Onko yliopistojen välillä eroja?
Mihin hakisi opiskelemaan. Onko opiskelijan näkökulmasta ratkaisevaa merkitystä missä on sen tutkinnon hankkinut?
Kommentit (67)
Älä jää opiskelemaan kotikaupunkiisi.
Itse asiassa Lapin yliopistossa on monia aloja, joihin on vaikea päästä opiskelemaan: oikis, luokanopettajakoulutus, vaatesuunnittelu, kuvataidekasvatus... näihin tulee porukkaa joka puolelta Suomea. Monet joutuvat hakemaan jopa 3 kertaa ennen ovien aukeamista.
Pienemmillä laitoksilla yleensä pystytään tekemään hommaa eri tavalla "käsityönä", ja toisissa yliopistoissa on erilainen henki opetushenkilökunnan ja opiskelijoiden kesken. Meillä esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa professorit ovat helposti lähestyttäviä ja heihin on helppo luoda "tuttavuussuhteita", mikä auttaa verkostoitumisessa. Meillä proffat mielellään alkavat järjestää yksittäselle opiskelijalle mieluisia harjoittelupaikkoja ja hyödyntävät paljon omia suhteitaan opiskelijoidensa hyväksi. Minulla ei tietysti ole kokemusta muista yliopistoista tai kunnolla edes toisista tiedekunnista, mutta tähän olen omalla alallani erityisen tyytyväinen!
Helsingin yliopistossa järjestetään kuuleman mukaan erikseen luentoja ruotsiksi jos ryhmiin saadaan tarpeeksi väkeä. Miten tämä käytännössä toimii?
Yksittäisissä oppiaineissa ja laitoksissa on tosi paljon eroa eri yliopistoissa ja yliopistojen sisällä, näistä on tosi vaikea tietää etukäteen. Jos oikeasti hakee johonkin oppiaineeseen, jota on monessa yliopistossa, niin kannattaa vaikka ottaa yhteyttä oppiaineen neuvonta-assistenttiin ja kysyä mitkä ovat ko. yliopiston oppiaineen painotusalat ja millaista opetusta on jne.
Helsingissä tuntuu olevan paljon kilpailuhenkisempi ja kunnianhimoisempi meininki heti alusta lähtien kuin muualla. Jos tavoitteena on ura esim. ministeriössä, EU:ssa tms., niin HY:n valtsikka on varmaan oikea paikka. Ei sillä etteikö muualtakin valmistuneet pääsisi tuollaiselle uralle, mutta työelämäyhteistyö on Helsingissä ehkä tässä suhteessa tiiviimpi. Toisaalta itse opiskelin yhteiskuntatieteitä toisessa yliopistossa ja olen hyvin tyytyväinen, meillä oli rentoa, opetus oli kuitenkin hyvätasoista, laitoksella kaikki tunsivat toisensa ja se sopi mulle paremmin kuin Helsingin broilerimeininki.Sivuaineoikeudet ovat käsitykseni mukaan vapaammat pienemmissä yliopistoissa, esim. Helsingissä taitaa juuri esim. valtsikan opinnot olla rajoitettuja.
Noin periaatteessa kovin suuria eroja ei kuitenkaan varmaan ole, siis opetuksen tasossa ja lopputuloksessa, ehkä enemmän sitten esim. opiskeluilmapiirissä ja sekin voi olla ihan sattumankauppaa.
[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 23:34"]
Olen kuullut, että Helsingin yliopistossa ei ole yhtä paljon luentoja ja siten läheistä yhteyttä opettajiin kuin Oulun yliopistossa. Yksinäistä opiskelua ja kirjatenttejä lähinnä Hgissä. Tämä siis eräällä humanistisella laitoksella.
[/quote]
Vähän riippuu varmasti laitoksesta. Matematiikan- ja fysiikanopettajaksi Helsingissä opiskelleena en voisi olla tyytyväisempi opetukseen. Valtaosa luennoitsijoista aivan huippuja (vaikka muutama surkeakin tapaus sattui joukkoon) ja opetukseen sisältyi paljon pienryhmäopetusta sekä laskereiden että "ohjauksien" muodossa. Apuna oli myös jatkuva tuensaanti jatko-opiskelijoilta ja proffilta laskupajan muodossa. Kirjatenttejä ei meidän alalla tunnettu (paitsi pedagogisissa opinnoissa). Yksinäiseksikään en puurtamista sanoisi, sillä alusta asti laskettiin laskareita porukalla opiskelijakavereiden kanssa. Välillä iltamyöhään saakka. Tuota 47 mainitsemaa kilpailuhenkisyyttäkään en ole kokenut (mikä on mun mielestä vaan hyvä juttu) vaan enemminkin meillä oli "autetaan kaveria" periaate.
Mulla on kavereita jotka on opiskelleet tämän saman linjan Oulussa. Ollaan juteltu ja vertailtu keskenämme opintoja ja täytyy sanoa, että kyllä itse valitsin aikoinani oikein, kun Helsinkiin tulin (asuin Oulun "lähettyvillä" lukioikäisenä). Paljon laadukkaamalta ja opiskelijaystävällisemmältä tämä meidän systeemi nimittäin kuulosti.
[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 23:53"]Helsingin yliopistossa järjestetään kuuleman mukaan erikseen luentoja ruotsiksi jos ryhmiin saadaan tarpeeksi väkeä. Miten tämä käytännössä toimii?[/quote]
Muistelisin, että meillä aika vähän kurssejen luentoja järjestettiin ruotsiksi, mutta monessa kurssissa ruotsinkieliset sai oman laskariryhmän, jos heitä oli tarpeeksi.
-se matikanope
[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 23:20"]
[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 23:00"]
Lapin yliopistosta valmistuu ainakin juristeja, joilla on ollut (pääkaupunkiseudulla) lukiossa keskiarvo välillä 5-6...
[/quote]
Näitä tällaisia on ihan vallan huipulla tälläkin hetkellä, en tiedä mistä ovat valmistuneet.
[/quote]
Tuokin on kyseenalaista. Mutta on jotenkin hätkähdyttävää, kun tietää, että niinkin arvostetussa ammatissa kuin juristina työskentelee ihmisiä, joiden yleissivistys on sitä luokkaa, että eivät esim. osaa sijoittaa talvisotaa oikeille vuosikymmenille. Kun tämän tietää, tajuaa myös, että jos joskus tarvitsisi juristia, kannattaa katsoa tarkkaan, kenet valitsee.
[quote author="Vierailija" time="29.03.2014 klo 11:02"]
[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 23:20"]
[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 23:00"]
Lapin yliopistosta valmistuu ainakin juristeja, joilla on ollut (pääkaupunkiseudulla) lukiossa keskiarvo välillä 5-6...
[/quote]
Näitä tällaisia on ihan vallan huipulla tälläkin hetkellä, en tiedä mistä ovat valmistuneet.
[/quote]
Tuokin on kyseenalaista. Mutta on jotenkin hätkähdyttävää, kun tietää, että niinkin arvostetussa ammatissa kuin juristina työskentelee ihmisiä, joiden yleissivistys on sitä luokkaa, että eivät esim. osaa sijoittaa talvisotaa oikeille vuosikymmenille. Kun tämän tietää, tajuaa myös, että jos joskus tarvitsisi juristia, kannattaa katsoa tarkkaan, kenet valitsee.
[/quote]
Tämä on ihan silkkaa mustamaalausta, enpä tiedä ketään joka olisi oikikseen Lapissakaan päässyt alle 8 keskiarvolla :)
[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 23:45"]
Itse asiassa Lapin yliopistossa on monia aloja, joihin on vaikea päästä opiskelemaan: oikis, luokanopettajakoulutus, vaatesuunnittelu, kuvataidekasvatus... näihin tulee porukkaa joka puolelta Suomea. Monet joutuvat hakemaan jopa 3 kertaa ennen ovien aukeamista.
[/quote]
Jep, tiedän useita jotka on hakeneet Lapin yliopistoon eri taideteollisille aloille lukuisia kertoja pääsemättä, eräskin haki 5 kertaa tiettyyn samaan koulutusohjelmaan eikä koskaan päässyt. Mutta taideteollisella alalla onkin yliopistotasoista koulutusta tosi vähän Suomessa ja koulutusohjelmiin otetaan vielä älyttömän vähän porukkaa, jotain tyyliin 8-20 oppilasta per koulutusohjelma ja niihin hakee vissiin satoja. Tosi lahjakas saa olla joka pääsee.
[quote author="Vierailija" time="29.03.2014 klo 12:20"]
[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 23:45"]
Itse asiassa Lapin yliopistossa on monia aloja, joihin on vaikea päästä opiskelemaan: oikis, luokanopettajakoulutus, vaatesuunnittelu, kuvataidekasvatus... näihin tulee porukkaa joka puolelta Suomea. Monet joutuvat hakemaan jopa 3 kertaa ennen ovien aukeamista.
[/quote]
Jep, tiedän useita jotka on hakeneet Lapin yliopistoon eri taideteollisille aloille lukuisia kertoja pääsemättä, eräskin haki 5 kertaa tiettyyn samaan koulutusohjelmaan eikä koskaan päässyt. Mutta taideteollisella alalla onkin yliopistotasoista koulutusta tosi vähän Suomessa ja koulutusohjelmiin otetaan vielä älyttömän vähän porukkaa, jotain tyyliin 8-20 oppilasta per koulutusohjelma ja niihin hakee vissiin satoja. Tosi lahjakas saa olla joka pääsee.
[/quote]
Esimerkiksi kuvataidekasvatus on ala, jota voi opiskella yliopistotasolla Lapin yliopiston lisäksi vain TAIK:ssa (nyk. Aalto-yliopisto). Siis nämä kaksi yliopistoa ovat ainoita, joista valmistuu päteviä taideopettajia Suomessa.
Kannattaa etsiä tietoa siitä, millaista tutkimusta kiinnostavassa oppiaineessa eri yliopistoissa tehdään. Siitä voi päätellä myös opetuksen painopisteitä. Esim. kasvatustieteessä eri yliopistoilla on erilaisia painotuksia.
Se oli antanut väärän käsityksen itsestään ja hankkinut ADHD-lääkityksen ihan niinkun minäkin. Nyt käyn aikuisena lukiota ja saan aivan erilaisia arvosanoja kun olen koskaan saanut mistään ja syksyllä lähden yliopistoon. Näinkin voi käydä. Erona tietty etten ole eläessäni syyllistynyt ylinopeutta ja punaisia päin kävelyä vakivampiin rikoksiin.
Pst. ei asianajajaksi valmistuta mistään yliopistosta..ei edes sieltä Lapin yliopistosta! Asianajajaksi tullaan työekentelemällä useampi vuosi lakimiehenä työskentelyä ja suorittamalla asianajajatutkinto..sitä ennen on pitänyt valmistua oikeustieteen maisteriksi. Paljon tietäjiä taas paikalla!
[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 23:06"]
Itä-Suomen yo:ssa on todella laaja sivuaineoikeus, en tiedä miten laaja muualla mutta ainakin proffat aina hehkuttaa miten laaja se tuolla on. Eli vaikka luet kasvatustieteitä voit lukea kauppatieteitä tai oikeustieteitä tai psykaa tai mitä vaan lisäksi (perusopinnot).
[/quote]
No tämähän on oletuksena ihan jokaisessa Suomen yliopistossa.
[quote author="Vierailija" time="29.03.2014 klo 11:11"]
[quote author="Vierailija" time="29.03.2014 klo 11:02"]
[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 23:20"]
[quote author="Vierailija" time="28.03.2014 klo 23:00"]
Lapin yliopistosta valmistuu ainakin juristeja, joilla on ollut (pääkaupunkiseudulla) lukiossa keskiarvo välillä 5-6...
[/quote]
Näitä tällaisia on ihan vallan huipulla tälläkin hetkellä, en tiedä mistä ovat valmistuneet.
[/quote]
Tuokin on kyseenalaista. Mutta on jotenkin hätkähdyttävää, kun tietää, että niinkin arvostetussa ammatissa kuin juristina työskentelee ihmisiä, joiden yleissivistys on sitä luokkaa, että eivät esim. osaa sijoittaa talvisotaa oikeille vuosikymmenille. Kun tämän tietää, tajuaa myös, että jos joskus tarvitsisi juristia, kannattaa katsoa tarkkaan, kenet valitsee.
[/quote]
Tämä on ihan silkkaa mustamaalausta, enpä tiedä ketään joka olisi oikikseen Lapissakaan päässyt alle 8 keskiarvolla :)
[/quote]
No minä tiedän. Edelleen ihmettelen, miten on mahdollista. Tyyppi ei olisi kuulunut lukioon, niin vaikeaa oli päästä kirjoituksista läpi (tuli i:täkin eka kerroilla). Oikea adhd-tapaus, pikkukriminaali, ei mikään penaalin terävin kynä. Ja siis valmistunut Lapin yliopistosta asianajajaksi.
Kymmenen vuotta yliopistolla opettaneena olen muuten huomannut monessa pieneltä paikkakunnalta tulevassa opiskelijassa tuon, että he eivät meinaa kestää kilpailua. Nämä kympin oppilaat ovat pikkupitäjän lukiossa tottuneet briljeeraamaan muille ja olemaan opettajan silmäterä. Sitten yhtäkkiä ympärillä onkin 50 samanlaista älykköä, jotkut jopa vielä fiksumpia ja vielä ahkerampia. Siinä menee monella ensimmäinen opiskeluvuosi totutellessa uuteen nokkimisjärjestykseen.