Lue keskustelun säännöt.
tavarapaljous :(
22.04.2014 |
ahdistaa tämä tavaramäärä täällä asunnossa. 50neliöinen kaksio, 3 henkilöä, joista yksi alle 1v. yööööhhhh. miten tavaraa vois vähentää. olen vielä niin hamsteriluonne :/
Kommentit (20687)
Olen onnistunut vähentämään muutamia tavararyhmiä ja huomannut miten paljon helpompaa on. Esimerkki: aurinkolasit. Ennen mulla oli muutama kalliimpi merkki ja paljon halpislaseja. Ostelin aina kun tuli joku malli muotiin tai kiva väri tai mitä vaan. Ne eivät sopineet yhteen paikkaan, aina oli just se ja se pari hukassa tai laukussa tai jossain hyllyllä mitä olisin tarvinnut.
Konmaritin käytännössä kaikki halpikset ja jätin jäljelle ne parhaat sekä ostin yhdet uudet, mustat ja klassista mallia.
Nyt käytännössä se yksi uusi malli on koko ajan käytössä. Se sopii kaikkeen ja näyttää aina hyvältä.
Voi kun saisi saman tehtyä muidenkin tavaroiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kävin tänään erään nuoren parin ensimmäisessä kodissa, opiskelija-asunnossa.
Voi sitä harmoniaa mikä kodissa vallitsi, kun tavaraa ei ole vielä kertynyt paljoa, olohuoneessa 2 nojatuolia, tv ja tvtaso sekä yksi lipasto. Makuuhuoneessa sänky ja toinen lipasto. Keittiössä ruokapöytä ja tuolit ja pikkuinen hylly. Kaikki kalusteet vaaleita, osa uusia, osa itse maalattuja.
Tässä kodissa mahtui hengittämään ja varmaankaan tavarat ei ole koskaan hukassa, kun nillä on omat paikkansa ja niitä ei ole liikaa.
Onni ei ole tavaramäärästä kiinni!
Minulla onni on harrastuksissa ja sen myötä tavaroissa. Jos harrastaa aktiivisesti ompelua, kuvanveistoa, maalaamista, metallitöitä, keramiikkaa jne, niin sitä vain väistämättä on oltava koneita, välineitä, suojavarusteita sekä materiaaleja, ja kertyy muotteja, veistoksia, lasitteita yms. Jos harrastukset rajoittuvat tietokoneeseen, huilun soittoon, lenkkeilyyn tai äänikirjoihin, niin tilanne on aivan toinen. Tai mikäli harrastaa pelkkää sisustamista.
Me alettiin loman kunniaksi siivota kaappeja.
Nyt kun saisi nuo kaikki liian pienet ja muuten käyttämättä jääneet vaatteet pois, kaikenlaiset purnukat (siis erilaisia kemikaaleja naamaan tai seinään) vähemmäksi, sälää veks, harrastustavaroista jätettyä vain mieluisimmat jne.
Puuuhh!!
Mä en edes juurikaan ostele mitään, tuossa on yli 10 vuotta vanhoja kesävaatteita. En vain koskaan luovu ostamastani. :(
Aurinkolasit on konmaritettu sillä, että mulla on aurinkolasit vahvuuksilla. Niitä ei voi ostaa hetken mielijohteesta.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on käänteinen tavara päivässä -haaste itselleni.
Eli joka päivä vien jotain tarpeettomaksi käynyttä pois enkä tämän vuoden aikana osta mitään ruan ja päivittäisten juttujen lisäksi
Mulla myös sama!! Tavara pois per päivä.
Minulla onni on harrastuksissa ja sen myötä tavaroissa. Jos harrastaa aktiivisesti ompelua, kuvanveistoa, maalaamista, metallitöitä, keramiikkaa jne, niin sitä vain väistämättä on oltava koneita, välineitä, suojavarusteita sekä materiaaleja, ja kertyy muotteja, veistoksia, lasitteita yms. Jos harrastukset rajoittuvat tietokoneeseen, huilun soittoon, lenkkeilyyn tai äänikirjoihin, niin tilanne on aivan toinen. Tai mikäli harrastaa pelkkää sisustamista.[/quote]
===Aika paljon niitä nuotteja, levyjä ja musiikkikirjojakin kertyy vuosien mittaan pianonsoittoharrastuksen sivutuotteena. Muuta en sitten keräilekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiiih!
Meillä on NIIN PALJON vaatteita!
Lakanoita!
Pyyhkeitä!
Kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Eiiih!
Meillä on NIIN PALJON vaatteita!
Lakanoita!
Pyyhkeitä!
Kaikkea.
No sitten olet juuri oikeassa ketjussa. Täältä löytyy paljon hyviä vinkkejä. Ei muuta kuin lukemaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin kuuma, ettei jaksa raivata. 😬
Vierailija kirjoitti:
Mahtava ketju ja hyviä vinkkejä. Täällä on sama tarina kuin monella muulla. Nuorena olen ollut minimalisti. Lasten ja perhe-elämän myötä tavaraa alkoi kertyä. Nyt kun lapset alkaa lentää pesästä, huomaa että tavaraa on kertynyt järkyttävä määrä. Ihan kaikkea muutakin kuin lapsiin liittyvää.
Olen siis alkanut raivaamaan. Roskiin ja hyväntekeväisyyteen. Kompastuskiveni on vaatteet. Minulla on valtavasti vaatteita! Hyviä, merkkivaatteita, hyvää laatua, kalliitakin. Noin puolet ei enää mahdu päälle, ja lihonut olen nyt koronavuoden aikana, kun liikunta on ollut tauolla. Olen ollut aina suunnilleen saman painoinen tähän saakka. Pidänkö nämä vielä varalla, kun elämää normalisoituu?
En halua alkaa myymään. Tuntuu että se on raskasta, hidasta, kuormittavaa. Pohdin tässä vaatekasojen keskellä, säilytänkö vähän pienet vaatteet. Entä ne vaatteita joita en pidä enää muuten vain? Millä perustelen itselleni että heitän satasen tai pari maksaneita vaatteita hyväntekeväisyyskirppukselle? Vaatteet ja pukeutuminen on olleet aiemmin jonkinlainen intohimo, mutta ei enää tämän vuoden jälkeen.
Ehkä liitän näihin jotain tunteita, vaikka tiedän että ovat vain kangasta. Ihan oikeasti ei ole rahkeita myymiseen.
Mulla sama juttu vaatteiden kanssa, että niistä on vaikea luopua ja niitä on liikaa.
Vaatteet eivät kylläkään ole tulleet pieneksi, mutta jotkut ovat jääneet jo käyttämättä ja vievät tilaa turhaa kaapissa. Ehjiä ja hyväkuntoisia. Kirppisrumba ei kiinnosta eli osoite olisi vaatekeräys. Kävin vaatteita vähän aikaa sitten läpi ja pakkasin pois sellaisia vaatteita mitä en ole pitänyt pitkään aikaan syystä taikka toisesta. Laitoin varastoon ja jos en ole sieltä 1:n vuoden jälkeen tarvinnut tai kaivannut mitään, niin vien kaikki kylmästi vaatekeräykseen ja siinä se. Olen myös yrittänyt olla ostamatta uusia ellei ole oikea tarve. Silloin jos ostan jotain, niin kiinnitän nykyisin huomion vaatteen materiaaliin ja laatuun. Haluaisin vaatteen olevan myös mahdollisimman ajaton, eli ei mitään hetken muotia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikein homma on vaatteet, koska minulla kaikki on sopivia, kivoja, tyylin mukaisia ja hyvässä kunnossa tai tyyliin yhdet huonot shortsit, jotka heitän pois, kun löydän uudet vastaavat.
Mutta mekkoja, hameita , toppeja ja paitoja on niin paljon, ettei ne ikinä kulu loppuun. Kaikki kaapit tursuaa. Ja aina välillä kuitenkin haluaisi ostaa jotain uuttakin, koska pidän vaatteista. Juhlamekot on ainoa jotka ovat "oikeasti" turhia, juhlia on muutaman vuoden välein ja juhlamekkoja hirveän paljon, kaikkia ei edes koskaan käytetty ja suurinta osaa kerran.
Muita vaatteita käytän kyllä, mutta koska vaatteita on niin paljon ei montaa käyttökertaa vuodessa tule ja eivät myöskään kulu.
Shortsit, kotipaidat ja verkkarit on näin korona aikaan kotikäytössä kauhtuneet kaikki. Mutta sitten taas arkivaatteet ja erityisesti bile- ja lomavaatteet on huomattavasti vähemmällä käytöllä.
Ja aina kun menen ostamaan uusia vaikka sukkia päädyn ostamaan mukaan ihan vaan yhden mekon ja pari paitaa. Koska ovat just oman tyylisiä ja sellaisia ei vielä ole (eri väri, eri malli jne). Ja ongelma lisääntyy, vaatekaappi tursuaa entistä enemmän ja vaatteet kuluvat vielä vähemmän. Ostamista on kuitenkin verrattaen (muihin tuttaviini) harvoin, ehkä kolme-viisi kertaa vuodessa, mutta aina tulee ostettua sellaisia mitä ei tarvitse, niiden listalla olevien verkkareiden ja sukkien lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vaikein homma on vaatteet, koska minulla kaikki on sopivia, kivoja, tyylin mukaisia ja hyvässä kunnossa tai tyyliin yhdet huonot shortsit, jotka heitän pois, kun löydän uudet vastaavat.
Mutta mekkoja, hameita , toppeja ja paitoja on niin paljon, ettei ne ikinä kulu loppuun. Kaikki kaapit tursuaa. Ja aina välillä kuitenkin haluaisi ostaa jotain uuttakin, koska pidän vaatteista. Juhlamekot on ainoa jotka ovat "oikeasti" turhia, juhlia on muutaman vuoden välein ja juhlamekkoja hirveän paljon, kaikkia ei edes koskaan käytetty ja suurinta osaa kerran.
Muita vaatteita käytän kyllä, mutta koska vaatteita on niin paljon ei montaa käyttökertaa vuodessa tule ja eivät myöskään kulu.Shortsit, kotipaidat ja verkkarit on näin korona aikaan kotikäytössä kauhtuneet kaikki. Mutta sitten taas arkivaatteet ja erityisesti bile- ja lomavaatteet on huomattavasti vähemmällä käytöllä.
Ja aina kun menen ostamaan uusia vaikka sukkia päädyn ostamaan mukaan ihan vaan yhden mekon ja pari paitaa. Koska ovat just oman tyylisiä ja sellaisia ei vielä ole (eri väri, eri malli jne). Ja ongelma lisääntyy, vaatekaappi tursuaa entistä enemmän ja vaatteet kuluvat vielä vähemmän. Ostamista on kuitenkin verrattaen (muihin tuttaviini) harvoin, ehkä kolme-viisi kertaa vuodessa, mutta aina tulee ostettua sellaisia mitä ei tarvitse, niiden listalla olevien verkkareiden ja sukkien lisäksi.
pakkaa osa vaatteista pois tieltä, sitten voit puolen vuoden päästä "shoppailla" sieltä lisää ja vanhat pääsevät vähän kulumaankin = voi heittää pois alta. Uusien ostaminen olisi toki hyvä saada loppumaan niin kauan kun vanhoja on vielä riittämin. Mullakin oli jossakin vaiheessa vaatteita ties mihin tilaisuuksiin ja arkivaatteita vaikka kuinka paljon. Sitten huomasin kuitenkin käyttäväni jotakin tiettyä komboa eniten ja ylimääräiset lähti kierrätykseen. Uusia kun ostaa lisää niin niiden on sovittava tohon jo olemassaolevaan kokonaisuuteen. Enkä ole mikään pienen kapselipuvuston puolesta puhuja :) Myös koronan etätyöt ovat edesauttaneet siihen ettei töihin tarvitse olla koko ajan jotakin uutta ja kivaa päälle laitettavaa. Jatkossa riittänee kolme-neljä perus asukokonaisuutta kuittaamaan toimistopäivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tälleen helteellä huomaa, että tavaraa vaan on liikaa kun kukaan ei jaksa palauttaa mitään paikoilleen ja heti katoaa ne mitä tarvii kuten aurinkolasit tai lasten lippikset. Niitä useammat ja silti ei meinaa löytyä. Meillä ei tunnu olevan mukamas mitään liikaa lasten mukaan, mutta silti eivät jaksa siivota tai järjestellä. Nykyajan kirous se että kaikkea pitäisi olla paljon kun MUILLAKIN on.
Ongelma onkin se, että näitä on useammat kappaleet. Jos jotain tavaraa on tasan se yksi ja ainoa kappale, niin siitä pitää parempaa huolta. Varakappaleiden kanssa voi olla liian huoleton.
lisäksi kannattaa katsoa netflixistä kummatkin minimalismidokkarit, äärimmäisyyksiin ei tarvitse mennä mutta kummatkin herättivät itseäni pohtimaan suhdettani tavaroihin ja mitä näiltä haen vs. mitä ne oikeasti tuo elämääni. Kotini ei ole tyhjä ja vitivalkoinen, enkä käytä vain yksiä farkkuja ja t-paitaa :D mutta muuten pääsin niiden innoittamana siivoamaan pois paljon sellaista mikä on ollut vain "pakko" olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juuri katsoin youtubesta videon missä joku puhui, että kaikki tasot olisi hyvä hävittää. Olen samaa mieltä. Mutta, kun olen vähentänyt pöytiä, niin kohta tavarat ovat sohvalla. Nytkin:
Tv-tasolla muki ja sytkäri
Penkillä jatkojohto, remppakamoja, hattu, posteja
sohvalla vaatteita
keittiön pöydällä aurinkorasva, kynsilakka, mausteita ja mehu +astioita (jotka ainoat jotka "kuuluvat" siihen, ovat siis sotkua, ei rojua)
olohuoneen pöydällä lääkkeitä, salmiakkia, lisää postia, palapeli ja vaikka mitä.Voiko perhettä jotenkin kouluttaa? Yksi mikä auttaa, on koriste-esineiden lisääminen tasoille ja niiden vaihtelu. Jotenkin silloin ei kasata noita kamoja niin helposti, mutta jos niitä ei vaihtele, niin taas alkaa kertymään. Mutta ei ruokapöydälle tai penkille voi mitään koristeita laittaa.
En hävitä pöytiä tai muutenkaan tasoja. Teen vaan töitä sen eteen että kaikilla tavaroilla on paikka jossain muualla kuin tasolla. Muutama esine näkösällä ja tarkka roti että muuta tavaraa ei säilytellä tasoilla.
Mulla alkaa lempituolin viereen helposti kerääntyä pesää ympärille. Kahvikuppeja, laseja, lautaisia ja kirjoja, lehtiä. Nyt tyhjennän pöydän ainakin kerran päivässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin tänään erään nuoren parin ensimmäisessä kodissa, opiskelija-asunnossa.
Voi sitä harmoniaa mikä kodissa vallitsi, kun tavaraa ei ole vielä kertynyt paljoa, olohuoneessa 2 nojatuolia, tv ja tvtaso sekä yksi lipasto. Makuuhuoneessa sänky ja toinen lipasto. Keittiössä ruokapöytä ja tuolit ja pikkuinen hylly. Kaikki kalusteet vaaleita, osa uusia, osa itse maalattuja.
Tässä kodissa mahtui hengittämään ja varmaankaan tavarat ei ole koskaan hukassa, kun nillä on omat paikkansa ja niitä ei ole liikaa.
Onni ei ole tavaramäärästä kiinni!Minulla onni on harrastuksissa ja sen myötä tavaroissa. Jos harrastaa aktiivisesti ompelua, kuvanveistoa, maalaamista, metallitöitä, keramiikkaa jne, niin sitä vain väistämättä on oltava koneita, välineitä, suojavarusteita sekä materiaaleja, ja kertyy muotteja, veistoksia, lasitteita yms. Jos harrastukset rajoittuvat tietokoneeseen, huilun soittoon, lenkkeilyyn tai äänikirjoihin, niin tilanne on aivan toinen. Tai mikäli harrastaa pelkkää sisustamista.
Eihän se mitään haittaa vaikka sitä tavaraa olisi kuinka paljon, jos kaikilla on oma paikkansa eikä kamat pyöri ympäri kämppää tiellä. Jos tavarat mahtuu säilytystiloihin ja -kalusteisiin niin yleisilme on varmaan siisti. Jos ne ei sua häiritse, niin asiahan on silloin kunnossa.
Oma missio on vähentää tavaraa niin että voi luopua pikku hiljaa myös niistä ei kiinteistä säilytyskalusteista.
Lueskelen ketjua läpi samalla kun järjestelen tavaraa. Meillä on ihan kamalasti rojua, vaikka olemme muuttaneet usein ja joka muuton yhteydessä heitetty paljon tavaraa ja vaatetta pois! Eikä ole kuin kahden aikuisen talous. Huoh.
Tämänhetkisessä asunnossa on todella vähän säilytys- ja laskutilaa, keittiöön oli pakko hankkia yksi matala kaappi, koska muuten ei olisi ollut tilaa edes kahvinkeittimelle. Turhaakin keittiökamaa on, mitä mieluusti itse heittäisin pois, mutta puoliso on eri mieltä. Siksi yritän edes järjestellä niitä paremmin ja löytää paikat kaikille.
Nykyinenkin asunto on väliaikainen, ja siitä saan motivaatiota tähänkin suursiivoukseen! En tiedä milloin seuraava muutto tapahtuu, mutta en haluaisi enää roudata kämpästä toiseen kamalaa kuormaa silkkaa romua...
Huonekaluja on valitettavan paljon myös varastossa, koska nykyinen asunto on selvästi pienempi kuin edelliset. Elättelen silti toivoa, että seuraavaan ne saataisiin mahtumaan. Toistaiseksi on tilaa säilyttää, joten en siksi halua myydä/lahjoittaa pois ja joutua ostamaan uusia vuoden tai parin päästä.
Käyn joka päivä jonkun läpi. Oli hylly, laatikko, taso. Joka päivä joku.
Illalka, kun meen nukkumaan, on koti siisti.
Kohta tulee vuosi täyteen, kun olen viimeksi löytänyt jotain kiertoon lähtevää.
Ikuinen rahapula auttaa tähän.
Minulle on varattu 30 euroa kk, millä voin ostaa jotain itselleni. En muista milloin siihen olisi ollut varaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri katsoin youtubesta videon missä joku puhui, että kaikki tasot olisi hyvä hävittää. Olen samaa mieltä. Mutta, kun olen vähentänyt pöytiä, niin kohta tavarat ovat sohvalla. Nytkin:
Tv-tasolla muki ja sytkäri
Penkillä jatkojohto, remppakamoja, hattu, posteja
sohvalla vaatteita
keittiön pöydällä aurinkorasva, kynsilakka, mausteita ja mehu +astioita (jotka ainoat jotka "kuuluvat" siihen, ovat siis sotkua, ei rojua)
olohuoneen pöydällä lääkkeitä, salmiakkia, lisää postia, palapeli ja vaikka mitä.Voiko perhettä jotenkin kouluttaa? Yksi mikä auttaa, on koriste-esineiden lisääminen tasoille ja niiden vaihtelu. Jotenkin silloin ei kasata noita kamoja niin helposti, mutta jos niitä ei vaihtele, niin taas alkaa kertymään. Mutta ei ruokapöydälle tai penkille voi mitään koristeita laittaa.
En hävitä pöytiä tai muutenkaan tasoja. Teen vaan töitä sen eteen että kaikilla tavaroilla on paikka jossain muualla kuin tasolla. Muutama esine näkösällä ja tarkka roti että muuta tavaraa ei säilytellä tasoilla.
Mulla alkaa lempituolin viereen helposti kerääntyä pesää ympärille. Kahvikuppeja, laseja, lautaisia ja kirjoja, lehtiä. Nyt tyhjennän pöydän ainakin kerran päivässä.
Ei meillä auta, kaikelle on paikka ja lähes kaikissa vielä lappu, mitä siellä pitäisi olla. Silti perhe jättää tavarat avonaisille tasoille, vaikka olisi naulakko seinän toisella puolella.
Minulla on se ongelma, että en yksinkertaisesti tiedä miten tavarasta pääsisi eroon!
Ensinnäkin on vaikeuksia luopua, mutta sitten kun päätän, että tätä en tarvitse, niin en raaskisi antaa ilmaiseksi. Olen koettanut myydä nettikirppareilla, mutta se on toivottaman työlästä.
Asun pienellä paikkakunnalla, eikä täällä ole kirpputoria lainkaan. UFF vaatekeräys on, ei muuta.
Olen myös koettanut lahjoittaa, mutta siinäkin on osottautunut työlääksi päivystää sitä hakijaa, joka ei tulekaan sovittuna aikana, tai ei osaa sanoa tarkkaa aikaa.
Jätekeskukseen en viitsisi hyvää ja käypää tavaraa pois heittää. Sitäpaitsi sekin maksaa 30eur kerta, jos sinne autolastillisen vie.
Tälleen helteellä huomaa, että tavaraa vaan on liikaa kun kukaan ei jaksa palauttaa mitään paikoilleen ja heti katoaa ne mitä tarvii kuten aurinkolasit tai lasten lippikset. Niitä useammat ja silti ei meinaa löytyä. Meillä ei tunnu olevan mukamas mitään liikaa lasten mukaan, mutta silti eivät jaksa siivota tai järjestellä. Nykyajan kirous se että kaikkea pitäisi olla paljon kun MUILLAKIN on.