tavarapaljous :(

Vierailija kirjoitti:

Tuo 300 000 on kyllä aivan järjettömän kuuloinen määrä. Myönnän olevani suhteellisen minimalistinen, mutta minulla ei ole yli 2 500 tavaraa vaikka laskisin jokaisen paperiarkin ja hakaneulan erikseen.

Oletko laskenut? Suurin osa arvioi omat tavaransa pahasti alakanttiin. 2500 on oikeasti vähän, jos joka esineen laskee omanaan.

Vierailija kirjoitti:

Tuo 300 000 on kyllä aivan järjettömän kuuloinen määrä. Myönnän olevani suhteellisen minimalistinen, mutta minulla ei ole yli 2 500 tavaraa vaikka laskisin jokaisen paperiarkin ja hakaneulan erikseen.

Minun lapsillani taas on kymmeniä tuhansia legoja, jotka ovat ehdottoman tarpeellisia. Siksi näkisin tällaisen yksittäisten tavaroiden laskemisen juuri sellaisena turhana puljaamisena ja tavaroiden vallassa olona, josta haluaisin päästä eroon. Omia mekkojani voin kyllä laskea, ja ylimääräiset varajuustohöylät on poistettu jo vuosia sitten.

-ohis.

Pakko tunnustaa että välillä tulee hirveä hinku ostaa jotain. Mitäänhän en oikeastaan tarvitsisi. Aika hyvin osaan jo vastustaa sitä, mutta tämä ketju on kyllä hyvä kannustin kun haluaa päästä shoppailuhinguista eroon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo 300 000 on kyllä aivan järjettömän kuuloinen määrä. Myönnän olevani suhteellisen minimalistinen, mutta minulla ei ole yli 2 500 tavaraa vaikka laskisin jokaisen paperiarkin ja hakaneulan erikseen.

Oletko laskenut? Suurin osa arvioi omat tavaransa pahasti alakanttiin. 2500 on oikeasti vähän, jos joka esineen laskee omanaan.

Olen laskenut kyllä, silloin luku yli monta sataa alle 2 000. Tähän pieneen lukuun vaikuttaa se, että en harrasta mitään, missä tarvittaisiin paljon pieniä osia ja esimerkiksi ruuveja, nauloja tms. en omista ollenkaan. Papereita on tosi vähän, koska tallennan kaikki tärkeät paperit sähköiseen muotoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo 300 000 on kyllä aivan järjettömän kuuloinen määrä. Myönnän olevani suhteellisen minimalistinen, mutta minulla ei ole yli 2 500 tavaraa vaikka laskisin jokaisen paperiarkin ja hakaneulan erikseen.

Minun lapsillani taas on kymmeniä tuhansia legoja, jotka ovat ehdottoman tarpeellisia. Siksi näkisin tällaisen yksittäisten tavaroiden laskemisen juuri sellaisena turhana puljaamisena ja tavaroiden vallassa olona, josta haluaisin päästä eroon. Omia mekkojani voin kyllä laskea, ja ylimääräiset varajuustohöylät on poistettu jo vuosia sitten.

-ohis.

Mulla meni muutama hetki parina iltana, kun huvikseni tavarani laskin. Miten se on tavaroiden vallassa olemista? En edes muista tarkkaa lukua, en pyri mihinkään tiettyyn lukuun jne. joten en oikein osaa nähdä, miten tavarat tai niiden määrä minua hallitsisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänä vuonna on suurempi tavoite. 700 tavaraa ja rahaa 10 000 euroa. Toivotaan, että edes toinen toteutuu.

Kellään tietoa paljonko saa myydä vuodessa verovapaasti?

5 000 euron edestä ja vain oman perheen käytössä olleita tavaroita.

Esimerkiksi tuo yksi kirjoittaja, joka myy muiden tuomia tavaroita joutuisi maksamaan verot myyntivoitosta, jos ne ylittävät 1 000 euroa.

https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/tulot/a…

Ja tuo 1 000 euroa koskee siis myyntiä, ei myyntivoittoa. Jos siis ostaisi muilta 500 eurolla ja myisi 1 100 eurolla, pitäisi maksaa veroa 600 eurosta.

Niinhän tuo näytti olevan verottajan sivuilla. Mutta onko tuo asia muuttunut jossain vaiheessa? Joskus pari vuotta sitten viimeksi selvitin tätä asiaa, ja jäin siihen käsitykseen, että kaikesta muusta kuin omassa käytössä olleesta tavarasta pitää maksaa myyntivoitto pienistäkin summista.

Järkevämpäähän tuo on, että pienituloinen voi hieman pientä myyntityötä tehdä taloutensa avuksi, ilman että verottaja heti vyöryy rankaisemaan.

Vierailija kirjoitti:

Tuo 300 000 on kyllä aivan järjettömän kuuloinen määrä. Myönnän olevani suhteellisen minimalistinen, mutta minulla ei ole yli 2 500 tavaraa vaikka laskisin jokaisen paperiarkin ja hakaneulan erikseen.

Onko sinulla mitään harrastuksia, jotka vaativat tavaraa? Esim. meillä useampi henkilö harrastaa neulomista, piirtämistä ja muuta taitelua, ja luulen että jos tosiaan lähtisi laskemaan joka kynän ja puikon ja virkkuukoukun ja paperiarkin ja lankakerän, niin siitä tulisi jo tuo 2 500 täyteen. Ja sitten on tietysti niitä legoja...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo 300 000 on kyllä aivan järjettömän kuuloinen määrä. Myönnän olevani suhteellisen minimalistinen, mutta minulla ei ole yli 2 500 tavaraa vaikka laskisin jokaisen paperiarkin ja hakaneulan erikseen.

Onko sinulla mitään harrastuksia, jotka vaativat tavaraa? Esim. meillä useampi henkilö harrastaa neulomista, piirtämistä ja muuta taitelua, ja luulen että jos tosiaan lähtisi laskemaan joka kynän ja puikon ja virkkuukoukun ja paperiarkin ja lankakerän, niin siitä tulisi jo tuo 2 500 täyteen. Ja sitten on tietysti niitä legoja...

Harrastan neulomista, mutta lankavarasto on tarkoituksella vähäinen (yksiö ja yksiön säilytystilat ovat mitä ovat). Tilaan tai käyn ostamassa langat yleensä yhteen projektiin kerrallaan. Luen paljon, mutta käytän paljon kirjastoa ja itselle hankin kirjat nykyään sähköisenä. Teen kävelylenkkejä, mutta sitäkään varten ei ole  muuta erityistä varustetta kuin lenkkarit. On minulla myös muutama lautapeli, pitäisikö niidenkin osat laskea erikseen? Ne ovat kuitenkin laatikoissaan eikä yksittäisellä pelinosasella tee mitään vaan peliä käytetään kokonaisuutena. Onko korttipakka yksi esine vai 52?

Edelleenkin jemmoissa kannattaa hyödyntää koronaa.

Mitä ei nyt kotoiluaikaan ole tarvinnut/mistä ei ole tehnyt mitään, ei tee tulevaisuudessakaan.

Kannattaa armahtaa itsensä ja luopua rumista kankaista ja langoista, joita on jäänyt tai on hamstrannut alesta. Ostaa jotain täsmällistä kivaa tilalle, mikä tulee varmasti käytettyä.

Valitse jemmoille joku nätti kori tai laatikko ja se on sitten se määrä mitä jemmaa saa olla. Kun ei mahdu enää sinne, karsitaan, eikä osteta uusia koreja tai laatikoita tilalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo 300 000 on kyllä aivan järjettömän kuuloinen määrä. Myönnän olevani suhteellisen minimalistinen, mutta minulla ei ole yli 2 500 tavaraa vaikka laskisin jokaisen paperiarkin ja hakaneulan erikseen.

Onko sinulla mitään harrastuksia, jotka vaativat tavaraa? Esim. meillä useampi henkilö harrastaa neulomista, piirtämistä ja muuta taitelua, ja luulen että jos tosiaan lähtisi laskemaan joka kynän ja puikon ja virkkuukoukun ja paperiarkin ja lankakerän, niin siitä tulisi jo tuo 2 500 täyteen. Ja sitten on tietysti niitä legoja...

Harrastan neulomista, mutta lankavarasto on tarkoituksella vähäinen (yksiö ja yksiön säilytystilat ovat mitä ovat). Tilaan tai käyn ostamassa langat yleensä yhteen projektiin kerrallaan. Luen paljon, mutta käytän paljon kirjastoa ja itselle hankin kirjat nykyään sähköisenä. Teen kävelylenkkejä, mutta sitäkään varten ei ole  muuta erityistä varustetta kuin lenkkarit. On minulla myös muutama lautapeli, pitäisikö niidenkin osat laskea erikseen? Ne ovat kuitenkin laatikoissaan eikä yksittäisellä pelinosasella tee mitään vaan peliä käytetään kokonaisuutena. Onko korttipakka yksi esine vai 52?

Kieltämättä tavaroiden yksittäinen laskeminen ei ole niin yksiselitteinen asia. Itse miellän pelit yhdeksi tavaraksi, mutta jos joku laskee 1000 palan palapelin jokaisen palan yksittäin, niin laskelmien lopputulos on hyvin erilainen. Joku oli laskenut joulukoristeet yhdeksi tavaraksi, minusta nämä taas on selvästi erillisiä tavaroita ja joulukoristeet on yksittäisten tavaroiden kategoria. Entäs legolinna, onko se koottunakin legopalikoiden määrä, vaikka on leikeissä tai hyllyllä yksittäisen tavaran kaltaisena? Onko kahvinkeitin yksi tavara vai lasketaanko osittain (keitin, pannu, suodatin)?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo 300 000 on kyllä aivan järjettömän kuuloinen määrä. Myönnän olevani suhteellisen minimalistinen, mutta minulla ei ole yli 2 500 tavaraa vaikka laskisin jokaisen paperiarkin ja hakaneulan erikseen.

Onko sinulla mitään harrastuksia, jotka vaativat tavaraa? Esim. meillä useampi henkilö harrastaa neulomista, piirtämistä ja muuta taitelua, ja luulen että jos tosiaan lähtisi laskemaan joka kynän ja puikon ja virkkuukoukun ja paperiarkin ja lankakerän, niin siitä tulisi jo tuo 2 500 täyteen. Ja sitten on tietysti niitä legoja...

Harrastan neulomista, mutta lankavarasto on tarkoituksella vähäinen (yksiö ja yksiön säilytystilat ovat mitä ovat). Tilaan tai käyn ostamassa langat yleensä yhteen projektiin kerrallaan. Luen paljon, mutta käytän paljon kirjastoa ja itselle hankin kirjat nykyään sähköisenä. Teen kävelylenkkejä, mutta sitäkään varten ei ole  muuta erityistä varustetta kuin lenkkarit. On minulla myös muutama lautapeli, pitäisikö niidenkin osat laskea erikseen? Ne ovat kuitenkin laatikoissaan eikä yksittäisellä pelinosasella tee mitään vaan peliä käytetään kokonaisuutena. Onko korttipakka yksi esine vai 52?

Kieltämättä tavaroiden yksittäinen laskeminen ei ole niin yksiselitteinen asia. Itse miellän pelit yhdeksi tavaraksi, mutta jos joku laskee 1000 palan palapelin jokaisen palan yksittäin, niin laskelmien lopputulos on hyvin erilainen. Joku oli laskenut joulukoristeet yhdeksi tavaraksi, minusta nämä taas on selvästi erillisiä tavaroita ja joulukoristeet on yksittäisten tavaroiden kategoria. Entäs legolinna, onko se koottunakin legopalikoiden määrä, vaikka on leikeissä tai hyllyllä yksittäisen tavaran kaltaisena? Onko kahvinkeitin yksi tavara vai lasketaanko osittain (keitin, pannu, suodatin)?

Järkeilen tämän jotenkin niin, että jos osia käytetään ainoastaan yhdessä, ne ovat yksi esine. Niin kuin vaikka se kahvinkeitin tai palapeli. Joulukoristeet laskisin erikseen, koska niitä voi käyttää myös erikseen eikä yhden koristeen puuttuminen estä muiden käyttämistä. Legolinnan laskisin yhdeksi, jos se on koko ajan koottuna eikä sen paloja irroteta muihin rakenteluihin. Toisaalta niitä nimenomaan käyttää muuhunkin kuin linnaan...

Taas meni nippu Aku Ankka -lehtiä kaupaksi torissa, puoli laatikkoa tyhjeni! On ihmisellä pienet ilot 😀

Torista tuli viesti että sen kautta on tehty 2020 ennätysmäärä vertaiskauppaa ja että se on säästänyt paljon luonnonvaroja verrattuna siihen että samat tavarat olisi ostettu uutena.

Tämäkin antaa lisää puhtia tavaran myyntiin laittamiseen. Itse en laske tavaroiden kappalemäärä, vaan odotan sitä hetkeä jolloin tuntuu että jäljelläolevien kanssa on hyvä elää. Määrällä ei ole väliä, vaan sillä omalla fiilikellä. Jos se johtaa minimalismiin, niin sekin on ihan ok.

Onko muilla onnistumisen tunteita tavaramäärän kesyttämiseen liittyen?

Kerron vinkin niille muillekkin joilla on vaikea luopua mistään syystä että "jos tätä vielä tarvitsee joskus". 

Itsellä tämä oli suuri kompastuskivi kun piti viedä kirpparille ne valtavat tavaravuoret joista halusin päästä eroon.

Esim. mulla oli aivan uusi käyttämätön paketissa oleva maaliruisku, kun olin sen joskus halvalla ostanut. Ja sitä pyörittelin vaikka kuinka kauan enkä saanut vietyä myyntiin, vaikka en tehnyt sillä yhtään mitään, en ollut tarvinnut viiteen vuoteen. Niin keksin sitten itselle tällaisen ajatuksen ja lauseen että "sitten kun minä tarvitsen sitä maaliruiskua, niin minä saan sellaisen hankittua kaupasta", tämä ei ole viimeinen maaliruisku tässä maailmassa.

Tästä on nyt varmaan kuusi vuotta enkä edelleenkään ole tarvinnut maaliruiskua. 

Vierailija kirjoitti:

Tuo 300 000 on kyllä aivan järjettömän kuuloinen määrä. Myönnän olevani suhteellisen minimalistinen, mutta minulla ei ole yli 2 500 tavaraa vaikka laskisin jokaisen paperiarkin ja hakaneulan erikseen.

Minulla on alle 1000 tavaraa, tosin muutamat olen laskenut yhdeksi. Esim valokuvakansiota on 5, olen laskenut ne viideksi, en jokaista valokuvaa erikseen.

Ompelulankoja on muutama irtokarkkilaatikollinen, ne olen laskenut yhdeksi. Ne on osa käsityövarastoa, koko varaston olen laskenut yhdeksi. Siihen kuuluu mm nappeja, vetoketjuja jne. Käytän nämä loppuun, enkä tilalle osta uusia.

Kun joskus lopetan tämän myyntiin tehtävän käsityön, mm napit lähtevät kirpputorille.

Vierailija kirjoitti:

Kerron vinkin niille muillekkin joilla on vaikea luopua mistään syystä että "jos tätä vielä tarvitsee joskus". 

Itsellä tämä oli suuri kompastuskivi kun piti viedä kirpparille ne valtavat tavaravuoret joista halusin päästä eroon.

Esim. mulla oli aivan uusi käyttämätön paketissa oleva maaliruisku, kun olin sen joskus halvalla ostanut. Ja sitä pyörittelin vaikka kuinka kauan enkä saanut vietyä myyntiin, vaikka en tehnyt sillä yhtään mitään, en ollut tarvinnut viiteen vuoteen. Niin keksin sitten itselle tällaisen ajatuksen ja lauseen että "sitten kun minä tarvitsen sitä maaliruiskua, niin minä saan sellaisen hankittua kaupasta", tämä ei ole viimeinen maaliruisku tässä maailmassa.

Tästä on nyt varmaan kuusi vuotta enkä edelleenkään ole tarvinnut maaliruiskua. 

Tämä on hyvä! Olen käyttänyt samaa ideaa, eli miettinyt millä voin perustella tavarasta luopumista. Esm minulla on ollut vaikeuksia päästää irti kirjoistani, niin olen sanonut itselleni että voin käydä niitä katsomassa SPRn kirpparille aina kun haluan. Siellä näen joka kerta kirjoja, joista olen luopunut. En kaikkia, eivätkä ne varmaankaan ole enää samoja yksilöitä, mutta ei siinä itselle kehitetyssä selityksessä aina tarvitse olla järkeä, kunhan se toimii ja saan päästettyä irti siitä mistä haluan päästää irti.

Jotkut haukkuvat Konmaria, mutta hänen ajatuksillaan sain luovuttua kaikista lahjoiksi saamistani itselleni tarpeettomista tavaroista. Se, että lahja on tehnyt tarkoituksensa kun se annettu ja vastaanotettu. Sen jälkeen siitä voi luopua halutessaan. Jos joku kysyy antamansa lahjan perään sanon valkoisen valheen tilanteen mukaan, se on lainassa, mennyt rikki, mökillä, en muista mihin sen laitoin, talvisäiössä jne. Jos tiedän että lahjan antaja loukkaantuisi jos tietäisi että olen kierrättänyt saadun lahjan, niin olen sitä mieltä että minulla on oikeus kertoa pieni valkoinen valhe pahan mielen välttämiseksi. Toisaalta voi myös miettiä että jos säilytän kaikki saamani lahjat, niin kohta kotona ei ole tilaa minun itseni valitsemille tavaroille. Ja vain minulla on oikeus päättää mitä itse haluan säilyttää. Joskus on käynyt jopa niin, että lahjan antaja on halunnut puuttua sisustukseeni ja se on kyllä nounou.

Olen myös oppinut, että en anna epätoivottua tavaraa läheisilleni ja sanon, että jos antamani lahja ei ole mieleen, niin sen saa laittaa kiertoon.

Vierailija kirjoitti:

Harrastan neulomista, mutta lankavarasto on tarkoituksella vähäinen (yksiö ja yksiön säilytystilat ovat mitä ovat). Tilaan tai käyn ostamassa langat yleensä yhteen projektiin kerrallaan. Luen paljon, mutta käytän paljon kirjastoa ja itselle hankin kirjat nykyään sähköisenä. Teen kävelylenkkejä, mutta sitäkään varten ei ole  muuta erityistä varustetta kuin lenkkarit. On minulla myös muutama lautapeli, pitäisikö niidenkin osat laskea erikseen? Ne ovat kuitenkin laatikoissaan eikä yksittäisellä pelinosasella tee mitään vaan peliä käytetään kokonaisuutena. Onko korttipakka yksi esine vai 52?

Kieltämättä tavaroiden yksittäinen laskeminen ei ole niin yksiselitteinen asia. Itse miellän pelit yhdeksi tavaraksi, mutta jos joku laskee 1000 palan palapelin jokaisen palan yksittäin, niin laskelmien lopputulos on hyvin erilainen. Joku oli laskenut joulukoristeet yhdeksi tavaraksi, minusta nämä taas on selvästi erillisiä tavaroita ja joulukoristeet on yksittäisten tavaroiden kategoria. Entäs legolinna, onko se koottunakin legopalikoiden määrä, vaikka on leikeissä tai hyllyllä yksittäisen tavaran kaltaisena? Onko kahvinkeitin yksi tavara vai lasketaanko osittain (keitin, pannu, suodatin)?

Entä raha? Minulla on tuossa pöytälaatikon kipossa heti ainakin sata rahaa. Ei viitsisi metallikeräykseenkään laittaa. Joskus niitä käyttelen. Tai sitten voi lopettaa hömpötyksen 1000 tavaran filosofiasta.

Minusta tavaranlaskemisen tai määrän ei tulisi olla mikään itsetarkoitus, mulle se ehkä tuo mieleen jonkun hurahtamisen. Mutta huvikseen voi olla hyvinkin mielenkiintoista laskea tavaroitaan.

Musta on aika selvää että valokuva-albumi on yksi tavara tai että sukkapari on yksi tavara mutta jos kaikki "saman kategorian" tavarat laskee vain yhdeksi, niin aika pieniin lukemiin pääsee vaikka tavaraa olisi kaapit pullollaan. Toki, jos se itseä ilahduttaa niin mikä ettei, mutta ei se ehkä ihan realistista kuvaa anna. Esim. jos mä laskisin kirjat yhdeksi esineeksi, tai langat, niin mulla olisi kaksi tavaraa. Jos taas lasken ne kappaleittain, mulla onkin 100-200 tavaraa.

Toisaalta, jos lasten legot, tai barbien pikkutavarat laskisi jokaisen erikseen, pääsisin varmaan aika jenkkiläisiin lukemiin, vaikka meillä oikeasti on aika vähän tavaraa, koska olen ollut ns. minimalisti jostain ysäriltä asti, lapsille vaan on legoja ostettu ihan jonkunverran koska ne on aika eettisiä, kestäviä ja monipuolisen leikin mahdollistavia.

Musta tavaranlaskemisen paras seuraus on se, jos tajuaa kuinka paljon jo omistaa ja jos siitä herää ajatus, ettei ehkä tarvitse jatkuvasti jotain uutta ja ehkä jopa voisi jakaa omastaan tarvitseville.

Alan kyllästyä kirpparimyyntiin. Olen parin vuoden ajan myynyt tosi paljon kirpparilla vaatetta ja kodintavaraa, ja. kauppa on käynyt ihan hyvin. Nyt näyttää olevan sellainen vaihe, että tavara ei liiku ja muutenkin tekisi mieli laittaa kaikki vaan Konttiin. Kuitenkin vaan ajattelen että jos noista vielä muutaman kympin saisi. Ärsyttävää.

Mä myin lasten olessa pieniä paljon tori.fi:n ja kirpparien kautta, silloin se oli taloudellisestikin ihan kannattavaa kun ei ollut töissä. Nyt oon lopettanut tavaroiden myymisen, lahjoitan hyväntekeväisyyteen tai torissa annetaan ilmoituksen kautta ja ajattelen, että se raha minkä häviän tuossa, on pienempi paha kuin se vapaa-aika, joka työssäkäyvänä säästyy kun ei tarvii myynnin kanssa puljata. Tämä ajattelutapa helpotti suureesti myymisen lopettamista.

Ja on tällä sekin vaikutus, että kun kaikista ostoksista pitää miettiä, että koskaan en saa penniäkään tästä takaisin, haluanko tämän silti ja käytänkö varmasti, niin aika paljon väheni sellainen huoleton shoppailu.

Kai minäkin käyn viemässä nuo Konttiin seuraavan kerran kun olen siellä päin liikkeellä jos eivät ehdi mennä kaupaksi. Menevät ainakin hyvään tarkoitukseen. Shoppailun olen onneksi saanut suitsittua. Varsinkaan näin koronan aikaan ei edes tee mieli kierrellä kaupoilla, ruokaostoksetkin tilaan noutopalveluun.