tavarapaljous :(

Minua harmittaa nyt todella paljon, joten tulin avautumaan tähän ketjuun asiasta... Pahoittelen jo etukäteen...

Meillä minä olen noin 9 vuotta yrittänyt raivata tavaroita ja omaisuutta. Homma on kestänyt ja kestänyt, sillä viimeiseen 15 vuoteen on mahtunut myös 4 "tavararikasta" kuolinpesää, jossa minä tai mies olemme olleet lähes ainoana osakkaana. Olen liioittelematta kuluneina vuosina laittanut eteenpäin (myynyt / lahjoittanut / vienyt roskiin) varmaan noin kolmen - neljän ok -talon irtaimiston verran tavaraa. Ongelmaa on lisännyt merkittävästi myös se, että meillä vain minä raivaan, mies puolestaan hilloaa roinaa. Hän vihaa ajatusta omien tavaroidensa järjestelystä / raivaamisesta ja hän siirtyy aina uuteen paikkaan tavaroineen, kun edelliset kaapit / tilat täyttyvät. (Lopputulos on, että meillä esim. vaatekaapit ovat nykyään jakaantuneet niin, että minulla ja lapsilla on yhteensä 10 melko väljästi täytettyä vaatekaappia ja hänellä yksin on 10 täpötäynnä olevaa kaappia.)

Itse asiassa minun ei pitänyt edes valittaa tästä meidän talouden perusasetelmasta. Se nyt on mitä on. 

Kaikesta työstäni huolimatta meillä (tai siis minulla) on edelleen ollut läpi käymättä pari ulkovarasto / autotallia tavararoinineen. Nyt sitten (tämän ketjun innoittamana :) ) marssin ulkovarastoon ja ajattelin, että alan joka viikonloppu käymään muutaman laatikon / roinan vauhdilla kyseistä varastoa läpi. Ja voi itkujen itku. Yhteen laatikkoon olivat hiiret tehneet pesän ja edesmenneen anopin hääpuku huntuineen oli täysin tuhoutunut. :( 

Jos olisin tiennyt puvun olemassaolosta, olisin halunnut säästää sen meidän tytöille! Nyt sitten itkua tuherran ns. "menetyksen" johdosta ja yritän samalla järkeillä, että eihän meidän tytöt välttämättä olisi aikuisina edes mahtuneet kyseiseen pukuun. 

Ja mitä siis tästä taas kerran opin? Tavaran varastointi ei todellakaan kannata!! Ja aina löytyy nurkista tavaraa, jonka olemassa olosta ei ole ollut mitään käsitystä...

Harmi, että tärkeä hääpuku oli tuhoutunut! Juuri noin helposti käy, kun säästetään liikaa eikä vain niitä tärkeimpiä: merkitykselliset tavarat katoavat kaiken epäolennaisen sekaan ja pahimmassa tapauksessa tuhoutuvat.

Toisaalta voit kääntää tämän voitoksi ja opetukseksi. Hääpuku oli sinulle tärkeä ja sen pilalle meneminen harmittaa, mutta edes sen tuhoutuminen ei ole maailmanloppu, vaikka se harmittaakin. Se vaan osoittaa, että voi hyvillä mielin hankkiutua paljosta tavarasta, koska se on paljon arvottomampaa kuin tuo puku. Jos jotain yksittäistä esinettä kaipailisikin, se on pukua pienempi menetys ja väittäisin, että raivaamisesta saatu hyöty on moninkertaisesti suurempi kuin muutaman esineen hävittämisestä mahdollisesta aiheutuva hetkellinen mielipaha.

Kannattaa myös tosissaan työstää sitä, kuinka paljon ajattelee muistojen olevan kiinni tavaroissa. On vapauttavaa huomata, kun tavaroiden ja muistojen yhteys alkaa hellittää eivätkä muistot vaadi tavaroita ollakseen todellisia ja tärkeitä.

Vanhemmillani on hatara ulkolato täynnä suvun mattoja, nojatuoleja, arvokkaita kirjoja, kastemekkoja, ryijyjä ym. Sieltä sitten aina välillä tyrkyttävät jotakin läpihomehtunutta, hiirten pissimää tavaraa meille. Juu ei kiitos. Kauheaa nähdä, mihin kuntoon ovat pilaantuneet ja miten vanhemmat silti yrittävät selitellä, että ei tässä mitään, vähän etikkapesua vain niin home lähtee. Ei, ei ja vielä kerran ei. Yäk.

Miksi heillä on tällaista arvokasta tavaraa ulkoladossa? Siksi, että talon tasalämpöiset sisävarastot ovat tupaten täynnä vanhaa Tiimari-krääsää, rikkinäisiä vanhoja tietokoneita ja puhelimia, liikelahjoja ja ilmaisia kaupanpäällisiä, kertakäyttöastioita, pakasterasioita sekä jotain 50 vuoden veropaperit, kuitit ym. Iloisesti sekaisin tietysti.

Tuli tuosta 10505:n hääpukutarinasta mieleen.

Joo ulkovarastoissa ei saa säästää mitään pehmeää. Ne mätänee ja menevät hiirenpesiksi.

Hääpuvun säästäminen lapselle on muuten tosi kyseenalaista. Niissä muoti vaihtuu sellaista vauhtia, että mikään 70-luvun jälkeen tehty ei kestä aikaa edes muutamaa vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Hääpuvun säästäminen lapselle on muuten tosi kyseenalaista. Niissä muoti vaihtuu sellaista vauhtia, että mikään 70-luvun jälkeen tehty ei kestä aikaa edes muutamaa vuotta.

Hyvä huomio. Sama pätee myös lapsuuden ajan tavaroiden säilyttämiseen lasta varten. Niiden kohdalla kannattaa muistaa, ne eivät välttämättä ole lapselle tärkeitä tavaroita omasta lapsuudesta vaan vanhemmalle tärkeitä tavaroita ja muistot, joiden ajatellaan tavaroihin liittyvän, ovat itse asiassa vanhemman muistoja, eivät lapsen. Jos jälkikasvu ei arvosta samoja tavaroita kuin vanhemmat tai isovanhemmat, se pitää hyväksyä ja sitä tulee kunnioittaa, vaikka se joskus saattaa kirpaista. Kenenkään ei pidä velvollisuudesta ottaa vastaan tai säilyttää mitään toisen ihmisen muistojen vaalimiseksi.

Olen kerran siivonnut vanhalle vintille säilöttyjä tavaroita ja samanlaisia kokemuksia tuli vastaan. Turkishatut ja viitat olivat reikiä ja hiirenpesiä täynnä. Vanhat koulupiirustukset ja "tärkeät" paperit olivat kostuneet ja homehtuneet ja reikiä täynnä. Ihminen jotenkin kuvittelee laittavansa tavaran talteen, kun oikeasti hän hylkää sen tuhoon tuomittuna paikkaan, missä se ei säily. Sitä ei vain jotenkin ymmärrä.

Helpointa olisi kun voisi käydä nopealla tahdilla uudet tavarat aina läpi. Vähän kuten sähköpostin viestit - nopeasti joko roskiin tai vastaus, ei niin, että inbox on täynnä TUHANSIA viestejä. Sieltä ei niitä tärkeitä koskaan jaksa hakea ja päätyy vetämään kaikki roskiin. Vähän kuten ne pilalle menneet häämekot ja turkikset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli se asia: Jos nuoret tahtoisivat melko helppoa, hyödyllistä ja tuottoisaa kesätyötä, sitä voisi löytyä vaikka mummolasta. ;)

- mummo Karjalasta

Suosittelen ammattilaista. Ne sun lapsenlapset tuntee sut, joten varmaan arvaavat, että työ ei todellakaan ole helppoa. (Hamsterin kanssa vääntää joka kupista).

Sorry, relaisit sinä nyt ja sitten raivaisit kotiasi.😉

Kaksi lastenlasta tulee yo-juhliensa jälkeen auttelemaan. Kuulema ottavat mielellään opiskelukämppiinsä astioita ja liinavaatteita. Soitin jo ammattijärjestäjälle ja palaan juttuihin hänen kanssaan jos tarvitsen lisäapua.

Minulla ei ole törkykasoja koska en hamstraa.

Älkää kukaan hamstratko, vaan säilyttäkää vain laadukkaimmat tavarat!

-mummo Karjalasta

Vierailija kirjoitti:

Minä en lähtisi rahaa vastaan isovanhempieni tavaroita selvittämään. Ilmaisena apuna voisin silloin tällöin olla, mutta palkolliseksi en ala. Kuulostaa varmalta tavalta saada aikaan ristiriitoja sekä autettavan että muiden sukulaisten kanssa.

Kyllä minä lähtisin ja lähdenkin mummun avuksi jos kysyy. Tietysti voisin itsekin kysyä tarviitko apua? Meillä ei ole suvussa ilmennyt riitoja tai kateutta niin senkin puolesta olisi helppo mennä.

Minulla menee niinpäin, että muita pystyn auttamaan kodin selvittämisessä hyvinkin. Omien tavaroiden kanssa on vaikeinta. Joku sokeus tulee omassa huushollissa eikä näe "metsää puilta". Lisäksi kotona tunteilee liikaa. Toisen kodissa työ on helpompaa. Tavaroista saa ikäänkuin paremmin selvää mitä kannattaa säilyttää ja mitä laittaa pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan miettinyt, että tämä minimalismitrendi ja tavaran pois heittomuoti olisi osa tätä nykymaailman agendaa. "et omista mitään, mutta olet onnellinen" ja yleensä se, että ihmiset heittää pois käyttökelpoista tavaraa ja sitten tulee "yllättäin" saatavuusongelmia, komponenttipulaa, sähkökatkosta, vesikatkosta ja laivat jumittuu kanaaliin jne ja sitten ollaan pulassa. Ei ole mitään ylimääräistä kaapeissa tai korvaavaa tuotetta varastossa kun se on heitetty pois.

Ei silloinkaan tarvita rumia koriste-esineitä tai hiertäviä kenkiä.

Ei koriste-esineitä juu mutta oisko hiertävät kengät kuitenkin parempi kuin ei kenkiä ollenkaan? Hätätilanteessa siis... Tuo on siis oma ongelmani, just ne "ei ihan" kengät ja vaatteet joita pitää varalla jos vaikka ne varsinaiset kengät kastuu sateessa litimäriksi tai jostain syystä kaikki muut paidat yhtäkkiä tulee koinsyömiksi niin on sitten jotain päällepantavaa... Tällä hetkellä äitiyslomalla eli aikaa olisi periaatteessa karsia mutta en uskalla kun en tiedä millaisia töitä saan tän jälkeen eli en tiedä jos vaikka just ne karsitut vaatteet olisi olleet sopivia työvaatteita :/

Vierailija kirjoitti:

Minulla menee niinpäin, että muita pystyn auttamaan kodin selvittämisessä hyvinkin. Omien tavaroiden kanssa on vaikeinta. Joku sokeus tulee omassa huushollissa eikä näe "metsää puilta". Lisäksi kotona tunteilee liikaa. Toisen kodissa työ on helpompaa. Tavaroista saa ikäänkuin paremmin selvää mitä kannattaa säilyttää ja mitä laittaa pois.

Samma här. Näen ystäväni kodissa kauhean määrän käytettyjä ja käyttämättömiä meikkejä ja järkyttävän määrän vaatteita ynnämuuta

krääsää. Koti tupaten täynnä törkyä ja hän vain nauraa.

Minulla puolestaan on liikaa keittiötyökaluja ja astioita joita pitäisi vähentää reippaalla kädellä. Tänään onnistuin kokoamaan yhden laatikollisen

Spr:lle.

Olemme erilaisia, toisia tavara ahdistaa toisia ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan miettinyt, että tämä minimalismitrendi ja tavaran pois heittomuoti olisi osa tätä nykymaailman agendaa. "et omista mitään, mutta olet onnellinen" ja yleensä se, että ihmiset heittää pois käyttökelpoista tavaraa ja sitten tulee "yllättäin" saatavuusongelmia, komponenttipulaa, sähkökatkosta, vesikatkosta ja laivat jumittuu kanaaliin jne ja sitten ollaan pulassa. Ei ole mitään ylimääräistä kaapeissa tai korvaavaa tuotetta varastossa kun se on heitetty pois.

Ei silloinkaan tarvita rumia koriste-esineitä tai hiertäviä kenkiä.

Ei koriste-esineitä juu mutta oisko hiertävät kengät kuitenkin parempi kuin ei kenkiä ollenkaan? Hätätilanteessa siis... Tuo on siis oma ongelmani, just ne "ei ihan" kengät ja vaatteet joita pitää varalla jos vaikka ne varsinaiset kengät kastuu sateessa litimäriksi tai jostain syystä kaikki muut paidat yhtäkkiä tulee koinsyömiksi niin on sitten jotain päällepantavaa... Tällä hetkellä äitiyslomalla eli aikaa olisi periaatteessa karsia mutta en uskalla kun en tiedä millaisia töitä saan tän jälkeen eli en tiedä jos vaikka just ne karsitut vaatteet olisi olleet sopivia työvaatteita :/

Ihan kokemuksesta, jos on rikkinäiset tai märät kengät, jotka ei hierrä ja hiertävät hyväkuntoiset kengät, niin ne rikkinäiset/märät menee jalkaan. Koska oikeasti hiertäviä kenkiä ei voi pitää, ennemmin on paljain jaloin.

Vaatteiden kohdalla epämieluisa mutta hyväkuntoinen voi toimia, mutta ei vaatteissakaan tule koskaan pidettyä sellaista, mikä on liian pieni tai puristaa muuten.

Kannattaa myydä kaikki ne hiertävät kengät ja ostaa rahoilla vaikka kangastennarit, jotka ei hierrä, tilalle, jos siis on vaan yhdet toimivat kengät. Sitten on toimivat varakengät. Ja jos sulla on enemmän kuin yhdet kengät, niin ne hiertävät pois vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan miettinyt, että tämä minimalismitrendi ja tavaran pois heittomuoti olisi osa tätä nykymaailman agendaa. "et omista mitään, mutta olet onnellinen" ja yleensä se, että ihmiset heittää pois käyttökelpoista tavaraa ja sitten tulee "yllättäin" saatavuusongelmia, komponenttipulaa, sähkökatkosta, vesikatkosta ja laivat jumittuu kanaaliin jne ja sitten ollaan pulassa. Ei ole mitään ylimääräistä kaapeissa tai korvaavaa tuotetta varastossa kun se on heitetty pois.

Ei silloinkaan tarvita rumia koriste-esineitä tai hiertäviä kenkiä.

Ei koriste-esineitä juu mutta oisko hiertävät kengät kuitenkin parempi kuin ei kenkiä ollenkaan? Hätätilanteessa siis... Tuo on siis oma ongelmani, just ne "ei ihan" kengät ja vaatteet joita pitää varalla jos vaikka ne varsinaiset kengät kastuu sateessa litimäriksi tai jostain syystä kaikki muut paidat yhtäkkiä tulee koinsyömiksi niin on sitten jotain päällepantavaa... Tällä hetkellä äitiyslomalla eli aikaa olisi periaatteessa karsia mutta en uskalla kun en tiedä millaisia töitä saan tän jälkeen eli en tiedä jos vaikka just ne karsitut vaatteet olisi olleet sopivia työvaatteita :/

Kehottaisin tosissani miettimään, kuinka todennäköisiä nuo hahmottelemasi skenaariot ovat. Mikä on se hätätilanne, jossa kaikki ei-hiertävät kengät kastuvat ja tarvitset välttämättä kengät jalkaan laitettavaksi? Mikä sen epämieluisan, sopimattoman tai muista syistä karsittavan paidan säästää koilta, jotka ovat kaikki muut vaatteet päässeet tuhoamaan? Mikä on todennäköisyys, että tarvitset ja haluat töissä pitää vaatteita, jotka nyt karsisit?

Sitten se vaakakupin toinen puoli. Mitä kaikkea hyvää saavutat sillä, että karsit huonot, epämieluisat ja kaiken varalta säilötyt mutta eivät käytössä olevat tavarat? Saat siistimmän kodin, tavaroiden myynnistä saatat saada hieman rahaa, jäljellä olevien tavaroiden ylläpito ja säilyttäminen helpottuu ja ennen kaikkea pitkällä aikavälillä karsimisen vaatima ajattelutyö muuttaa suhtautumistasi tavaroihin niin, että vastaavaa suurta urakkaa ei enää tarvitse tehdä ja kodin tavarakierto asettuu uomiinsa.

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikki vaatteet tuntuvat nuhjaantuvan nopeasti kokeilisin tutkailla ostamieni vaatteiden laatua. Itse suosin yhdessä välissä venyvää joustava trikookangasta. Se nyppääntyy ja menee äkkiä huonon näköiseksi. Jokin itsestään siliävä kangas pysyy paremmin hyvänä esim. työasuissa ja mm. vankka hyvänlaatuinen puuvilla voi olla toimiva vaikka verkkareissa. En ostaisi siis sitä ohuinta ja venyvintä kuitua mitä kaupasta löytyy.

Toinen asia mikä vaikuttaa on vaatteiden pesu. Ettei pese niitä liian usein tai väärällä ohjelmalla. Vaatteita voi myös käsitellä eli poistaa nyppyjä ja silittää.

Väreistä tummat värit haalistuvat ja näyttävät siksi kuluneilta, vaaleisiin tulee tahroja, hikijälkiä, keltaisuutta. Kuviollinen vaate on ehkä helpoin, koska se piilottaa näitä asioita.

Ja vielä nämä "kaikissa muissa on joku epäsovelias kuvio tai liian paljastava tai liian tylsä tai liian jotain muuta" -vaatteet. Niitä ei olisi pitänyt ostaakaan. Epäsovelias kuvio? Liian paljastava? Liian tylsä? Jätä kauppaan ensi kerralla. Osta vain se, joka on ihan justiinsa perfect!

Voi kun oiskin helppoa jos löytyisi se justiinsa perfect vaate just silloin kun sen tarvitsee... Vaan yleensä kun tulee se tilanne että tarvitsee uuden vaatteen (ostan niitä nykyään vain tarpeeseen) niin löytyykö mistään just sopivan kokoista, muotoista, materiaalista ja sit vielä väristä? Aika mahdoton yhtälö varsinkin kun yleensä vihaan just sitä mikä on muotia kullakin hetkellä. Silloin tulee ostettua se "melkein" vaate ja sit sitä ei tee koskaan mieli käyttää ja se pyörii nurkissa ikuisesti....

Minulla on kolme kenkäparia. Yhdet juhlakengät joita käytän harvoin ja kahdet lenkkarit joita käytän joka päivä vaihdellen. On satavarma että vähänkään hiertäviä jalkineita en käyttäisi, mieluummin paljain jaloin.

Lisäksi omistan kumisaappaat joita käytän syksyisin metsässä.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kolme kenkäparia. Yhdet juhlakengät joita käytän harvoin ja kahdet lenkkarit joita käytän joka päivä vaihdellen. On satavarma että vähänkään hiertäviä jalkineita en käyttäisi, mieluummin paljain jaloin.

Lisäksi omistan kumisaappaat joita käytän syksyisin metsässä.

Mikään ei voi olla turhempaa kuin säilyttää hiertäviä kenkiä ja liian pieniä vaatteita!

Malliin jospa se hiertäminen loppuisi ja jospa joskus vaikka laihtuisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kolme kenkäparia. Yhdet juhlakengät joita käytän harvoin ja kahdet lenkkarit joita käytän joka päivä vaihdellen. On satavarma että vähänkään hiertäviä jalkineita en käyttäisi, mieluummin paljain jaloin.

Lisäksi omistan kumisaappaat joita käytän syksyisin metsässä.

Mikään ei voi olla turhempaa kuin säilyttää hiertäviä kenkiä ja liian pieniä vaatteita!

Malliin jospa se hiertäminen loppuisi ja jospa joskus vaikka laihtuisi.

Totta! Sitten kun laihtuu niin oma maku on kuitenkin muuttunut. Myin tavoitefarkut vähänkäytetty.fissä ja paljon muutakin mitä en enää itse käyttänyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan miettinyt, että tämä minimalismitrendi ja tavaran pois heittomuoti olisi osa tätä nykymaailman agendaa. "et omista mitään, mutta olet onnellinen" ja yleensä se, että ihmiset heittää pois käyttökelpoista tavaraa ja sitten tulee "yllättäin" saatavuusongelmia, komponenttipulaa, sähkökatkosta, vesikatkosta ja laivat jumittuu kanaaliin jne ja sitten ollaan pulassa. Ei ole mitään ylimääräistä kaapeissa tai korvaavaa tuotetta varastossa kun se on heitetty pois.

Ei silloinkaan tarvita rumia koriste-esineitä tai hiertäviä kenkiä.

Ei koriste-esineitä juu mutta oisko hiertävät kengät kuitenkin parempi kuin ei kenkiä ollenkaan? Hätätilanteessa siis... Tuo on siis oma ongelmani, just ne "ei ihan" kengät ja vaatteet joita pitää varalla jos vaikka ne varsinaiset kengät kastuu sateessa litimäriksi tai jostain syystä kaikki muut paidat yhtäkkiä tulee koinsyömiksi niin on sitten jotain päällepantavaa... Tällä hetkellä äitiyslomalla eli aikaa olisi periaatteessa karsia mutta en uskalla kun en tiedä millaisia töitä saan tän jälkeen eli en tiedä jos vaikka just ne karsitut vaatteet olisi olleet sopivia työvaatteita :/

No jos joku tuollainen äärimmäisen epätodennäköinen skenaario joskus tapahtuisi, silloin mentäisiin kauppaan ostamaan uusia vaatteita.

Mua kyllä joskus todella hämmästyttää nämä ihmisten ajatuskuviot ja ongelmanratkaisutaidot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan miettinyt, että tämä minimalismitrendi ja tavaran pois heittomuoti olisi osa tätä nykymaailman agendaa. "et omista mitään, mutta olet onnellinen" ja yleensä se, että ihmiset heittää pois käyttökelpoista tavaraa ja sitten tulee "yllättäin" saatavuusongelmia, komponenttipulaa, sähkökatkosta, vesikatkosta ja laivat jumittuu kanaaliin jne ja sitten ollaan pulassa. Ei ole mitään ylimääräistä kaapeissa tai korvaavaa tuotetta varastossa kun se on heitetty pois.

Ei silloinkaan tarvita rumia koriste-esineitä tai hiertäviä kenkiä.

Ei koriste-esineitä juu mutta oisko hiertävät kengät kuitenkin parempi kuin ei kenkiä ollenkaan? Hätätilanteessa siis... Tuo on siis oma ongelmani, just ne "ei ihan" kengät ja vaatteet joita pitää varalla jos vaikka ne varsinaiset kengät kastuu sateessa litimäriksi tai jostain syystä kaikki muut paidat yhtäkkiä tulee koinsyömiksi niin on sitten jotain päällepantavaa... Tällä hetkellä äitiyslomalla eli aikaa olisi periaatteessa karsia mutta en uskalla kun en tiedä millaisia töitä saan tän jälkeen eli en tiedä jos vaikka just ne karsitut vaatteet olisi olleet sopivia työvaatteita :/

Tässä kannattaa käyttää sitä menetelmää, että ottaa yksi kategoria kerrallaan kaikki esiin. Jos osa on eteisessä, osa kaapissa ja osa varastossa, kuten usein tavaroille käy, niin hämärtyy määrä. Vaikka ne kengät, kaikki esiin. Ensin otat kasasta ne kengät joita oikeasti käytät usein. Lopuista mietit:

1. Miksi en käytä tätä? Ikävä jalassa, sinulla parempi vastaava, ei tilaisuuksia käyttää, jne.

2. kauan tavara säilyy ilman käyttöä kaapissa? mikään ei ole ikuista, kengistä menee usein se pohja huonoksi kaapissa about viiden vuoden jälkeen.

3. Tuleeko sellainen tilanne, että kaikki tätä paremmat on käytetty loppuun, ennen kuin tämä haperoituu kaapissa? Jos vaikka tulee hätätila, niin missä vaiheessa ne hyvät on käytetty ja siirryt näihin. Mieluummin oikeasti menet rikkinäisessä lenkkarissa, kuin hiertävässä korkkarissa jossain zombieinvaasiossa tai mikä se sinun kuvittelema hätätilanne onkaan. Vitsi, mutta tiedän, että pienen lapsen äitinä voi alkaa kuvitella vaikka mitä tilanteita ja niiden varalle säilömään tavaraa, se on ihan luonnollista.

4. Voisiko tätä joku muu käyttää? Onko edes niin hyvässä kunnossa että antaisin tämän kaverille?

Hyvässä kunnossa olevat sinulle huonot voit myydä tai lahjoittaa, joillakin on se hätätilanne nyt. Voit ajatella sitä karmana, jos sinä autat nyt hädässä olevia, joku auttaa sinua sitten, jos sinä tarvitset sitä. Ja toki voit jättää jotain pahan päivän varalle, mutta ei ehkä 20paria kenkiä, vaan yhdet tai kahdet.

Minulla on myös pieni kasa "luovun kun löydän paremman" vaatteita ja kenkiä, sellaisia vähän huonoja, mutta ei ole vaikka muuta villapaitaa todella kylmään päivään.

Äitini aina osti halvalla vaatteita "varalle". Näinpä oli sitten kaapit täynnä väärän kokoisia, epämukavia, noloja vaatteita, joita kukaan ei halunnut käyttää. Ja tietenkään ei saanut kivoja vaatteita, koska "tuollahan on kaapit vaatetta täynnä!!!".

Onpas kiva elämä, kun saa käyttää vaatteita joita vihaa, kun on halvalla saatu. Kylläpä siinä säästää, verrattuna siihen, että ostaisi muutaman vaatekappaleen joista oikeasti pitää (ja jotka ovat oikean kokoisia, jotka sopivat käyttötarkoitukseensa, toisin kuin esim. ulkotakit jotka eivät kestä vettä jne). Ja kuinka monta kertaa kuulinkaan sen "vaatteilla ei ole mitään väliä!". No onhan sillä! Ihmiset arvostelevat sinua vaatteiden perusteella, ja kyllähän aikuisetkin viestittävät vaatteilla esim. töissä sitä mihin portaaseen kuuluvat jne.