tavarapaljous :(

Vierailija kirjoitti:

Tunnen hirveää omantunnon tuskaa virheistäni, joten oli pakko kirjoittaa siitä tänne. Tuota metallisella alunperin kai leivontaan tarkoitetulla kulholla kipattiin vettä vessan käsienpesualtaasta vessanpönttöön kun altaan viemäri veti huonosti eli oli käytännössä tukossa. Tuotakin varten olisi löytänyt muitakin astioita ja ilmoitettujen vesikatkojen varalta on vesiämpäriä jne., joten tuon kulhon uhraaminen tuohon ja epähygieniseksi tekeminen oli turhaa.

Kai ymmärrät ettei kulhosta tule epähygieeninen sillä että kaadat siitä puhdasta vettä pönttöön??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kolmisen viikkoa sairaalassa ja kuntoutuksessa ollut asunnon toinen asukas palasi muutamia päiviä sitten takaisin kotiin entistäkin hankalampana ja aloitti heti myös sotkemiseen ja tavaroidensa levittelyn. Kadotti myös jo yhden kännykän laturin, ehkä unohti sen sairaalaan ja yritti jo omia toista laturia, mutta onnistuin sentään pelastamaan sen. 

Muuta jo pois, älä ruikuta täällä. Vähän nyt skarppaat ja pakkaat itsesi ulos siitä kämpästä. Miksi valitat muutenkaan siitä, kun asunnon omistaja tulee takaisin omaan kotiinsa? Itsehän roikut siellä hänen nurkissaan.

Huvittavaa sekin, että vaikka valittaja on jo aiemmin maininnut kyseessä olevan hänen äitinsä (sikäli mikäli trolliin on uskominen), niin silti pitää käyttää tuollaisia termejä kuin "asunnon toinen asukas". No, ehkä se levy jäi pä

Olen monta kertaa sanonut, että joudun asumaan isäni luona. En vaan mielelläni käytä tuota sanaa, vaan jotain muuta. Arjessa kutsun isääni etunimellä tyyliin Pekka (nimi muutettu). Emme ole läheisiä, emmekä ole koskaan olletkaan. Tämä johtuu monesta syystä. Itsellänikin on toimintakykyyn vaikuttava diagnoosi ja vaivoja, joista ei ole erillisiä diagnooseja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen hirveää omantunnon tuskaa virheistäni, joten oli pakko kirjoittaa siitä tänne. Tuota metallisella alunperin kai leivontaan tarkoitetulla kulholla kipattiin vettä vessan käsienpesualtaasta vessanpönttöön kun altaan viemäri veti huonosti eli oli käytännössä tukossa. Tuotakin varten olisi löytänyt muitakin astioita ja ilmoitettujen vesikatkojen varalta on vesiämpäriä jne., joten tuon kulhon uhraaminen tuohon ja epähygieniseksi tekeminen oli turhaa.

Kai ymmärrät ettei kulhosta tule epähygieeninen sillä että kaadat siitä puhdasta vettä pönttöön??

Kulhollla on kaadettu myös saippuaista käsien pesemiseen käytettyä vettä ja nyt kun muistelen niin olen pessyt siinä myös käsipesun vaativia rintaliivejä. Kulho ei todellakaan ollut hygieeninen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen hirveää omantunnon tuskaa virheistäni, joten oli pakko kirjoittaa siitä tänne. Tuota metallisella alunperin kai leivontaan tarkoitetulla kulholla kipattiin vettä vessan käsienpesualtaasta vessanpönttöön kun altaan viemäri veti huonosti eli oli käytännössä tukossa. Tuotakin varten olisi löytänyt muitakin astioita ja ilmoitettujen vesikatkojen varalta on vesiämpäriä jne., joten tuon kulhon uhraaminen tuohon ja epähygieniseksi tekeminen oli turhaa.

Kai ymmärrät ettei kulhosta tule epähygieeninen sillä että kaadat siitä puhdasta vettä pönttöön??

Kulhollla on kaadettu myös saippuaista käsien pesemiseen käytettyä vettä ja nyt kun muistelen niin olen pessyt siinä myös käsipesun vaativia rintaliivejä. Kulho ei todellakaan ollut hygieeninen.

Jos kulho on metallia riittää että peset sen kiehuvalla veden kera ja tadaa, taas on hygieninen kulho. Muovinen voisi olla pilalla.

''Olen monta kertaa sanonut, että joudun asumaan isäni luona. En vaan mielelläni käytä tuota sanaa, vaan jotain muuta. Arjessa kutsun isääni etunimellä tyyliin Pekka (nimi muutettu). Emme ole läheisiä, emmekä ole koskaan olletkaan. Tämä johtuu monesta syystä. Itsellänikin on toimintakykyyn vaikuttava diagnoosi ja vaivoja, joista ei ole erillisiä diagnooseja. ''

No Pekka tai Riitta, samapa se. Et oikeasti joudu asumaan siellä, olet valinnut asua siellä. Viestisi kuulostavat aina siltä että vain odotat ''toisen asukkaan'' kuolemaa ja ajattelet olevasi sitten vapaa.

Olen ollut omaishoitaja, ja ihmiset jotka naureskelevat "mikset muuta vain pois", eivät oikeasti tajua, miten vaikea tilanne se voi olla. Mikä on tietysti ihan ok, koska ei kukaan oikeasti tiedä millaista on olla toisen ihmisen saappaissa. Mutta ehkä voisi kuitenkin vähän vähemmän naureskella toisen kokemuksille, tai vaikka vain hypätä yli sellaisten juttujen yli, jotka tuntuvat tylsiltä ja itseään toistavilta. Tähän ketjuun kirjoittaa monia muitakin, joilla on vähän oudot tai rasittavat näkökulmat.

Omainen voi muuttua sairauden takia suorastaan sietämättömäksi, eikä mitään apua tule mistään. Omaishoitaja voi haaveilla muunlaisesta elämästä kaukana kaikesta tästä, mutta tositilanteessa ei kuitenkaan pystyisi jättämään läheistään oman onnensa nojaan. Näin ainakin minulla oli. Ja kaikkea tätä vaikeutti eniten se, että kärsin itse mt-ongelmista ja unettomuudesta (kuten ilmeisesti tällä tämän ketjun kirjoittelijallakin on omia haasteita). Oli ihan mahdoton saada mitään tasapainoista kokonaiskuvaa omasta tilanteesta, koska jokainen päivä oli lähinnä selviytymistä.

Jälkeenpäin oli sitten helpompi tajuta, että minähän olisin voinut vaikka... ja tilannetta olisi helpottanut paljon jos... ja olisi kannattanut...

Tälle kirjoittajalle en osaa oikein antaa muita neuvoa kuin sen, että yritä - siis ihan oikeasti YRITÄ - olla provosoitumatta ja ahdistumatta asioista joille et voi mitään tällä hetkellä. Jos sillä läheisellä on mielestäsi vaikka liikaa tavaraa, anna olla. Pidä huoli omasta nurkastasi. Oletan että sinulla on oma huone kuitenkin. Ala kohdella sitä yksiönä. Sisusta se mielesi mukaan, pidä se siistinä. Sulkeudu sinne turvaan silloin kun ympäröivät asiat ahdistavat.

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut omaishoitaja, ja ihmiset jotka naureskelevat "mikset muuta vain pois", eivät oikeasti tajua, miten vaikea tilanne se voi olla. Mikä on tietysti ihan ok, koska ei kukaan oikeasti tiedä millaista on olla toisen ihmisen saappaissa. Mutta ehkä voisi kuitenkin vähän vähemmän naureskella toisen kokemuksille, tai vaikka vain hypätä yli sellaisten juttujen yli, jotka tuntuvat tylsiltä ja itseään toistavilta. Tähän ketjuun kirjoittaa monia muitakin, joilla on vähän oudot tai rasittavat näkökulmat.

Omainen voi muuttua sairauden takia suorastaan sietämättömäksi, eikä mitään apua tule mistään. Omaishoitaja voi haaveilla muunlaisesta elämästä kaukana kaikesta tästä, mutta tositilanteessa ei kuitenkaan pystyisi jättämään läheistään oman onnensa nojaan. Näin ainakin minulla oli. Ja kaikkea tätä vaikeutti eniten se, että kärsin itse mt-ongelmista ja unettomuudesta (kuten ilmeisesti tällä tämän ketjun kirjoittelijallakin on omia h

Ei hän ole omaishoitaja, asuu vain omaisensa nurkissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut omaishoitaja, ja ihmiset jotka naureskelevat "mikset muuta vain pois", eivät oikeasti tajua, miten vaikea tilanne se voi olla. Mikä on tietysti ihan ok, koska ei kukaan oikeasti tiedä millaista on olla toisen ihmisen saappaissa. Mutta ehkä voisi kuitenkin vähän vähemmän naureskella toisen kokemuksille, tai vaikka vain hypätä yli sellaisten juttujen yli, jotka tuntuvat tylsiltä ja itseään toistavilta. Tähän ketjuun kirjoittaa monia muitakin, joilla on vähän oudot tai rasittavat näkökulmat.

Omainen voi muuttua sairauden takia suorastaan sietämättömäksi, eikä mitään apua tule mistään. Omaishoitaja voi haaveilla muunlaisesta elämästä kaukana kaikesta tästä, mutta tositilanteessa ei kuitenkaan pystyisi jättämään läheistään oman onnensa nojaan. Näin ainakin minulla oli. Ja kaikkea tätä vaikeutti eniten se, että kärsin itse mt-ongelmista ja unettomuudesta (kuten ilmeisesti

"Ei hän ole omaishoitaja, asuu vain omaisensa nurkissa."

No omaishoitajia on myös epävirallisia. Minun omaiseni ei pärjännyt yksin ilman päivittäistä apua vuosia ennen varsinaista omaishoitajuutta, jolloin hän oli jo liikuntakyvytön. Mitään rahallista tukea ei helpolla saa.

Vierailija kirjoitti:

Nyt on hirveä ahdistus. Muutettiin pienempään asuntoon enkä ole saanut kovin nopeasti tavaraa myytyä. tuntuu että seinät kaatuu päälle. Olen itse vajaakuntoinen niin jaksaminen on niin ja näin. Onko mitään paikkaa mistä köyhä voisi saada järjestelyapua? 

Jospa joku ammattijärjestäjäksi opiskeleva tai ammatissa aloittava auttaisi sinua opiskelijahinnalla? Joko paikan päällä kotonasi, tai edes etäapuna vaikka videopuhelulla. Kyselisin paikkakunnan ja lähiseutujen puskaradiosta, jos face käytössä, tai ihan livenä sanaa kiertämään tuttavapiiriin. Suomen ammattijärjestäjien yhdistyksen kotisivulta löytyy lista toimijoista, toki opiskelijat eivät siinä vielä ole.

Jos voimat on loppu ja tavaramäärä haittaa asumista, jopa sosiaalitoimi saattaisi avustaa järjestäjän hankkimisessa. Kuntakohtaista vaihtelua tässä kuulemma on paljon, ja voi olla, että avustetaan vain vakavimmissa tapauksissa, kun jopa häätö uhkaa.

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut omaishoitaja, ja ihmiset jotka naureskelevat "mikset muuta vain pois", eivät oikeasti tajua, miten vaikea tilanne se voi olla. Mikä on tietysti ihan ok, koska ei kukaan oikeasti tiedä millaista on olla toisen ihmisen saappaissa. Mutta ehkä voisi kuitenkin vähän vähemmän naureskella toisen kokemuksille, tai vaikka vain hypätä yli sellaisten juttujen yli, jotka tuntuvat tylsiltä ja itseään toistavilta. Tähän ketjuun kirjoittaa monia muitakin, joilla on vähän oudot tai rasittavat näkökulmat.

Omainen voi muuttua sairauden takia suorastaan sietämättömäksi, eikä mitään apua tule mistään. Omaishoitaja voi haaveilla muunlaisesta elämästä kaukana kaikesta tästä, mutta tositilanteessa ei kuitenkaan pystyisi jättämään läheistään oman onnensa nojaan. Näin ainakin minulla oli. Ja kaikkea tätä vaikeutti eniten se, että kärsin itse mt-ongelmista ja unettomuudesta (kuten ilmeisesti tällä tämän ketjun kirjoittelijallakin on omia h

Kiitos kun kirjoitit tämän. Olen seurannut tätä yhteen ihmiseen kohdistuvaa hyökkäystä ja ilkeilyä järkyttyneenä ja miettinyt, olenko ainoa jota se häiritsee. Voisiko tuon kiusaamisen lopettaa? Meillä kaikilla on omat elämäntilanteemme ja vaikeudet, jotka ratkoa ja voittaa eikä siinä auta jos jatkuvasti painetaan alas. Kiusaamisen sijaan voisi keskittyä pohtimaan niitä syitä, miksi itsellä on niin paha olla, että sitä pitää purkaa toisiin. Olkaa kilttejä toisillenne ja itsellenne. Tsemppiä ihan jokaiselle!

Eilen tuli taas siivottua piha lehdistä. Näin syksyllä sen saa tehdä kerran viikossa. Vaikka omat puut on jo tyhjiä, naapuristosta riittää lehtiä meillekin. Ollaan ruohonleikkurilla vedetty ne silpuksi niin jää ravinnoksi maahan eikä tarvitse roudata minnekään. Sinne ne talven aikana maatuu.

Tänään olisi tiedossa sisähommia. Tehdään pintaremonttia ja tarkoitus jatkaa maalaamista, jotta saisi vähän kamoja sitten kasaan. Kun kaikki on valmista, saadaan remppavaatteet poistoon.

Ahdistaa myös, on ihan liikaa tavaraa, osan lahjoitin kaverin kirpparille kun en usko että niistä kukaan kuitenkaan paljoa maksaisi, niin en ala myymään. Voi olla että vien toisen kuorman kirpparille lahjana ja saavat myydä jos joku viitsii ostaa.

Tällä viikolla tuli taas autettua naapuria myymään turhia tavaroitaan. Joku täällä epäili, että minua syytetään kohta vanhusten putsaamisesta tms ja tulipa siitä paha mieli. Vaikka asia ei hänelle kuulukaan, niin heidän lapset ovat kiitollisia avustani, kun itse asuvat tunnin ajomatkan päässä eivätkä pääse niin usein avuksi. He ovat jo siirtäneet mökille ne, mitä haluaisivat säästää. Minähän en tästä itse hyödy muuta kuin saan hyvän mielen. Tämä on yksi minun tapani tehdä "hyväntekeväisyyttä". 

Mulla on katse jo kääntynyt jouluun enkä aio tänä vuonna antaa mitään tavaraa. Aloitin ostelemaan pientä kivaa herkkua, kun sattuu kohdalle tarjouksessa. Kokoan näistä sitten erilaisia "herkkukoreja", mutta viime joululta säästetyissä lahjakasseissa. Mietin myös lusikkaleipien leipomista ja lahjaksi antamista.

Nyt on muuten hyvä hetki inventoida omat lahjakassi ja -paperivarastot ettei innostu ostamaan uusia, jos vanhoja on jemmassa. Olen nähnyt myös ilmoituksia, että lahjakasseja otetaan vastaan, kun niihin pakataan lahjoituslahjoja mm. ukrainaan ja paketit lähtee jo marraskuussa matkaan.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on katse jo kääntynyt jouluun enkä aio tänä vuonna antaa mitään tavaraa. Aloitin ostelemaan pientä kivaa herkkua, kun sattuu kohdalle tarjouksessa. Kokoan näistä sitten erilaisia "herkkukoreja", mutta viime joululta säästetyissä lahjakasseissa. Mietin myös lusikkaleipien leipomista ja lahjaksi antamista.

Nyt on muuten hyvä hetki inventoida omat lahjakassi ja -paperivarastot ettei innostu ostamaan uusia, jos vanhoja on jemmassa. Olen nähnyt myös ilmoituksia, että lahjakasseja otetaan vastaan, kun niihin pakataan lahjoituslahjoja mm. ukrainaan ja paketit lähtee jo marraskuussa matkaan.

Ja tuosta tuli mieleen, että myös niitä lahjapapereita ja naruja voi lahjoittaa pois. Samoin korttien askartelutarpeita. Varsinkin alakoulut tai päiväkodit varmaan mielellään ottaisi vastaan hyviä askartelutarvikkeita.

Sain tänään taas yhden lisäravinnepurkin tyhjäksi. Kyllä on tänä syksynä iho voinut hyvin eikä flunssa ole vaivannut kun oon säntillisesti muistanut syödä 😁

Vierailija kirjoitti:

Tällä viikolla tuli taas autettua naapuria myymään turhia tavaroitaan. Joku täällä epäili, että minua syytetään kohta vanhusten putsaamisesta tms ja tulipa siitä paha mieli. Vaikka asia ei hänelle kuulukaan, niin heidän lapset ovat kiitollisia avustani, kun itse asuvat tunnin ajomatkan päässä eivätkä pääse niin usein avuksi. He ovat jo siirtäneet mökille ne, mitä haluaisivat säästää. Minähän en tästä itse hyödy muuta kuin saan hyvän mielen. Tämä on yksi minun tapani tehdä "hyväntekeväisyyttä". 

Ei sen ollut tarkoitus aiheuttaa pahaa mieltä, vaan se oli vain kehoitus, että kannattaa olla tuon asian suhteen varuillaan. Mistäpä sen olisi voinut kukaan täällä tietää, että lapset ovat kiitollisia ja mukana asiassa. Päinvastaisiakin tapauksia on nähty, siksi varoitus.

Minäkin olen jo alkanut miettimään joulua ja lahjoja. Halloween on helppo, koska en koristele kotia Halloweenina. Lapset menevät Halloween juhliin, mutta varusteet niihin löytyvät jo. 

Joulu sen sijaan näkyy kotona ja on meille rakas juhla. Turhiakin lahjoja olen aiempina vuosina ostanut jouluhuumassa ja sitten jo aattoiltana tullut ahdistus siitä, että mihin nämä kaikki tavarat tungetaan. 

Tänä vuonna aloitin lahjojen miettimisen ja ostamisen ajoissa. Ostan lahjat vain lapsilleni ja miehelleni. Olen laittanut toiveet muistiin vuoden mittaan ja hyödyntänyt kaikissa jo tekemisissäni joululahjaostoksissa alet. Muutama lahja odottaa vielä toivelistalla black fridayta tai muuta alekampanjaa. 

Osa hankkimistani lahjoista on syötävää ja juotavaa, osa käyttötavaraa, kuten vaatetta, osa aineetonta. Leluja saa vain nuorimmainen 3v ja nekin ns. klassikkoleluja. Suuria muovikrääsä/hittileluja en aio hankkia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällä viikolla tuli taas autettua naapuria myymään turhia tavaroitaan. Joku täällä epäili, että minua syytetään kohta vanhusten putsaamisesta tms ja tulipa siitä paha mieli. Vaikka asia ei hänelle kuulukaan, niin heidän lapset ovat kiitollisia avustani, kun itse asuvat tunnin ajomatkan päässä eivätkä pääse niin usein avuksi. He ovat jo siirtäneet mökille ne, mitä haluaisivat säästää. Minähän en tästä itse hyödy muuta kuin saan hyvän mielen. Tämä on yksi minun tapani tehdä "hyväntekeväisyyttä". 

Ei sen ollut tarkoitus aiheuttaa pahaa mieltä, vaan se oli vain kehoitus, että kannattaa olla tuon asian suhteen varuillaan. Mistäpä sen olisi voinut kukaan täällä tietää, että lapset ovat kiitollisia ja mukana asiassa. Päinvastaisiakin tapauksia on nähty, siksi varoitus.

Ymmärrän, se vain tuntui siinä hetkessä tosi pahalta. Mutta niinhän se on, että ei ulkopuoliset voi tilannetta tarkoin tietää. Ihan kuten vaikka tässä casessa, missä yhtä syyllistetään siitä, että asuu vastentahtoaan omaisen kanssa. Emme tiedä taustoja ja kaikkia asiaan vaikuttavia tekijöitä. Tsemppiä hänelle <3 

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen jo alkanut miettimään joulua ja lahjoja. Halloween on helppo, koska en koristele kotia Halloweenina. Lapset menevät Halloween juhliin, mutta varusteet niihin löytyvät jo. 

Joulu sen sijaan näkyy kotona ja on meille rakas juhla. Turhiakin lahjoja olen aiempina vuosina ostanut jouluhuumassa ja sitten jo aattoiltana tullut ahdistus siitä, että mihin nämä kaikki tavarat tungetaan. 

Tänä vuonna aloitin lahjojen miettimisen ja ostamisen ajoissa. Ostan lahjat vain lapsilleni ja miehelleni. Olen laittanut toiveet muistiin vuoden mittaan ja hyödyntänyt kaikissa jo tekemisissäni joululahjaostoksissa alet. Muutama lahja odottaa vielä toivelistalla black fridayta tai muuta alekampanjaa. 

Osa hankkimistani lahjoista on syötävää ja juotavaa, osa käyttötavaraa, kuten vaatetta, osa aineetonta. Leluja saa vain nuorimmainen 3v ja nekin ns. klassikkoleluja. Suuria muovikrääsä/hittileluja en aio hankkia. 

Mä kans hyödynnän kaikki alet ja tarjoukset syksyn aikana ja pyrin jakamaan kustannuksia ostamalla pikku hiljaa asioita, joita jouluna haluan ja säilyy. Esim kuivahedelmät sekametelisoppaa varten ostan nyt kun niitä kaupoissa vielä on enkä hermoile ennen joulua kun ne on jokapaikasta loppu. Vihreitä kuulia, glögikuulia ja suklaarasioita ostin myös jo tällä viikolla, kun k-sovelluksen tarjouksessa.