikuppeja asetin kanssa, jopa vieraille tarjotaan muumimukista kahvit. Kun ensi vuonna on ylioppilasjuhlat ohi, minun kahviastiastoni on käytetty. Kaappiin tulee kauheasti lisää tilaa.

”Vieraille tarjotaan muumimukista kahvit.” Voi ei, tähänkö ollaan menty… Ne ovat kuin jotain lastenmukeja. Arkimukeja joka tapauksessa. Enemmän arvostaisin juhlissa kyllä niitä kahvikuppeja asettimien kanssa. Ovat muuten kuulemma tulossa taas muotiin.

Mutta kukin tavallaan.

Löytyy meiltä Teemojakin, jos se muuminkuva siinä niin ahdistaa. Kuppihan on täysin sama.

Asetillisia kahvikuppeja meiltä ei löydy, koska meillä ei ole tarvetta niille eikä tilaa säilyttää sellaisia. Juhlissakin ne ovat sitä paitsi hankalia, ellei kahvia tarjota suoraan pöytiin. Yleensä juhlissa ei ole edes pöytäpaikkaa (esim. yo-juhlat) ja häissä ja hautajaisissa kahvi haetaan kahvipöydästä samalla, kun otetaan kakkua. Sitten taitellaan huojuvan kahvikuppiasetin ja kakkulautasen kanssa pöytään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hesarissa oli hieno juttu ammattijärjestäjä Ilana Aallosta (ihana nainen!). Jutussa sanottiin aika hyvin, että tavaroistaan voi miettiä esim. "jos tämä palaisi tulipalossa, ostaisinko uuden vastaavan tilalle?" .

Tuolla ajatuksella on helppo karsia vaikkapa vaatekaappiaan.

tuotapa täytyy kokeilla, ei huono ajatus ollenkaan kysyä itseltään. Tosin osa tavaroistahan on sellaisia että uusia ei saa vaikka haluaisi.

Tuossa juuri on yksi mahdollinen sudenkuoppa! Tämä tulipaloajatusleikki sopii myös niihin tavaroihin, joita ei enää mistään saa tai ovat jotenkin muuten ainutkertaisia. Rahan asemesta voi ajatella myös jotain muuta resurssia kuten aikaa tai tilaa.

Jos tarvitset sitä ja sitä ei saa enää mistään, tietenkin se pitää säästää

Jos sitä ei saa mistään, mutta et käytä sitä, pidä siitä tai se ei mahdu sinulle enää, sitä ei pidä säästää.

Seuraavaksi hävitän arabian kahviaston kannuineen, jonka sain 18-vuotiaana. Nykyään ei käytetä enää kahvikuppeja asetin kanssa, jopa vieraille tarjotaan muumimukista kahvit. Kun ensi vuonna on ylioppilasjuhlat ohi, minun kahviastiastoni on käytetty. Kaappiin tulee kauheasti lisää tilaa.

Tilaa mille?

Se tilakin on arvokasta. Olisi ihana, jos kaapista voisi ottaa jotainin ja laittaa se sitten käytön jälkeen samaan paikkaan noin vain, ilman että tarvitsee siirtää tavaroita edes takas, kun kun kaikki on limittäin, lomittain ja päällekäin.

Käyttötarpeita on erilaisia, itselläni on aina kolme pyyhettä käytössä. Yksi tavan kylpypyyhe, toinen hiusten kuivaamiseen ja kolmas salikassissa. Haluan että salikassi on aina valmiina pakattuna jotta työpäivän jälkeen sen voi vain napata mukaan ilman että tarvitsee pakata enää pyyhettä tai muuta, siksi erillinen pyyhe salille.

Yhteensä 6 pyyhettä yhdelle ihmiselle, 3 käytössä ja kolme pesussa. Tämän lisäksi vielä vieraspyyhe ja käsipyyhkeet. Monelle tämä olisi liikaa, minulle juuri sopiva määrä ja karsin mielummin muista asioista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hesarissa oli hieno juttu ammattijärjestäjä Ilana Aallosta (ihana nainen!). Jutussa sanottiin aika hyvin, että tavaroistaan voi miettiä esim. "jos tämä palaisi tulipalossa, ostaisinko uuden vastaavan tilalle?" .

Tuolla ajatuksella on helppo karsia vaikkapa vaatekaappiaan.

tuotapa täytyy kokeilla, ei huono ajatus ollenkaan kysyä itseltään. Tosin osa tavaroistahan on sellaisia että uusia ei saa vaikka haluaisi.

Tuossa juuri on yksi mahdollinen sudenkuoppa! Tämä tulipaloajatusleikki sopii myös niihin tavaroihin, joita ei enää mistään saa tai ovat jotenkin muuten ainutkertaisia. Rahan asemesta voi ajatella myös jotain muuta resurssia kuten aikaa tai tilaa.

Jos tarvitset sitä ja sitä ei saa enää mistään, tietenkin se pitää säästää

Jos sitä ei saa mistään, mutta et käytä sitä, pidä siitä tai se ei mahdu sinulle enää, sitä ei pidä säästää.

Seuraavaksi hävitän arabian kahviaston kannuineen, jonka sain 18-vuotiaana. Nykyään ei käytetä enää kahvikuppeja asetin kanssa, jopa vieraille tarjotaan muumimukista kahvit. Kun ensi vuonna on ylioppilasjuhlat ohi, minun kahviastiastoni on käytetty. Kaappiin tulee kauheasti lisää tilaa.

”Vieraille tarjotaan muumimukista kahvit.” Voi ei, tähänkö ollaan menty… Ne ovat kuin jotain lastenmukeja. Arkimukeja joka tapauksessa. Enemmän arvostaisin juhlissa kyllä niitä kahvikuppeja asettimien kanssa. Ovat muuten kuulemma tulossa taas muotiin.

Mutta kukin tavallaan.

Nykyään vieraille on ihan ok tarjota kahvit ja muut arkiastioista. Ellei ole Hyacint Bucket.

On toki, mutta itse tykkään tehdä eron arjen ja juhlan välillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hesarissa oli hieno juttu ammattijärjestäjä Ilana Aallosta (ihana nainen!). Jutussa sanottiin aika hyvin, että tavaroistaan voi miettiä esim. "jos tämä palaisi tulipalossa, ostaisinko uuden vastaavan tilalle?" .

Tuolla ajatuksella on helppo karsia vaikkapa vaatekaappiaan.

tuotapa täytyy kokeilla, ei huono ajatus ollenkaan kysyä itseltään. Tosin osa tavaroistahan on sellaisia että uusia ei saa vaikka haluaisi.

Tuossa juuri on yksi mahdollinen sudenkuoppa! Tämä tulipaloajatusleikki sopii myös niihin tavaroihin, joita ei enää mistään saa tai ovat jotenkin muuten ainutkertaisia. Rahan asemesta voi ajatella myös jotain muuta resurssia kuten aikaa tai tilaa.

Jos tarvitset sitä ja sitä ei saa enää mistään, tietenkin se pitää säästää

Jos sitä ei saa mistään, mutta et käytä sitä, pidä siitä tai se ei mahdu sinulle enää, sitä ei pidä säästää.

Seuraavaksi hävitän arabian kahviaston kannuineen, jonka sain 18-vuotiaana. Nykyään ei käytetä enää kahvikuppeja asetin kanssa, jopa vieraille tarjotaan muumimukista kahvit. Kun ensi vuonna on ylioppilasjuhlat ohi, minun kahviastiastoni on käytetty. Kaappiin tulee kauheasti lisää tilaa.

”Vieraille tarjotaan muumimukista kahvit.” Voi ei, tähänkö ollaan menty… Ne ovat kuin jotain lastenmukeja. Arkimukeja joka tapauksessa. Enemmän arvostaisin juhlissa kyllä niitä kahvikuppeja asettimien kanssa. Ovat muuten kuulemma tulossa taas muotiin.

Mutta kukin tavallaan.

Nykyään vieraille on ihan ok tarjota kahvit ja muut arkiastioista. Ellei ole Hyacint Bucket.

On toki, mutta itse tykkään tehdä eron arjen ja juhlan välillä.

Joillekin se ei ole erityinen juhla että kaveri tulee kahville. Meillä ainakin (ennen koronaa enemmän tietty) on ihan normaalia poiketa kahville töiden jälkeen ja ihan siinä muun arjen lomassa se menee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hesarissa oli hieno juttu ammattijärjestäjä Ilana Aallosta (ihana nainen!). Jutussa sanottiin aika hyvin, että tavaroistaan voi miettiä esim. "jos tämä palaisi tulipalossa, ostaisinko uuden vastaavan tilalle?" .

Tuolla ajatuksella on helppo karsia vaikkapa vaatekaappiaan.

tuotapa täytyy kokeilla, ei huono ajatus ollenkaan kysyä itseltään. Tosin osa tavaroistahan on sellaisia että uusia ei saa vaikka haluaisi.

Tuossa juuri on yksi mahdollinen sudenkuoppa! Tämä tulipaloajatusleikki sopii myös niihin tavaroihin, joita ei enää mistään saa tai ovat jotenkin muuten ainutkertaisia. Rahan asemesta voi ajatella myös jotain muuta resurssia kuten aikaa tai tilaa.

Jos tarvitset sitä ja sitä ei saa enää mistään, tietenkin se pitää säästää

Jos sitä ei saa mistään, mutta et käytä sitä, pidä siitä tai se ei mahdu sinulle enää, sitä ei pidä säästää.

Seuraavaksi hävitän arabian kahviaston kannuineen, jonka sain 18-vuotiaana. Nykyään ei käytetä enää kahvikuppeja asetin kanssa, jopa vieraille tarjotaan muumimukista kahvit. Kun ensi vuonna on ylioppilasjuhlat ohi, minun kahviastiastoni on käytetty. Kaappiin tulee kauheasti lisää tilaa.

”Vieraille tarjotaan muumimukista kahvit.” Voi ei, tähänkö ollaan menty… Ne ovat kuin jotain lastenmukeja. Arkimukeja joka tapauksessa. Enemmän arvostaisin juhlissa kyllä niitä kahvikuppeja asettimien kanssa. Ovat muuten kuulemma tulossa taas muotiin.

Mutta kukin tavallaan.

Nykyään vieraille on ihan ok tarjota kahvit ja muut arkiastioista. Ellei ole Hyacint Bucket.

On toki, mutta itse tykkään tehdä eron arjen ja juhlan välillä.

Joillekin se ei ole erityinen juhla että kaveri tulee kahville. Meillä ainakin (ennen koronaa enemmän tietty) on ihan normaalia poiketa kahville töiden jälkeen ja ihan siinä muun arjen lomassa se menee.

Kyllä voin kahville poikkeavalle kaverille tarjota arkiastioista ne kahvit. Tarkoitin juhlilla juhlia, en arkikahvitteluita.

Mä oon saanut kaappeja tyhjennettyä kassikaupalla tässä kesän aikana. Myin kirpparilla ja osan vein kierrätyskeskukseen, osa roskiin.

Silti vaikka kaapeista on lähtenyt paljon tavaraa, niin se ei näy normielämässä. Ahdistaa kun on kaikki paikat silti täynnä. Esim kun rattaat tuo sisälle niin kasa kenkiä on edessä. Olisikin vain yhdet kengät kullekin perheenjäsenelle mutta ei, on pihasandaalit, rönttölenkkarit, lenkkarit, kumpparit... ja jostain syystä niitä ei saa käytönjälkeen vietyä pois vaatekaappiin tilaa viemästä. Lapsi levittää lelut tosi tehokkaasti, mutta toisaalta ne on nopea myös siivota yhdessä pois. Eniten ärsyttää just noi tavarat jotka on melkein jokapäiväisessä käytössä niin haluaisi että ne on nopeasti saatavilla, mutta just kenkäesimerkki osoittaa että se ei toimi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hesarissa oli hieno juttu ammattijärjestäjä Ilana Aallosta (ihana nainen!). Jutussa sanottiin aika hyvin, että tavaroistaan voi miettiä esim. "jos tämä palaisi tulipalossa, ostaisinko uuden vastaavan tilalle?" .

Tuolla ajatuksella on helppo karsia vaikkapa vaatekaappiaan.

tuotapa täytyy kokeilla, ei huono ajatus ollenkaan kysyä itseltään. Tosin osa tavaroistahan on sellaisia että uusia ei saa vaikka haluaisi.

Tuossa juuri on yksi mahdollinen sudenkuoppa! Tämä tulipaloajatusleikki sopii myös niihin tavaroihin, joita ei enää mistään saa tai ovat jotenkin muuten ainutkertaisia. Rahan asemesta voi ajatella myös jotain muuta resurssia kuten aikaa tai tilaa.

Jos tarvitset sitä ja sitä ei saa enää mistään, tietenkin se pitää säästää

Jos sitä ei saa mistään, mutta et käytä sitä, pidä siitä tai se ei mahdu sinulle enää, sitä ei pidä säästää.

Seuraavaksi hävitän arabian kahviaston kannuineen, jonka sain 18-vuotiaana. Nykyään ei käytetä enää kahvikuppeja asetin kanssa, jopa vieraille tarjotaan muumimukista kahvit. Kun ensi vuonna on ylioppilasjuhlat ohi, minun kahviastiastoni on käytetty. Kaappiin tulee kauheasti lisää tilaa.

”Vieraille tarjotaan muumimukista kahvit.” Voi ei, tähänkö ollaan menty… Ne ovat kuin jotain lastenmukeja. Arkimukeja joka tapauksessa. Enemmän arvostaisin juhlissa kyllä niitä kahvikuppeja asettimien kanssa. Ovat muuten kuulemma tulossa taas muotiin.

Mutta kukin tavallaan.

Nykyään vieraille on ihan ok tarjota kahvit ja muut arkiastioista. Ellei ole Hyacint Bucket.

On toki, mutta itse tykkään tehdä eron arjen ja juhlan välillä.

Joillekin se ei ole erityinen juhla että kaveri tulee kahville. Meillä ainakin (ennen koronaa enemmän tietty) on ihan normaalia poiketa kahville töiden jälkeen ja ihan siinä muun arjen lomassa se menee.

Kyllä voin kahville poikkeavalle kaverille tarjota arkiastioista ne kahvit. Tarkoitin juhlilla juhlia, en arkikahvitteluita.

No eihän nyt kukaan 50 hengen juhliin muumimukeista kahvia tarjoakaan, kun ei niitä muumimukeja ole niin paljoa.

Jos ei koskaan järjestä 50 hengen juhlia tai korkeintaan pari kertaa rippijuhlat ja yo-juhlat, ei useimmilla ole mahdollisuutta säilöä juhla-astiastoa, eikä se ole kannattavaakaan. Koko höskän voi vuokrata.

Lasten sukulaissynttäreillä meillä on juotu kahvit muumimukeista ja muista kaapista löytyvistä mukeista. Jos jollain muulla sekä on juhla-astiasto että tilaa säilyttää sitä, kiva juttu. Meillä ei ole kumpaakaan.

Tässä käyty vaatekaappia läpi. Tuntuu ihanalta ottaa kaapista pois vaatteet joista ei tykkää ja lajitella ne lahjoitettaviin ja hävitettäviin! Lahjoitukseen menee vain niin siistiä että sellaisen viitsisi itse ostaa ja loput pois. Ihan paras tunne! Mitä mä noita tuolla hilloan ku en käytä. Osalle voisin löytyä uusi käyttäjä ja osa pois sitten ”pilaamisen” jälkeen kuten jonkun ihan jäätävän paikan pesemisen jälkeen. Oishan ne oikeasti jo osa ihan hävityskelpoista, mutta mun luonne melkein vaatii vaatteiden osalta semmosen lopullisen tuhon ennenkuin voin hyvillä mielin hävittää :’)

Mäkin hankkiuduin eroon kahdesta isohkosta kestokassillisesta tavaraa mutta eihän se missään näy. Pitäisi varmaan raa'asti raakata puolet kaikesta mäkeen jotta saisi sellaisen ilmavan sisustuslehtikodin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hesarissa oli hieno juttu ammattijärjestäjä Ilana Aallosta (ihana nainen!). Jutussa sanottiin aika hyvin, että tavaroistaan voi miettiä esim. "jos tämä palaisi tulipalossa, ostaisinko uuden vastaavan tilalle?" .

Tuolla ajatuksella on helppo karsia vaikkapa vaatekaappiaan.

tuotapa täytyy kokeilla, ei huono ajatus ollenkaan kysyä itseltään. Tosin osa tavaroistahan on sellaisia että uusia ei saa vaikka haluaisi.

Tuossa juuri on yksi mahdollinen sudenkuoppa! Tämä tulipaloajatusleikki sopii myös niihin tavaroihin, joita ei enää mistään saa tai ovat jotenkin muuten ainutkertaisia. Rahan asemesta voi ajatella myös jotain muuta resurssia kuten aikaa tai tilaa.

Jos tarvitset sitä ja sitä ei saa enää mistään, tietenkin se pitää säästää

Jos sitä ei saa mistään, mutta et käytä sitä, pidä siitä tai se ei mahdu sinulle enää, sitä ei pidä säästää.

Seuraavaksi hävitän arabian kahviaston kannuineen, jonka sain 18-vuotiaana. Nykyään ei käytetä enää kahvikuppeja asetin kanssa, jopa vieraille tarjotaan muumimukista kahvit. Kun ensi vuonna on ylioppilasjuhlat ohi, minun kahviastiastoni on käytetty. Kaappiin tulee kauheasti lisää tilaa.

”Vieraille tarjotaan muumimukista kahvit.” Voi ei, tähänkö ollaan menty… Ne ovat kuin jotain lastenmukeja. Arkimukeja joka tapauksessa. Enemmän arvostaisin juhlissa kyllä niitä kahvikuppeja asettimien kanssa. Ovat muuten kuulemma tulossa taas muotiin.

Mutta kukin tavallaan.

Nykyään vieraille on ihan ok tarjota kahvit ja muut arkiastioista. Ellei ole Hyacint Bucket.

On toki, mutta itse tykkään tehdä eron arjen ja juhlan välillä.

Sittenhän sinulle kahviastiot eivät ole tarpeettomia, eivätkä vie turhaa tilaa kaapista jos kaivat ne esiin aina kun naapuri tulee kahville. Näin meitä on erilaisia erilaisilla tarpeilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hesarissa oli hieno juttu ammattijärjestäjä Ilana Aallosta (ihana nainen!). Jutussa sanottiin aika hyvin, että tavaroistaan voi miettiä esim. "jos tämä palaisi tulipalossa, ostaisinko uuden vastaavan tilalle?" .

Tuolla ajatuksella on helppo karsia vaikkapa vaatekaappiaan.

tuotapa täytyy kokeilla, ei huono ajatus ollenkaan kysyä itseltään. Tosin osa tavaroistahan on sellaisia että uusia ei saa vaikka haluaisi.

Tuossa juuri on yksi mahdollinen sudenkuoppa! Tämä tulipaloajatusleikki sopii myös niihin tavaroihin, joita ei enää mistään saa tai ovat jotenkin muuten ainutkertaisia. Rahan asemesta voi ajatella myös jotain muuta resurssia kuten aikaa tai tilaa.

Jos tarvitset sitä ja sitä ei saa enää mistään, tietenkin se pitää säästää

Jos sitä ei saa mistään, mutta et käytä sitä, pidä siitä tai se ei mahdu sinulle enää, sitä ei pidä säästää.

Seuraavaksi hävitän arabian kahviaston kannuineen, jonka sain 18-vuotiaana. Nykyään ei käytetä enää kahvikuppeja asetin kanssa, jopa vieraille tarjotaan muumimukista kahvit. Kun ensi vuonna on ylioppilasjuhlat ohi, minun kahviastiastoni on käytetty. Kaappiin tulee kauheasti lisää tilaa.

”Vieraille tarjotaan muumimukista kahvit.” Voi ei, tähänkö ollaan menty… Ne ovat kuin jotain lastenmukeja. Arkimukeja joka tapauksessa. Enemmän arvostaisin juhlissa kyllä niitä kahvikuppeja asettimien kanssa. Ovat muuten kuulemma tulossa taas muotiin.

Mutta kukin tavallaan.

Nykyään vieraille on ihan ok tarjota kahvit ja muut arkiastioista. Ellei ole Hyacint Bucket.

On toki, mutta itse tykkään tehdä eron arjen ja juhlan välillä.

Joillekin se ei ole erityinen juhla että kaveri tulee kahville. Meillä ainakin (ennen koronaa enemmän tietty) on ihan normaalia poiketa kahville töiden jälkeen ja ihan siinä muun arjen lomassa se menee.

Kyllä voin kahville poikkeavalle kaverille tarjota arkiastioista ne kahvit. Tarkoitin juhlilla juhlia, en arkikahvitteluita.

Ei nykyään kahvikekkerit ole mikään ainoa tapa juhlistaa asioita. Itse juhlistan mielummin shampanjalla, ravintolassa tai matkalla (kunhan koronasta päästään). Tuttavapiirissäni kukaan ei järjestetä pönötysjuhlia kahvikuppien ja asettien kanssa, vaan on erilaisia ja persoonallisia juhlia. Ehkä häissä on nuo kupit ja nekin vuokrattuna.

Järjestä sinä kaikin mokomin kahvikuppijuhlia, mutta älä heittele muille tuollasia tuomitseva "tähänkö on tultu" - kommentteja. Tänne mahtuu kyllä erilaisia ihmisiä erilaisine juhlineen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hesarissa oli hieno juttu ammattijärjestäjä Ilana Aallosta (ihana nainen!). Jutussa sanottiin aika hyvin, että tavaroistaan voi miettiä esim. "jos tämä palaisi tulipalossa, ostaisinko uuden vastaavan tilalle?" .

Tuolla ajatuksella on helppo karsia vaikkapa vaatekaappiaan.

tuotapa täytyy kokeilla, ei huono ajatus ollenkaan kysyä itseltään. Tosin osa tavaroistahan on sellaisia että uusia ei saa vaikka haluaisi.

Tuossa juuri on yksi mahdollinen sudenkuoppa! Tämä tulipaloajatusleikki sopii myös niihin tavaroihin, joita ei enää mistään saa tai ovat jotenkin muuten ainutkertaisia. Rahan asemesta voi ajatella myös jotain muuta resurssia kuten aikaa tai tilaa.

Jos tarvitset sitä ja sitä ei saa enää mistään, tietenkin se pitää säästää

Jos sitä ei saa mistään, mutta et käytä sitä, pidä siitä tai se ei mahdu sinulle enää, sitä ei pidä säästää.

Seuraavaksi hävitän arabian kahviaston kannuineen, jonka sain 18-vuotiaana. Nykyään ei käytetä enää kahvikuppeja asetin kanssa, jopa vieraille tarjotaan muumimukista kahvit. Kun ensi vuonna on ylioppilasjuhlat ohi, minun kahviastiastoni on käytetty. Kaappiin tulee kauheasti lisää tilaa.

”Vieraille tarjotaan muumimukista kahvit.” Voi ei, tähänkö ollaan menty… Ne ovat kuin jotain lastenmukeja. Arkimukeja joka tapauksessa. Enemmän arvostaisin juhlissa kyllä niitä kahvikuppeja asettimien kanssa. Ovat muuten kuulemma tulossa taas muotiin.

Mutta kukin tavallaan.

Nykyään vieraille on ihan ok tarjota kahvit ja muut arkiastioista. Ellei ole Hyacint Bucket.

On toki, mutta itse tykkään tehdä eron arjen ja juhlan välillä.

Sittenhän sinulle kahviastiot eivät ole tarpeettomia, eivätkä vie turhaa tilaa kaapista jos kaivat ne esiin aina kun naapuri tulee kahville. Näin meitä on erilaisia erilaisilla tarpeilla.

Juurihan kirjoitin edellä, että tarjoan kahville pistäytyvälle kaverille arkiastioista. Juhla-astiat on tarkoitettu juhliin.

Oletko itse hankkiutunut eroon juhla-astioista, ja nyt sitten ärsyttää, kun joku toinen niitä käyttää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hesarissa oli hieno juttu ammattijärjestäjä Ilana Aallosta (ihana nainen!). Jutussa sanottiin aika hyvin, että tavaroistaan voi miettiä esim. "jos tämä palaisi tulipalossa, ostaisinko uuden vastaavan tilalle?" .

Tuolla ajatuksella on helppo karsia vaikkapa vaatekaappiaan.

tuotapa täytyy kokeilla, ei huono ajatus ollenkaan kysyä itseltään. Tosin osa tavaroistahan on sellaisia että uusia ei saa vaikka haluaisi.

Tuossa juuri on yksi mahdollinen sudenkuoppa! Tämä tulipaloajatusleikki sopii myös niihin tavaroihin, joita ei enää mistään saa tai ovat jotenkin muuten ainutkertaisia. Rahan asemesta voi ajatella myös jotain muuta resurssia kuten aikaa tai tilaa.

Jos tarvitset sitä ja sitä ei saa enää mistään, tietenkin se pitää säästää

Jos sitä ei saa mistään, mutta et käytä sitä, pidä siitä tai se ei mahdu sinulle enää, sitä ei pidä säästää.

Seuraavaksi hävitän arabian kahviaston kannuineen, jonka sain 18-vuotiaana. Nykyään ei käytetä enää kahvikuppeja asetin kanssa, jopa vieraille tarjotaan muumimukista kahvit. Kun ensi vuonna on ylioppilasjuhlat ohi, minun kahviastiastoni on käytetty. Kaappiin tulee kauheasti lisää tilaa.

”Vieraille tarjotaan muumimukista kahvit.” Voi ei, tähänkö ollaan menty… Ne ovat kuin jotain lastenmukeja. Arkimukeja joka tapauksessa. Enemmän arvostaisin juhlissa kyllä niitä kahvikuppeja asettimien kanssa. Ovat muuten kuulemma tulossa taas muotiin.

Mutta kukin tavallaan.

Nykyään vieraille on ihan ok tarjota kahvit ja muut arkiastioista. Ellei ole Hyacint Bucket.

On toki, mutta itse tykkään tehdä eron arjen ja juhlan välillä.

Sittenhän sinulle kahviastiot eivät ole tarpeettomia, eivätkä vie turhaa tilaa kaapista jos kaivat ne esiin aina kun naapuri tulee kahville. Näin meitä on erilaisia erilaisilla tarpeilla.

Juurihan kirjoitin edellä, että tarjoan kahville pistäytyvälle kaverille arkiastioista. Juhla-astiat on tarkoitettu juhliin.

Oletko itse hankkiutunut eroon juhla-astioista, ja nyt sitten ärsyttää, kun joku toinen niitä käyttää?

Tämä on hyvänmielenketju jossa on tarkotus tukea toisiaan tavarapaljouden kanssa kamppaillessa. Ehkä on parempi unohtaa kahvikupit jos ne aiheuttavat näin paljon huonoa mieltä ja jatkaa toisenlaisiin aiheisiin?

Meidän koti on niin pieni, että ei täällä edes mahdu pitämään mitään monen kymmenen ihmisen kahvitteluja joten juhlakupitkin ovat ihan turhat. Tulevat yo-juhlat pidetään varmaankin joissain vuokratiloissa, sieltä löytyy kipot ja kupit ja tarjoilijatkin niin sukulaislikatkin saa juhlia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hesarissa oli hieno juttu ammattijärjestäjä Ilana Aallosta (ihana nainen!). Jutussa sanottiin aika hyvin, että tavaroistaan voi miettiä esim. "jos tämä palaisi tulipalossa, ostaisinko uuden vastaavan tilalle?" .

Tuolla ajatuksella on helppo karsia vaikkapa vaatekaappiaan.

tuotapa täytyy kokeilla, ei huono ajatus ollenkaan kysyä itseltään. Tosin osa tavaroistahan on sellaisia että uusia ei saa vaikka haluaisi.

Tuossa juuri on yksi mahdollinen sudenkuoppa! Tämä tulipaloajatusleikki sopii myös niihin tavaroihin, joita ei enää mistään saa tai ovat jotenkin muuten ainutkertaisia. Rahan asemesta voi ajatella myös jotain muuta resurssia kuten aikaa tai tilaa.

Jos tarvitset sitä ja sitä ei saa enää mistään, tietenkin se pitää säästää

Jos sitä ei saa mistään, mutta et käytä sitä, pidä siitä tai se ei mahdu sinulle enää, sitä ei pidä säästää.

Seuraavaksi hävitän arabian kahviaston kannuineen, jonka sain 18-vuotiaana. Nykyään ei käytetä enää kahvikuppeja asetin kanssa, jopa vieraille tarjotaan muumimukista kahvit. Kun ensi vuonna on ylioppilasjuhlat ohi, minun kahviastiastoni on käytetty. Kaappiin tulee kauheasti lisää tilaa.

”Vieraille tarjotaan muumimukista kahvit.” Voi ei, tähänkö ollaan menty… Ne ovat kuin jotain lastenmukeja. Arkimukeja joka tapauksessa. Enemmän arvostaisin juhlissa kyllä niitä kahvikuppeja asettimien kanssa. Ovat muuten kuulemma tulossa taas muotiin.

Mutta kukin tavallaan.

Nykyään vieraille on ihan ok tarjota kahvit ja muut arkiastioista. Ellei ole Hyacint Bucket.

On toki, mutta itse tykkään tehdä eron arjen ja juhlan välillä.

Joillekin se ei ole erityinen juhla että kaveri tulee kahville. Meillä ainakin (ennen koronaa enemmän tietty) on ihan normaalia poiketa kahville töiden jälkeen ja ihan siinä muun arjen lomassa se menee.

Kyllä voin kahville poikkeavalle kaverille tarjota arkiastioista ne kahvit. Tarkoitin juhlilla juhlia, en arkikahvitteluita.

Ei nykyään kahvikekkerit ole mikään ainoa tapa juhlistaa asioita. Itse juhlistan mielummin shampanjalla, ravintolassa tai matkalla (kunhan koronasta päästään). Tuttavapiirissäni kukaan ei järjestetä pönötysjuhlia kahvikuppien ja asettien kanssa, vaan on erilaisia ja persoonallisia juhlia. Ehkä häissä on nuo kupit ja nekin vuokrattuna.

Järjestä sinä kaikin mokomin kahvikuppijuhlia, mutta älä heittele muille tuollasia tuomitseva "tähänkö on tultu" - kommentteja. Tänne mahtuu kyllä erilaisia ihmisiä erilaisine juhlineen.

Niinhän minä kirjoitinkin, että kukin tavallaan. Ei kenenkään ole pakko tehdä asioita samalla tavalla kuin toisten. Ei ole meillä muuten mitään pönötysjuhlia, vaikka kahvikupit ja asetit ovatkin käytössä. Miksi pitäisi olla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hesarissa oli hieno juttu ammattijärjestäjä Ilana Aallosta (ihana nainen!). Jutussa sanottiin aika hyvin, että tavaroistaan voi miettiä esim. "jos tämä palaisi tulipalossa, ostaisinko uuden vastaavan tilalle?" .

Tuolla ajatuksella on helppo karsia vaikkapa vaatekaappiaan.

tuotapa täytyy kokeilla, ei huono ajatus ollenkaan kysyä itseltään. Tosin osa tavaroistahan on sellaisia että uusia ei saa vaikka haluaisi.

Tuossa juuri on yksi mahdollinen sudenkuoppa! Tämä tulipaloajatusleikki sopii myös niihin tavaroihin, joita ei enää mistään saa tai ovat jotenkin muuten ainutkertaisia. Rahan asemesta voi ajatella myös jotain muuta resurssia kuten aikaa tai tilaa.

Jos tarvitset sitä ja sitä ei saa enää mistään, tietenkin se pitää säästää

Jos sitä ei saa mistään, mutta et käytä sitä, pidä siitä tai se ei mahdu sinulle enää, sitä ei pidä säästää.

Seuraavaksi hävitän arabian kahviaston kannuineen, jonka sain 18-vuotiaana. Nykyään ei käytetä enää kahvikuppeja asetin kanssa, jopa vieraille tarjotaan muumimukista kahvit. Kun ensi vuonna on ylioppilasjuhlat ohi, minun kahviastiastoni on käytetty. Kaappiin tulee kauheasti lisää tilaa.

”Vieraille tarjotaan muumimukista kahvit.” Voi ei, tähänkö ollaan menty… Ne ovat kuin jotain lastenmukeja. Arkimukeja joka tapauksessa. Enemmän arvostaisin juhlissa kyllä niitä kahvikuppeja asettimien kanssa. Ovat muuten kuulemma tulossa taas muotiin.

Mutta kukin tavallaan.

Nykyään vieraille on ihan ok tarjota kahvit ja muut arkiastioista. Ellei ole Hyacint Bucket.

On toki, mutta itse tykkään tehdä eron arjen ja juhlan välillä.

Sittenhän sinulle kahviastiot eivät ole tarpeettomia, eivätkä vie turhaa tilaa kaapista jos kaivat ne esiin aina kun naapuri tulee kahville. Näin meitä on erilaisia erilaisilla tarpeilla.

Juurihan kirjoitin edellä, että tarjoan kahville pistäytyvälle kaverille arkiastioista. Juhla-astiat on tarkoitettu juhliin.

Oletko itse hankkiutunut eroon juhla-astioista, ja nyt sitten ärsyttää, kun joku toinen niitä käyttää?

En tiedä miksi harmittaisi, kun en järjestä juhlia joissa tarvitsin kahviastiastoa. Mukava vain kun on kaapeissa tilaa tavaroille joita oikeasti käyttää. Ja ehkä joku kaltaisesi ihminen nauttii nyt vanhasta astiastostani, toivottavasti positiivisemmalla mielellä.