Olet sinkku, tapaat ihanan miehen - montako avioliittoa on normaalia...?

Kerran on vielä ymmärrettävää - ihminen on erehtyväinen :)

3 liittoa olis kyllä liikaa kuitenkin

Riippuu siitä miksi avioliitot ovat purkautuneet ja niiden pituudestakin. Voihan puoliso esimerkiksi kuolla. Jos on ollut tiheästi naimisissa lyhyitä jaksoja niin se on arveluttavampaa kuin kaksi pitempää liittoa. Joskus sitä paitsi käy vain niin, että puoliso lähtee eikä siinä voi tehdä mitään eikä se aina tarkoita että miehessä olisi jotain perustavanlaatuista vikaa.



Onhan täälläkin ollut niitä tarinoita, kuinka mies lähti toisen naisen matkaan ja otti eron vaikka oli kotona hyvä vaimo, jossa ei ollut mitään vikaa. Voi noin käydä miehellekin.

Itse olen yhdessä ihanan miehen kanssa jolla takana kaksi avioliittoa, jotka ovat päättyneet ihan eri tavoin ja hyvin ymmärrettävistä syistä.



Eli ennen kuina aloitetaan tämä yleinen tuomitseminen niin kannattaisi ehkä ensin kuunnella miehen tarinat, saattaisi omakin maailmankuva yllätäen laajeta!

niin kyllä mä kaksi liittoa soisin. Ehtiihän sitä kaksi kertaa rakastua vakavasti, jos ekan vaimon tapasi vaikka parikymppisenä. Tulee vaimoille kuitenkin väliä helposti kymmenen vuotta. Tosin jos molemmista liitoista on liuta lapsia, niin ehkä pikkuisen kauhistuisin...



Kolme liittoa rupeaa olemaan jo liikaa. jos istellä olisi takana kaksi epäonnistunutta avioliittoa ja lapset tehtynä, niin kyllä tosi pitkään miettisin ja seurustelisin ennen kuin kolmanne kerran yrittäisin.

jos on eronnut molemmista. Jos on jäänyt leskeksi kerran on ihan ymmärrettävää, jos on takana kaksi liittoa



Tunne kyllä yhden 55v miehen joka on jäänyt leskeksi kaksi kertaa, molemmat vaimot ovat kuolleet samaan syöpään. Hiukan epäilyttävää......

Suhtautuisin jo epäillen. Ehkä en vielä juoksisi, mutta toivoisin, että mies olisi käynyt eroterapiassa ja selvittänyt itselleen, mikä meni mäkeen - eikä syyttäisi ongelmista exiään. En myöskään itse menisi naimisiin hänen kanssaan ennen kuin PITKÄN tiiviimmän seurustelun jälkeen.



Jos eroja on kolme, juoksisin jo enempiä selityksiä kuuntelematta.



Jo yhden eron jälkeen hylkäisin aviosuunnitelmat sellaisen miehen kanssa, joka syyttää erosta vain exäänsä. Ei se ikinä ole vain toisen vika, ei silloinkaan kun se toineen "Lähtee yhtäkkiä kolmannen matkaan".



Ja vaikka mies ei olisi koskaan ollut naimisissa niin jättäisin sen, jos sen asenne on se, että vaimon tehtävä on tehdä hänet onnelliseksi ja hänelle riittää, kun hän on...

Näin siis, jos mies on nelikymppinen menestyvä mies, eikä ole ollut kertaakaan naimisissa. Sekin voi olla huolestuttavaa... Tunnen pari tällaista tapausta ja ovat täysin sitoutumiskyvyttömiä, vaikka naisilleen vannovatkin kohdanneensa juuri hänessä elämänsä rakkauden. Se rakkaus vaan kestää 3-4 kk...

Riippuu siitä miksi avioliitot ovat purkautuneet ja niiden pituudestakin. Voihan puoliso esimerkiksi kuolla. Jos on ollut tiheästi naimisissa lyhyitä jaksoja niin se on arveluttavampaa kuin kaksi pitempää liittoa. Joskus sitä paitsi käy vain niin, että puoliso lähtee eikä siinä voi tehdä mitään eikä se aina tarkoita että miehessä olisi jotain perustavanlaatuista vikaa.

Onhan täälläkin ollut niitä tarinoita, kuinka mies lähti toisen naisen matkaan ja otti eron vaikka oli kotona hyvä vaimo, jossa ei ollut mitään vikaa. Voi noin käydä miehellekin.

Eipä olisi paljon vara sanoa, kun on itse ollut kahdesti... Mutta mulla oikeasti kiinnostaisi erojen syy. Jos ne johtuisi tyyliin miehen väkivaltaisuudesta, niin juoksisin karkuun. Jos taas naiset olisivat olleet pettureita, niin en välittäisi useistakaan suhteista. Miehellä saattaisi olla taipumus valita pettureita, mutta so what, jos minä en kuitenkaan ole.

38-vuotias, eikä minua ole vihille viety pitkistä suhteista huolimatta. Joten jos tämänikäinen, tai vanhempi mies ei ole kertaakaan ollut naimisissa, saattaisin juosta karkuun. Hän on siis sitoutumiskammoinen.

Jos on ollut kerran- ehkä hän ei halua enää uudelleen. Mielestäni se joka uskaltaa useamman kerran sitoutua, on paras vaihtoehto. Eron syistähän toki on kiinnostavaa tietää.. ja mikäli naimisiin olisi menty 5 kertaa, ja liitto olisi kestänyt ehkä vuoden..silloin voisin jo miettiä että miehessäkin on ehkä vikaa.

Tosin siinäkin riippuu vähän syistä. Jos on jäänyt leskeksi niin useammat avioliitot ovat ymmärrettävämpiä.



Kaksi kertaa jos on ollut avioliitossa niin ei ole mielestäni vielä paha.

Kolmesta eteenpäin on ehdoton ei!

sanoisin,että 2 olis raja.

Aika paksua tekstiä näin mun mielestä kun tuomitaan noin jyrkästi että kahden liiton jälkeen ei voi seurustella jonkun kanssa. Naimisiin sellaisen kanssa tuskin kannattaisi mennä joka on jo ollut 4-5 kertaa naimisissa, mutta seurustella voi kunhan ukko on vapaa ja muutenkin rehellinen. Olisihan sillä kuitenkin ainakin selvää yritystä sitoutua toisin kuin jollakin tunnevammasella ikisinkulla.

Avioliittoon mennessä luvataan, niin myötä kuin vastoin käymisissä. Jos ei lupausta pysty pitämään, niin ei olisi mulle se oikea mies.

.

Tosin siinäkin riippuu vähän syistä. Jos on jäänyt leskeksi niin useammat avioliitot ovat ymmärrettävämpiä.

Kaksi kertaa jos on ollut avioliitossa niin ei ole mielestäni vielä paha.

Huvitti tuo, että "kyllä sitä leskeksi sopii jäädä". Jos mies on jäänyt leskeksi vaikka kolme kertaa, vaikka aviopuoliso on ollut alle 50 v, niin eikö sekin hieman mietityttäisi?

Ja muutenkin uskoisin, että leskeksi jääneen kanssa ei ole välttämättä niin paljon helpompaa kuin eronneen. Ainakin jos itse jäisin leskeksi ja jostain syystä löytäisin uuden naisystävän, niin luulen, että suhdetta olisi turha jatkaa, ellei nainen osaisi olla ikään kuin "kakkosena". Mutta mistähän näitä tietää, ennen kuin omalle kohdalle sattuu.

sen miehen kertomus erojensa syistä, existä ym ovat miehen subjektiivisia käsityksiä ja voivat olla kovin kaukana totuudesta.



Tiedän erään 2 kertaa eronneen miehen, jonka kumpikin ex oli kontrollihullu friikki, jotka eivät arvostaneet miestään vaikka tämä kaikkensa teki ja raatoi jne jne



Todellisuus (tunnen kummankin exän + miehen muutenkin): mies ei hallinnut elämäänsä, ongelmia kaikilla osa-alueilla, ei kyennyt vastuuseen eikä osallistunut kotielämään millään tavalla, hyvä kun välillä kävi sohvalla nukkumassa (poissaolo ei ollut työn vaan hupien takia).



Itselleni suuri kynnyskysymys olisi se, onko liitoista lapsia. Jos mies on eronnut kaksi kertaa liitosta, joista on lapsia niin juoksisin karkuun ja lujaa.

Mieheni oli 2 kertaa eronnut ennen meidän avioliittoa, hän ei ole juurikaan ottanut asioista opikseen, olemme nyt olleet 4v naimisissa ja täytyy sanoa, että eroaminen on toisinaan ollut mielessä. Ilmeisesti se ei koskaan opi asumaan ja elämään toisen ihmisen kanssa niin, että ajattelisi myös muita, kuin itseään.



Jos ei 2, niin 3 ainakin ON liikaa...



Se, miksi olemme vielä yhdessä on pitkälti meidän yhteinen lapsi.

nämä monta kertaa eronneet ovat juuri niitä, jotka eivät kunnolla käsittele eroa ja sen syitä eivätkä kasva ihmisenä - samat ongelmat seuraavat liitosta toiseen.