mun mies oli tavannut kivan tytön baarissa, olivat puhuneet politiikkaa.
mies on innokas historia-harrastaja, ja oli kuulemma iloinen kun löytyi juttukumppani, joka ymmärsi oikeiden juttujen päälle. oli antanut numeronsa, tyttö lupasi soitella, suunnittelivat kahvilla käyntiä ihan keskustelun merkeissä.
mies kertoi tästä mulle, oli tohkeissaankin siitä että hän on ehkä löytänyt kaverin tästä kaupungista, niitä kun hänellä ei liikaa ole.
mua kirpaisi mustasukkaisuus ja joku pelko, mutta käskin itseni ryhdistäytyä. kysyin pari kertaa että oliko tytöstä kuulunut mitään, ei ollut kuulemma.
kerran mieheen iski uskoutumisen puuska, sanoi että tiesi kyllä ettei tyttö soita, että ei se ollut hakenut mitään juttukaveria, kyllä mies sen oli huomannut. oli kuulemma mennyt tyttö hämilleen kun mies oli maininnut minut ja meidän kakarat. mies oli hetken halunnut kuvitella että hänkin osaa tutustua ihmisiin ja saa vielä aikuisena uuden kaverin. oli jotenkin surullisen näköinen kun tätä puheli. ei olla puhuttu asiasta sen koommin.
Kommentit (7)
varmaan aika usein on, aikuisten eri sukupuolta olevien tutustumisessa aina vähintään toisella taitaa olla pariutuminen mielessä.
Eikö miehesi muuten voisi alkaa harrastaa jotain muuta kuin baarissakäyntiä, jos kavereita haluaa? Baarissa sitä nyt ainakin törmää muuhun kuin ystävyyttä hakeviin.
en voi näyttää miehelle mun surua, ettei mies ajattele että säälin sitä. onneksi mies siinä uskoutumistilanteessa kevensi vitsailemalla että oishan se tietty pitänyt aavistaa että naiset himoitsee hänen mies-lihaansa. ilmän kevennystä ois jääny surettamaan ihan tosissaan miehen puolesta.
miehellä on 2 pientä lasta ja 3-vuorotyö, ei aikaa harrastuksille kodin ulkopuolellla. mistä ihmeestä se saa ystävän itselleen?
ap
Harva nainen luottaa miehen vilpittömään ystävyyteen ja ystävällisyyteen, ja vaikka miehesi kertoikin olevansa perheellinen, niin ehkä nainen kuitenkin epäili, että tässä on joku koira haudattuna... mene ja tiedä.
Kiva kuitenkin ap, että pystytte puhumaan asioista noin avoimesti!
tympii koko järjestelmä. vielä opiskeluaikana asiat oli suoraviivaisia ja kenen vaan kanssa saattoi olla ystävä ihan normaalisti.
nyt aikuisina me ollaan kaikki eristäytdytty omiin perheisiin ja seuraelämä on tosi vaikeaa.
ap
Ei aikuisena voi vain hankkia kavereita vastakkaisesta sukupuolesta. Itse hakannut päätäni seinään saman asian tiimoilta ihan tarpeeksi.
olivat työporukan kesken lyöneet vetoa kuka eniten laihtuu kesäkuun alkuun-oli pudottanut kuusi kiloa jo. meillähän juttua piisas ja matka meni rattoisasti. toivottelin erotessamme onnea kevään koitokseen. kotona kerroin miehelleni että olipa kiva lenkki-ventovieraan miehen kanssa-mies vaan tuumas että ai. ei sitä ikinä tiedä vaikka vielä tavattais ton satunnaisen kulkijan kanssa. oma mieheni ei jaksa lenkille lähteä-hahaansa kasvattaa ja nojatuolia vartioi kaiket illat ja vaivojansa valittaa....
jotenkin tuli surullinen olo miehesi puolesta. On tosi hienoa jos löytää jonkun jonka kanssa tuntee olevansa samalla aaltopituudella, tai on yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Hyvä että hän pystyi jakamaan tuon tunteen kanssasi, ja et nostanut mitään metakkaa asiasta mustasukkaisuuden nostaessa päätään. Harmi, että nainen oli " vain" miestä metsästämässä. Kaikkea hyvää sinulle ja miehellesi :)