OOO HELMET viikon 3 alkuun OOO

Terveiset sairaalasta, vaikken millään vauvanhakumatkalla ollutkaan. Soitin eilen synnärille kun oli menkkakipuja jotka eivät millään meinanneet mennä ohi ja kävelin vaan ihan levottomana ympyrää kotona. Kultainen mies oli ottanut Tyllerön ja lähtenyt oman äitinsä luo yökylään, jotta saisin levätä rauhassa ja puuhailla omia juttuja niin eiköhän vaan sitten käynyt näin. Soitin synnärille ja koitin selittää tilannetta ja sitä että jotenkin on huono olo, mutten osaa selittää sitä yhtään tarkemmin. Käskivät näytille ja siellä sitten käyrässä makasin.. Ottivat pissanäytteen ja niin vaan oli proteiinit ++ ja verenpaineet nousseet reippaasti. Pistivät vielä ultran ja labran kautta. Vietin sitten joo todellista laatuaikaa kolme tuntia sairaalassa.. Menkkakipuihin eivät vastausta keksineet mutta epäilivät että pikkunen on vaan kääntänyt itteensä niin, että painaa vaan niin kovasti.. Nooh, lääkärin lopputulos olikin sitten se, että epäilevät raskausmyrkytystä ja nyt on on sitten JOKA päivä neuvolassa rr-mittaus ja pissanäyte synnytykseen saakka.. MRRRH! Ja viikottain kontrolli ä-polilla.. No pääasia on kuitenkin se, että vauvalla on kaikki kunnossa ja ainakin ottavat tän tilanteen nyt vakavasti. Edellisessä raskaudessa kävi just kans näin että alkoi kehittää yllättäen raskausmyrkytystä (viikkoa myöhemmin) ja se synnytys sitten käynnistettiinkin. Ainoa mitä nyt toivon on se, että saisin synnyttää " ihan oikeesti" eli tuntea miltä tuntuu, kun synnytys lähtis ihan itsestään käyntiin.. Sektioon en haluaisi sitten millään!

No tällästä täällä, vielä pitäis juoda litra vettä ennen nukkumaan menoa. (jotta määrätty 3 litraa tulis täyteen..) Jopas sitten on taas yöllä lystiä..





Olipas taas omaa napaa..



Nojanda ja Pulla 35+6

että luultavasti se keltainen paksu valkovuoto on ihan normaalia, koska oppaissakin siitä puhutaan. Mulla se vain oli merkkinä ärhäkästä pöpöstä. Eli aion vaatia näytteen oton, jos sellaista loppuraskaudesta ilmenee.



Nojaldalle tsemppiä. Jos ostat oman verenpainemittarin kotiisi, säästyt joka päiväiseltä neuvolareissulta. Terkkari voi varmasti antaa sulle pissan stiksaustikkuja, jolla seurata valkuaista. Mutta voipi olla että käynnistykseen joudut. Ymmärrän toki, jotta et sitä halua. Luonnollisesti käynnistynyt synnytys oli mulla ainakin sata kertaa parempi.



t.Amanda

Lähtiköhän se Valentine nyt sitten sitä vauvaa hakemaan? Tule ilmoittautumaan jos olet vielä kotosalla! Kuullosti kyllä sun oireet samalta kun esikoisen aikana ne ensimmäiset supistukset (kun vielä pärjäsi ekat pari tuntia käveleskellen ja suihkussa).



Lisää esikoisen/vanhempien lasten hoitokertomuksia kuopuksen synnytyspäivältä! Mua ei nimittäin synnytys hermostuta nyt yhtään, kun viimeksi hermoili sitä.. Nyt hermostuttaa vain ja ainoastaan se, miten järjestän tuon lapsosen hoidon ja voi kun että käynnistyis vaikka aamulla että ehtii hoitoon ja ja ja... Täytyyhän sitä jostain hermoilla?



Sitten osuus kehoneritteidenkeskusteluun:

Mulla on myös ollut koko viimeisen raskauskolmanneksen hyvin runsasta valkovuotoa, sellaista paksua, vaaleaa. Viimeksi kun olin neuvolalääkärissä, niin ei ollut mitään tulehdusta (> otti laboratorionäytteenkin = puhdas). Nyt eilisestä lähtien taas on tuon valkovuodon lisäksi alkanut hulahtelemaan jotain paljon juoksevampaakin housuihin.. Kastui alushousut eilen aika reippaasti, eikä ollut kuitenkaan pissaa. Nyt on pakko olla pikkuhousunsuojan kanssa liikenteessä (onneksi on kestophs/kestoside varasto täynnä, voin suositella kaikille. Varsinkin jälkivuotoon!! Viimeksi kesti niin kauan ja olin vielä kertiskäyttäjä itsekin = alhaalta ihan rikki, kesä kun oli). Mietin vaan, että voikohan olla lapsivettä? Lorahteleeko sitä ennen synnytystä? Kun nimittäin edelleenkin tulee sitä aiemminkin ollutta paksumpaa valkovuotoa..





Nyt aamukahvia!





Mrs.Marple & Kuopus

ehei, täällä ollaan vielä, Panadolin voimalla, soitin eilen synnärille, on kuulemma " ihan normaalia" (olen oppinut vihaamaan tuota lausetta) näille viikoille että tulee menkkajomotuksia. Sitten sopii vasta tulla synnärille kun suppareita tulee 5min välein. Jee, mähän varmaan tiedänkin millasia ne on kun on aiheesta ah, niin paljon kokemusta... Soitin äsken uudestaan, kun tulee lievästi rusehtavaa vuotoa, niin kuulemma paikat siellä vaan avautuu, IHAN NORMAALIA... Käski vaan ottaa kaksi Panadolia 3 kertaa päivässä.



Vielä viime yöstä, jouduin nukkumaan koko yön istuvassa asennossa, kuuden tyynyn avulla, kun alkoi nousta oksua kurkkuun. nousin aina parin tunnin välein ottamaan Rennietä mutta eipä auttanut. Nyt on todella rauhallinen ja levännyt olo...:/



Anteeksi omanapainen valivaliviesti, mutta niin sanotusti äiti on nyt vähän väsynyt.







Valentine tasan 36

Onpas tympeää palvelua teidän synnärillä, olishan se kiva päästä edes tarkastamaan tilanne vaikkei vielä synnyttämään pääsisikään. Kyllä noi sun oireet vahvasti vaikuttaisi siltä että kohta on tosi kyseessä. Kovasti tsemppiä!

Mulla meni eilen illalla yhtäkkiä maha ihan sekaisin.Ja sit tuli enempi sitä limaa ja tuli sellanen pieni klönttiki.Sen jälkeen supisteli puolisen tuntia ja sit loppuivat.Saa nähdä joko tässä muutaman päivän sisällä vauva lähtee syntymään.Eilen kävin illalla pikkusen käveleen,En tiiä tekikö se jotain sit.Minähän en oo kävellyt juuri ollenkaan lokakuun jälkeen,kun jouduin sairaslomalle supistelujen vuoksi.

anna_liisa 36+6

Kyselit kohdunakaulan tilanteesta. Se on pehmentynyt ja 2cm jäljellä. Kun esikoista käynnistettiin (5 vuotta sitten) oli kohdunsuu kiinni ja 3cm.

Onkohan mitään toiveita et käynnistys itsestään.. Ei ole kokemusta et kuin nopeesti kohdunkaula lyhenee. No ompahan kypsemmät paikat käynnistykseen.

Mulla tuntui viime viikolla hikka kans ylämahalla mut oli kummiski pysynyt raivotarjonnassa.

Jollakin oli todettu myrkytys. Kannattaa tosiaan kysyä tikkuja neuvolasta. Itse mittaan kotona päivittäin verenpaineen ja tässä raskaudessa ei oo vielä tarvinnut tikuille mennä. Seuraavat esikoisen takia tuota myrkytystä mulla diabeeteksen lisäksi. Turvotusta seuraavat kanssa tarkkaan. Jos sitä on ens kerralla niin heti käynnistävät. Olen sellainen tuplasti ongelmainen...



Kauhea keli ulkona. Vettä satanut jään päälle. Takapihalla onneksi vähä lunta. Pitää lähtä tytön kans ulos. Tai minä istun terassilla ja neiti leikkii naapurrin tytön kans. Alkaa mun päivälenkit olla siinä jos postin jaksan hakia.

Pinnasänky ja koppa on nyt valmiina. Tuttit ja pullot kun keittää niin kaikki on valmista.



Olkaapa varovaisia ulkona, Siirikki ja neiti 36+3

Rv 37+2

Paino/vk +262 g (yhteensä 9 kg)

RR 110/68

U-Prot ja Gluk. -

Hb 124

Sf-mitta 34 cm (viimeksi 36 cm)

Tarjonta RT

Syke 145

Liikkeet ++



Sf-mitta oli siis vihdoin lähtenyt laskuun. Th tutkaili masun muotoani ja arveli, että olis valahtanut alemmas (alhaallahan se on kyllä ollut koko ajan) ja että vauva olis kiinnittymässä. Kysyi, onko supistellut. Sanoin, että on jomotellut tuota alamahaa, varsinkin kun yskin, mutta myös kun lähden liikkeelle. Sanoi, että sulla voi olla vatsalihakset tuosta yskästä kipeytyneet ;-). Itse olen kyllä vähän eri mieltä, ei noi jomotukset ole kipeiltä vatsalihaksilta tuntuneet. Tosin tänään kun on pikkuisen ruvennut lima taas irtoamaan ja olen oikein urakalla yrittänyt sitä saada lähtemään, niin kieltämättä nyt jo vähän alkaa tuntua siltä, että vatsalihakset saattaa olla vähän kipeytymässä. Olishan tuo kiva, jos tämä yskä alkais pikku hiljaa helpottaa. Ei varmaan oo välttämättä kauheen kiva vauvaa ponnistaa kipeillä vatsalihaksilla ;-). Ja tänään saatiin vihdoin laitettua myös kuopukselle influenssarokotuksen toinen piikki eli kuopuksesta sentään on jo tuo yskä lähtemässä. Toivottavasti ei vaan tulis mitään oireita tuosta piikistä.



Valentinelle edelleen tsemppiä! Toivottavasti sulla joko hellittäis tuo kipu tai sitten vauva kohta puoliin syntyisi, koska ei varmaan oo kiva, jos hyvin pitkään rupeaa tuollaiset tuntemukset olemaan!!! Joko itse toivoisit, että vauva syntyisi?



neronja rv 37+2

Juuri oli 40min supistuksia n. 10-15min välein, ja sitten lakkasi. Todella kipeitä, jopa itku pääsi kun niin sattui ja kiristi. Mies vieressä kahta vauhkompana kyselee että onko tää normaalia, mitä tapahtuu etc... Siis mies ei ole tulossa mulla synnytykseen mukaan, kun on " hieman" panikoivaa sorttia, ja kärsii pahasta sairaalakammosta, niin olettaisin että jos mukaan tulisi, siinä olisi kätilöllä yksi ylimääräinen hoidettava... Ja tämä sopi siis miehelle ihan hyvin. Mulla tulee tukihenkilöksi mun äiti, ja nyt kyllä sapettaa tämä olo, kun äiti lähtee työmatkalle perjantaina, ja tietty masuvaavin pitää olla sellanen vastarannan kiiski että päättää sitten perjantaina just tulla ulos...:/ Eniten tässä ärsyttää kun ei sitten tule kunnolla noita supistuksia, vaan loppuu, kun en ole muutamaan päivään päässyt mihinkään kun pelkään että tulee kahta kauheemmat supparit sitten just vaikka kaupassa. Ja kun niitten aikana tulee koko olemus aika kamalan näköseksi, naama punainen, koko keho hiestä märkä etc, niin täällä sitä kotona kökötetään...



Ja kyllä, täytyy myöntää että toivoisin jo että syntyisi, kokoakin löytyy kuulemma jo kolmisen kiloa, että ihan ns. normaalikokoisena syntyisi. Tämä rupeaa jo rassaamaan tätä yläpäätäkin tämä olo...:/

Lääkärissä siis käyty tänään ja kaikki oli OK. Sf-mitta oli tosin pompsahtanut alakäyrältä melkein keskikäyrälle! Mutta koska taas oli eri mittaaja, niin enpä laita hirveästi painoa tuolle mitalle. Painoa oli itselle tullut vain vähän vajaat 300g/vko. Yllättävää. Kohdunkaula oli lyhentynyt noin sentillä ja hieman pehmeä, kiinni kuitenkin. Vatsan päältä tunnusteltaessa lääkäri sanoi, ettei ole kovin alhaalla vauva, mutta alatutkimuksessa sitten totesi, että " kyllähän tämä aika alhaalla onkin" . Ei kiinnittynyt kuitenkaan.

Virtsa oli ok, eli ei onneksi sokereita siinäkään. Mikä lienee kertaheitto se parin viikon takainen... Ja verenpaineet edelleen alhaalla.



Kävin sitten vähän shoppailemassa hyvien neuvolakuulumisten kunniaksi. Ostin itselle imetysliivit (saas sitten nähdä, ovatko sinnepäinkään oikeaa kokoa. Itse olisin ottanut ympärysmitaltaan suuremmat...) ja sukkia, mutta lapsille sitten vaatteita senkin edestä! Päädyin nyt sitten ostamaan kotiintulovaatteet sen oletetun sukupuolen mukaan, kun ei neutraaleja kerran taida olla olemassakaan! Ja esikoiselle ostin myös alesta muutamat vaatteet.



Vauvamuistokirjaa yritin myös TAAS etsiä. Haluaisin tuollaisen samanlaisen, kuin esikoisellakin, mutta arvatkaapa vain, onko sellaisia? På svenska tai in english löytyisi, mutta ei suomeksi... Täytyy katsoa, jaksaisiko joku päivä vielä raahautua Helsinkiin ihan keskustaan etsimään. Tai sitten täytyy tyytyä johonkin muuhun.



Mut nyt välipalalle ja sit hakemaan esikoinen hoidosta. Isi lupasi lähteä illlalla uimahalliin naperon kanssa, joten rauhallinen iltakin mulla tiedossa. Tai siis suomeksi: saan laitella pyykkejä yms. ihan rauhassa! Heh.



-Tango ja pikkupotkiainen 35+3

Neronjalle- ota yöksi yksi Panacod tabletti. Tosi hyvä yskään ja saa nukuttua hyvin. Mulla oli syksyllä kova yskä ja supisteli sitten kipeästi öisinkin. Otin Panacodia kolmena neljänä iltana ja heti helpotti. Codeiini jotenkin lamaa yskänärsytystä. Tosin Panacod on resepti lääke, joten joudut käymään lääkärillä...



Valentine- houkuttele se miehesi mukaan synnytykseen, mikäli äitisi ei pääse. Mieshän voi mennä oven ulkopuolelle, jos tilanne alkaa karkaamaan käsistä. Olen kuullut, että pahinta yksin synnyttämisessä on se, ettei saa jakaa sitä hetkeä kenenkään muun kuin kätilön kanssa. Mun mies oli tosi sairaalakammonen, mutta hyvin on pysynyt mukana jo kaksi synnytystä. Ja pahin kammo on selvästi mennyt ohi.



Vauva on selvästi laskeutunut ja vasta nyt muistin kuinka ankeeta se onkaan. Vielä pitäisi yli kuukausi sitkutella ja kävely on todella ankan vaappumista. Ja supistukset tuntuvat ihan eri tavalla. Vein lapset hoitoon (viimeisiä tarhapäiviä meneillään) ja hyvä että tarhan portilta pääsin autoon takaisin kun niin supisti. Ärsytti, kun kaikki hoitajat ja lapset tietty ulkona seuraamassa miten se mamma kävelee.



Tulisi edes lunta tähän harmauteen. Tai paistaisi aurinko. Tsemppiä kuitenkin kaikille.



Amandantrio ja mukula 35+2?

eli mulla on vasta 34+3 menossa. Kävin kalenterista tsekkaamassa ja minäkun luulin, että ensi viikolla olisi jo 36 täynnä..



Taidan ottaa takapakkia synnytyshaaveissa. Odottavan aika on pitkä!

rv 37+4

paino +-0

rr 128/78

sf 34,5cm

rt

syke 120-145

Hb 118



Takana taas yksi niin hyvin nukuttu yö, aamulla tuntui että tämän olon kans jaksaa vaikka 3vko, mutta nyt sitten alkoi alamaha särky ja ajatukset muuttui sen mukana! Voi ku pääsis jo synnyttään!



Oikeesti vähän mietityttää että jos tää on kauheen iso ku sf menee keskikäyrän yläpuolella.. Ja edellinen painoi 3730g ja oli mulle kyllä ihan maksimi!



aurela ja masuasukki

Eli tänään oli sit lääkärineuvolan vuoro...

Rv 35+3

Paino +-0

RR 117/75 (hui)

Pissa puhdas

Sf 31

RT

Syke 135

Liikkeet ++



Mitään kokoarvioita en saanut tälläkään kertaa, meinas vaan tää tohtori, et sopii tulemaan niinko esikkoki... Istukka edessä antaa omat kaikunsa sydänääniin ja vaimentaa liikkeitä, mut kaikki ok!

Sitä jäin vaan miettimään, et ennen doppleria lääkäri kuunteli pitkään ja hartaasti stetareilla pitkin mahaa... Miksi?



Mulla ei oo mitään kiirettä sen synnytyksen kanssa... Edelleenkää. Hyvä, et saan vaan olla kotona esikon kanssa.

Enenevissä määrin sitä vastoin ahdistaa tulevan arjen ajattelu -- opetettiin esikko syksyllä siihen, et nukutaan päikkärit sisällä. Käytännössä se tapahtuu niin, et jompi kumpi vanhemmista makaa vieressä sen puoli tuntia - tunnin, et poika malttaa ottaa unen päästä kiinni... Mitenkähän mä tänki asian järjestän sit ko Onni on olemassa tuhisevana vieressä ja isompi pitäis saada unelle... Kellään ehdotuksia???



Näihin tunnelmiin,

Luuk@

Kyselit esikoisenne nukkumisesta.. Minkä ikäinen hän on? Yksi vaihtoehto olisi käydä nyt heti opettamaan häntä nukahtamaan yksin, tai sitten täytyy vain vauvan kanssa nukuttaa hänet.



Meillä esikko oli 2v kun vauva syntyi, ja halusi, että hänen kanssaan ollaan samassa huoneessa kunnes nukahtaa. Hoidin sen niin, että meillä oli sohva lastenhuoneessa jossa minä sitten vauvan kanssa pötköttelin kunnes esikko nukahti. Yleensä oli vauvankin iltatissittelyt siinä samalla menossa, joten imetin samalla sohvalla maaten. Päiväunet meidän esikko oli jo silloin jättänyt pois, mutta samalla tavalla olisin toiminut siinäkin tilanteessa.



Mutta helpointa tietysti olisi että opettaisitte esikoisen nukahtamaan yksin. Riippuu kovasti lapsen iästä ja luonteesta miten se onnistuu. Meidän esikoinen opetettiin vasta 3½v iässä nukahtamaan yksin (siihen asti nukahti n. 5 minuutissa kun olin samassa huoneessa, joten ei hirveästi ollut vaivaa). Meillä oli takana rakennusprojekti 10kk ja sen jälkeen muutto, joten mulla ei ollut aikaa eikä energiaa opettaa häntä siihen aikaisemmin. On kovin herkkä luonteeltaan, mutta oppi nukahtamaan yksin kun ovi jätettiin auki ja aluksi kävimme häntä kurkkaamassa joitakin kertoja. Lisäksi en olisi pystynytkään häntä aikaisemmin opettamaan koska lapset nukkuivat samassa huoneessa ja jos olisi kovasti huudellut perään, olisi pikkusiskokin herännyt joka kerta. Oli siis helpompi opettaa muuton jälkeen kun oli omat huoneet.





Tässä siis minun vinkkini.

Olen miettinyt tuota nukuttamista myös, lähinnä yöunille nukuttamista. Me kun nukutaan 240 cm leveässä perhepedissä (kaksiossa jossa on tietenkin vain yksi makuuhuone), niin esikoinen ja tuleva kuopus nukutetaan samaan huoneeseen. Saa nähdä kuinka käy, nykyisin esikoinen nukahtaa normaalina iltana suht nopeasti.. Vähän riippuu tämän kuopuksenkin unirytmeistä miten lähtee arki käyntiin..



Tänään on neuvola. Mun vaki neuvolantäti jäi viime kerran jälkeen eläkkeelle, joten nyt on viransijainen. Saa nähdä kuinka hyvin tullaan toimeen.. No eipä tässä nyt montaa viikkoa ole jäljelläkään, 8 maksimissaan. Mutta tuossakin on liikaa jos ei yhtään sovi luonteet yhteen (ainakin neljä käyntiä..).



Pitäis ottaa selville kuinka tuo hoitosopimus muutetaan, että riittääkö vain ilmoitus vai kuinka. Kun esikoinen saa olla kuopuksen syntymän jälkeen vielä muutamaa päivää viikossa hoidossa, täällä oli maksimissaan 16 pv/kk, niin laskutetaan päivien mukaan.



Nyt vois keittää aamukahvit (ilman ei oikein herää). Hauskaa keskiviikon alkua Helmille!





Mrs.Marple & Kuopus

Muistan hyvin fiilikset melko tarkalleen kolmen vuoden takaa. Vuoden yritys oli päättynyt joulun jälkeen np-ultrassa todettuun keskenmenoon ja kaavintaan. Olin ihan varma, etten koskaan saa kokea odotuksen tai äitiyden ihanuutta, tuntea pienen ihmisen liikkeitä sisälläni ja seurata hänen kasvuaan.



Muutama joulu ja vuodenvaihde ehti mennä melkoisessa sumussa, aina uutena vuotena toivoen pientä ihmettä seuraavaksi vuodeksi, kunnes vihdoin vaikean alkuraskauden jälkeen viime joulua vietettiin pienen masuasukin kanssa. Kaikista vaikeuksista ja valituksista huolimatta voin vain todeta; tää kaikki on ollut varmasti vaivan arvoista.



Tänään täällä vietetään siis mun elämäni ensimmäistä äitiyslomapäivää. Sinänsä tää päivä ei varmasti eroa kovinkaan paljon edellisistä, sillä olenhan mä ollut sairauslomalla jo marraskuun alusta lähtien. Se on vaan se tunne...vihdoin munkin elämäni on menossa eteenpäin!



Tänään on aika Kättärille, Haikaranpesään synnytyssuunnitteluun. Itselläni ei ole kauheasti toiveita synnytyksen suhteen. Lähinnä toivon, ettei kivuissa kärvistelyä pitkitetä turhaan jo ihan mun epilepsiataustani takiakin. Olen pärjännyt yli 10 vuotta ilman kohtauksia ja 4 vuotta ilman lääkitystä säännöllisten elintapojen ansiosta. Toivon, että jos synnytys käynnistyy hitaasti ja joudun valvomaan usean vuorokauden putkeen, lääkärit ja kätilöt huomioivat mun taustani. Nimittäin neurologini mukaan yksikin kohtaus aiheuttaa lääkityksen uudelleen aloittamisen ja sitä myötä myös ajokortin 3 kuukaudeksi menettämisen. Jos samaan aikaan pitäisi aloittaa keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä ja imettää ja hoitaa muutenkin pientä ihmettä, kuka tahansa voi kuvitella tehtävän mahdottomaksi. Kun lääkitys aikanaan aloitettiin melkein 12 vuotta sitten, nukuin alussa melkein 23 tuntia vuorokaudessa.



Nallekarkki myllää massussa, paremmin ei voisi aamuaan aloittaa kuin tuntemalla pienen ihmeen liikkeet " huomenta äiti, täällä on jo herätty ja kaikki on hyvin" . Äitiä väsyttää, mutta muuten olo on tällä hetkellä aika oireeton; lantiokipuiluun on jo ehtinyt tottua (se alkaa aina raskaan päivän jälkeen illalla ja yleensä loppuu yön aikana), menkkakipuja on ollut vain muutama hassu aalto, supistuksiakin tulee vain rasituksesta ja närästykseen auttaa Rennie.



Join juuri aamupalaksi pirtelöä (1 banaani, rasvatonta rahkaa purkki, rasv. maitoa desi, vadelmia ja fun light mehutiivistettä) ja istuskelen sohvalla aamutv:tä seuraillen ja siivoojia ja uudelleen nukkumaan pääsyä odotellen (herätyskello herätti seitsemältä 7 tunnin unien jälkeen, että ehdin käydä suihkussa ennen siivoojien tuloa). Pöydällä odottaa pääsykoekirja lukijaansa, joten taidan tällä kertaa lopetella kirjoittamisen tähän.



Oikein ihanaa keskiviikkopäivää toivottelevat

Nonna ja Nallekarkki, tänään rv 35 tasan!

Tänään mullakin tasan 35 viikkoa, niinkuin muuten Nonnallakin!

Aika monella jo 37-38 kasassa, joten kyllä pieniä nyyttejä pian alkaa syntymään hurjaa vauhtia. Te joilla jo selviä synnytykseen viittavia oireita, niin käykäähän useasti imoittelemassa itsestänne, et tiedetään, et ootteko vielä kotosalla.



Nonnalle: Vielä kerran suuret onnittelut siitä, että sinäkin vihdoin pitkän odotuksen jälkeen saat oman nyytin. Keskenmenot on varmasti todella kuluttavia. Jokaisena kuukautena toivoo, että olispa raskaana. Juu, ja toivottavasti sulle tulis hyvän nukutun yön jälkeinen synnytys, ettei mitään kahden vuorokauden synnytystä, just ton epilepsia taustasi vuoksi.



Te, kenellä jo ennestään lapsia, millä viikoilla aiemmat syntyneet?

Mulla esikoinen viikolla 40 sektiolla (ei suunniteltu sektio) ja kuopus 39+1 (suunniteltu sektio).

Puolen toista viikon päästä sit selviää, millon tämä kolmas leikataan.



Täällä helmissä ei taida olla muita suunniteltuun sektioon meniöitä?!



Mukavaa loppuviikkoa kaikille!



iitulii72 tasan 35 vkoa

Iituli72 kyseli millä viikoilla aikaisemmat lapset ovat syntyneet, meillä näin



Tyttö rv39+1

Poika rv 24+6

Tyttö 39+4



Kävin eilen illalla reippaalla lenkillä, sitten saunottiin ja illalla jumpattiin;). Yöllä supisteli napakasti mutta ei vieläkään mitään sen kummempaa!



Miten muilla supistelee?



Tänään olisi kuopuksen synttärit, oikea syntymäpäivä olisi 30.1 mutten uskalla enään kauemmas niitä jättää. Saapahan kuopus vielä olla kuopus ja nauttia päivän prinsessana jakamattomasta huomiosta!

Nyt täytekakkua täyttämään!



aurela ja masuasukki rv 37+5

iitulii72:

Te, kenellä jo ennestään lapsia, millä viikoilla aiemmat syntyneet?

Mulla esikoinen viikolla 40 sektiolla (ei suunniteltu sektio) ja kuopus 39+1 (suunniteltu sektio).

Kaikki on varmaan jo kurkkuaan myöten täynnä minun synnytysjuttuja, mutta vastaan nyt kun kysytään ;-). Esikoinen syntyi rv 41+0 (vesien tihkumisella käynnistyi), kakkonen rv 42+0 (samana päivänä olis ollut käynnistys), kolmonen rv 42+0 (käynnistettiin kalvot puhkaisemalla), nelonen rv 42+1 (sama kuin edellinen) ja viitonen rv 40+0 (käynnistettiin tipalla tukostaipumuksen ja jalan turpoamisen vuoksi). Maanantaina on äitipolikäynti ja mielenkiinnolla odottelen tietoa siitä, aletaanko tätäkin sitten tietyssä vaiheessa käynnistellä vai antavatko mennä yli. Mutta taustani huomioiden mulla ei siis ole odotettavissa mitään kovinkaan varhaista synnytystä, ei ilman käynnistystä ;-).

Amandantrio taisi olla se, joka yskävinkkiä mulle antoi. Kiitos siitä. Itse asiassa nyt tuntuu, että tää yskä alkais vähän helpottaa. Eilen illalla vielä jatkuvasti tahtoi lima vähän rohista keuhkoputkessa, mutta nyt ei rohise ollenkaan ja hyvin harvoin tarvii yskiä. Jospas tämä olis lopultakin menossa pois. Supistelut/jomottelut on nyt oikeastaan täysin rauhoittuneet. Joskus vaan, kun lähden liikkeelle, saattaa supistaa. Eikä mulla nuo vatsalihakset ollenkaan kipeytyneet, vaikka eilen vähän epäilin, että niin saattaisivat tästä yskästä johtuen tehdä.

Nonnalle mukavia äitiyslomapäiviä. Eipä aikaakaan, kun teillä on nyytti sylissä :-).

Valentine ja muut runsaasti supistelleet/kipuilleet, käykäähän ilmoittautumassa, että tiedetään, ootteko vielä kotona vai joko ootte päässeet nyyttiä hakemaan :-).

neronja rv 37+3