2-vuotias katosi aidiltaan ostoskeskuksessa keskella helsinkia yli tunnin ajaksi. VOI JUMALAUTA mita ton aidin korvien valissa virtaa

Tyttömme oli noin vuoden ja poika siis 3,5 v. Talviaika ja olin juuri tullut iltakoulusta kotiin, lapset olivat olleet äidilläni hoidossa ja mies niitä juuri tuomassa kotiin.



Päästi poikamme ensin autosta, joka samantien juoksi kotipihaan ja otti tyttöämme turvaistuimesta ja lähti kävelemään sitä 20 metrin matkaa, kun ihmetteli että miksi meillä on noin kirkas jäälyhty pihassa, kunnes tajusi että poikamme takki roihuaa.



Oli innokkaana kurkannut juuri sytyttämäni lyhdyn sisään ja takin naru alkoi palamaan ja sitä myöden takin rinnus.



Tuli siinä miehelle kiirus, mutta saikin kun saikin pojan sammumaan ennenkuin kasvot paloivat. Itse olin sisällä ja ihmettelin vain kauheeta mesoomista pihalla, enkä tajunnut mitä siellä tapahtuu, ennenkuin tulivat sisälle ja pojan takista oli koko etumus palanut.



Koskaan ei voi ennakoida eikä aina pitää silmiä joka paikassa....

Minulta ei ole lasta kadonnut, mutta esikoinen putosi 1,5-vuotiaana syöttötuolista silmieni edessä. Istuin puolen metrin päässä syöttämässä tyttöä, kun hän yhtäkkiä nousi seisomaan ja oli samassa hetkessä takaraivollaan lattialla. Kaikki kävi niin nopeasti, etten koko tänä aikan ehtinyt muuta kuin sanoa " älä nouse" .

ja liian, aivan liian usein joutuu kuuntelemaan kuulutuksia kadonneista lapsista. Aivan järkyttävää, että noita katoamisia tapahtuu todellakin usein.



Itse tottakai olen niin täydellinen ;) ettei lapseni ole koskaan päässyt minnekään karkaamaan, kärryissä on istuttava isojen ihmismassojen seassa, tai isomman lapsen pidettävä kädestä kiinni. Siitä säännöstä livetä. Minun on vanhempana oikeus määrätä näin. Lapsen tehtävä ei ole päättää mitä missäkin saa tehdä ja mitä ei.



Nyttemmin on sitä paitsi kätevää perustella tuo kädestä pitäminen 5-vuotiaalle juuri tuosta alussa mainitsemastani syystä. Lapseni tietää, että hukkaan joutuneita lapsia on paljon.



Itsekin olen muuten kerran töihin mennessäni juossut yhden tumman noin parivuotiaan lapsen kiinni, kun viiletti kohti ulko-ovea. Muut ihmiset eivät tehneet mitään, korkeintaan käänsivät katseen muualle, törkeää.

Lapsi oli vöissä kiinni (emmaljungan softy) rattaissa, mutta oli jo oppinut avaamaan niiden vyön (tuossa mallissa vain lannevyö, ei valjaita). Sen jälkeen menin saman tien ostamaan kunnolliset valjaat, jotka saa auki vain selän puolelta.



Lapsi hävisi Pasilan asemalla, juna-aikataulujen alla. Kiersin asema hallin juosten ympäri ja kun lasta ei näkynyt, menin vartija kopille. Sieltä sitten vartija kävi kamerat läpi ja lapsi oli laskeutunut viereiset rappuset joita pitkin mennään raiteille. Onneksi noiden rappusten alla on painavat ovet ennen raiteita ja lapsi ei saa niitä auki. Kaikki tuo kävi siis todella nopeasti.

Minusta vartijat eivät olleet työnsä tasalla, jos eivät olleet alunperin kiinnittäneet huomiota yksin kulkevaan lapseen :(

Vierailija:

voi kadota silmien altakin kuten yksi vanhemmista kirjoitti... Paitsi että kääntelen päätäni, arvioin myös tilannetta. Jos lapseni häviäisi samalla tavalla nurkan taakse, niin käyttäisin heti kuuluvaa ääntäni, " Seis, sinä eksyt!" . Todennäköisesti hän pysähtyisi, mutta ainahan siltikin on vahingonmahdollisuus. Enkä muuten ole mikään ylihysteerinen äiti! Ihan rennosti elelemme, vaikka yksi lapsistani on vaateliaampi kasvatettava kuin toiset.

Jos tutkin kaupassa tuotetta kutsun lapsen käsikäteen kanssani. Yksivuotiaanikin kävelee rattaista kiinnipitäen pyynnöstä ja muutenkin teroitan kuuntelemistani, kun liiketila iänmyötä kasvaa.

Eikä näitä konsteja ole opittu tuosta vaan. Olen oppinut kaiken äidiltäni, joka oli perhepäivähoitajana 30 vuotta ja kokemusta siis yli 200 lapsesta. Hän selvisi työurastaan ilman yhtäkään lääkärihoitoa vaatinutta tapaturmaa. Ei siis edes tikintikkiä silmäkulmaan!

Älkää kuvitelko, että 10 sekunniksi katseen pois kääntämällä teillä olisi mahdollisuutta päästä samaan kuin äitini. Tehkää kodistanne turvallinen lapsille, niin siellä riittää usein kun vanhempi on kuulolla, että mitä lapset puuhailevat... Ulkoovi takalukkoon tai ketju kiinni, kun lapsia on talossa! Ym.

Vierailija:

Eikä näitä konsteja ole opittu tuosta vaan. Olen oppinut kaiken äidiltäni, joka oli perhepäivähoitajana 30 vuotta ja kokemusta siis yli 200 lapsesta. Hän selvisi työurastaan ilman yhtäkään lääkärihoitoa vaatinutta tapaturmaa. Ei siis edes tikintikkiä silmäkulmaan!

Et kai tosissasi vihjaa, että vahingot on mahdollista estää? Lapsi kaatuu ja satuttaa itsensä vaikka suoralla kadulla, jos niin on käydäkseen.

Ja kyllä on kova pala tällaiselle immeiselle kun jotakin sitten sattuukin! Eivät ymmärrä etteivät kuitenkaan voi aina suojella lapsiaan.

Vierailija:

Vierailija:

voi kadota silmien altakin kuten yksi vanhemmista kirjoitti... Paitsi että kääntelen päätäni, arvioin myös tilannetta. Jos lapseni häviäisi samalla tavalla nurkan taakse, niin käyttäisin heti kuuluvaa ääntäni, " Seis, sinä eksyt!" . Todennäköisesti hän pysähtyisi, mutta ainahan siltikin on vahingonmahdollisuus. Enkä muuten ole mikään ylihysteerinen äiti! Ihan rennosti elelemme, vaikka yksi lapsistani on vaateliaampi kasvatettava kuin toiset.

Jos tutkin kaupassa tuotetta kutsun lapsen käsikäteen kanssani. Yksivuotiaanikin kävelee rattaista kiinnipitäen pyynnöstä ja muutenkin teroitan kuuntelemistani, kun liiketila iänmyötä kasvaa.

Eikä näitä konsteja ole opittu tuosta vaan. Olen oppinut kaiken äidiltäni, joka oli perhepäivähoitajana 30 vuotta ja kokemusta siis yli 200 lapsesta. Hän selvisi työurastaan ilman yhtäkään lääkärihoitoa vaatinutta tapaturmaa. Ei siis edes tikintikkiä silmäkulmaan!

Älkää kuvitelko, että 10 sekunniksi katseen pois kääntämällä teillä olisi mahdollisuutta päästä samaan kuin äitini. Tehkää kodistanne turvallinen lapsille, niin siellä riittää usein kun vanhempi on kuulolla, että mitä lapset puuhailevat... Ulkoovi takalukkoon tai ketju kiinni, kun lapsia on talossa! Ym.

Olimme juuri tulleet hissillä omaan kerrokseen ja astuneet hissistä pois, kun 2-vuotias äkkiä kääntyikin kannoillaan ja juoksi takaisin hissiin. Hissin ovet ehtivät sulkeutua, vaikka olimme vain parin metrin päässä hissistä emme ehtineet saada sitä pysäytetyksi vaan hissi jatkoi matkaa alaspäin.



Toinen meistä meni portaita, toinen hissillä kun lähdettiin poikaa etsimään. Hississä poika ei enää ollut, kun hissi takaisin tuli, mutta kaksi mammaa rattaineen tuli hissistä vastaan ja sanoivat että juu se jäi tuolla allaskerroksessa pois (ei siis tullut mieleen näille mammoille, että kun parivuotias tulee yksin hississä, että ottaisivat kiinni! ) Puolisen tuntia poikaa haeskeltiin, löytyi sitten hotellin allasalueelta vanhemman pariskunnan kanssa juttelemassa.

Siis sinä, joka kirjoitit näin: " Jos lapseni häviäisi samalla tavalla nurkan taakse, niin käyttäisin heti kuuluvaa ääntäni, " Seis, sinä eksyt!" . Todennäköisesti hän pysähtyisi"



Kaikki lapsethan juu tottelee käskyjä ihan tosta vaan! Kyllä minäkin olen välillä kaupoissa ja muuallakin pää punaisena käyttänyt kuuluvaa ääntäni, mutta eipä vaan vilkasta taaperoa ole mamman komennot kiinnostaneet. Olisikin noin yksinkertaista! :)

luulin että lapsi on miehen kanssa. Kyllä siinä kylmä hiki pukkasi pintaan kun huomattiin että lapsi ei ollut kummalakaan. Onneksi lapsi itki kuuluvasti, löydettiin niin nopsaan.

Hyvin kuvastaa tämän hetkistä moraalin tilaa tällainen oman paremmuuden korostaminen ja syyttely. Menkää itseenne.

kullannupuista tulee liimanhaistelijoita ja mummonpotkijoita.

Kun raukat luulevat voivansa kaikelle kaiken.

Kyllä maailma teitä opettaa ja saatte hävetä näitäkin mielipiteitänne joskus.

eikä sellainen nynny seinäruusu kuka pysähtyy kun huuta " seis" tms !! eli tästä lähin mielelläni kiljun prismassa :)



täällä monta äitiä kenen lapsi en ikinä haluaisi olla

alkoi niistä kiipeämään pois vajaa kaksi vee ja sen jälkeen kävellyt (tai siis juossut), ei sitä väkisinkään siinä saa istumaan ja minun lapseni ei ole sellainen täydellinen kuka tottelee aina ekasta kehoituksesta ;)

Etsittiin miehen kanssa pelko persiissä kymmenisen minuuttia ennen kuin hyllyjen takana piilotteleva lapsi löytyi.



Kuopus taas tuskin katoaa minulta missään. Hän pelkää niin paljon vieraita ihmisiä, että takertuu ihoon kiinni kaupassa.

Vierailija:

Jos lapseni häviäisi samalla tavalla nurkan taakse, niin käyttäisin heti kuuluvaa ääntäni, " Seis, sinä eksyt!" . Todennäköisesti hän pysähtyisi

Jos tutkin kaupassa tuotetta kutsun lapsen käsikäteen kanssani. Yksivuotiaanikin kävelee rattaista kiinnipitäen pyynnöstä ja muutenkin teroitan kuuntelemistani, kun liiketila iänmyötä kasvaa.

Ei voi kun nauraa. :D

Meidän 2-vuotias ei ainakaan tottelisi. Hänellä on aika valikoiva kuulo. :) Ja, että 1-vuotias pitää rattaista kiinni ja vielä pyynnöstä? Voiko tuo olla totta? Meillä ei vielä 2-vuotiaskaan tee tuota, 1-vuotiaana ei puhettakaan tuollaisesta...

Sulla on kyllä todella rauhalliset ja harvinaisen tottelevaiset lapset, jos ovat tuollaisia.

Saanko kysyä, mikä on se konsti, jolla 1-vuotiaan saa tottelemaan?

Olimme koko perhe kaupassa, minä, veljeni ja pikkusiskoni +äiti&isä.



Kauppa oli Prisma/Citymarket, joku iso marketti kuitenkin. Katselimme jotain vaatteita tmv. kaupassa äitini+minä+veljeni. Isä lähti siitä toiselle osastolle hakemaan, sanotaan nyt vaikka pattereita -en muista mitä;)



Olimme kaikki kolme muutaman metrin säteellä toisistamme +isä toisella osastolla. Yhtäkkiä äiti havahtuu että missä pikkusiskoni on? (Sisko siis minua ja veljeäni varsin paljon nuorempi, eli mekin olimme tottuneet häntä hiukan " vahtimaan" )



No, kolmevuotias lapsi katoaa aika helposti vaaterekkien sekaan, ja koska on niin pätkä, niin eihän häntä NÄE hyllyjen välistä. Siinä isäkin tuli paikalle ja lähes kymmenen minuuttia meni ennenkuin sisko löytyi sukkatelineen vierestä, puristi vielä rystyset valkosina (ilmeisen pelokkaana) tankoa;)



Jälkikäteen olen miettinyt, että ei se pieni lapsikaan äitiään näe " lattian tasosta" , eli kannattaa huhuilla (niinkuin teimmekin) jos osaisi tuttua ääntä kohden tulla.



Eli tarinan opetus; lapsi voi kadota vaikka useampi silmäpari hänen lähellään on, koska kaikki luulevat että toinen katsoo hänen peräänsä.

Näin ainakin ensimmäisenä uutisoitiin, en sitten tiedä, onko tullut jotain muuta tietoa, koska en ole asiasa enempää lukenut.

Näin ainakin ensimmäisenä uutisoitiin, en sitten tiedä, onko tullut jotain muuta tietoa, koska en ole asiasta enempää lukenut.