Miksi et täysimettänyt lastasi 6kk ikään asti?

Aloin antamaan nelikuisena kiinteitä pikkuhiljaa, ihan siksi kun tyttö tuntui olevan kiinnostunut syömisestä, ja neuvolasta kehotettiin, kun tytöllä oli kasvu vähän hidastunut. :)

Tyttö nyt 7kk, edelleen imetän, ja tietty kiinteät aika monesti päivässä. Että sillain meni meillä! :D





sämpylä ja tyttö 7kk

nyt yhdeksänkuukautinen tyttö alkoi oikeaksi yökukkujaksi siinä kuukauden ikäisenä. Ja koskapa meillä ei ollut tuttia käytössä, tyttö rauhoittui ainoastaan rinnalle. Niimpä meillä otettiin ekat maistit kiinteää jo aavistuksen ennen neljää kuukautta, ajattelin, että kiinteät rauhottaisiat meidän yötissittelyä. Tosin kiinteiden määrä oli parin ensimmäisen kuukauden ajan ihan vaan teelusikka-kaksi -luokkaa. Mainittakoon vielä, että kiinteillä ei ollut mitään parantavaa vaikutusta meidän öihin :(



Itse en kyllä koskaan ajatellutkaan, että mentäisiin täysimetyksellä tuohon puoleen vuoteen. Tunnustettakoon vielä, että en ole koskaan erityisemmin pitänyt imetyksestä (muksulla on ollut imuotteet useaan kertaan hakusesta ja muutenkin imetys kesti vielä ihan pari kuukautta sitten tunteroisen kerrallaan), moneen kertaan olen aikonut jo lopettaa. Mutta kun toinen on niin mammanmamman perään...

5-kuisena alettiin syödä kunnon annoksia, kun kasvu oli hidastunut huomattavasti. En ollut vain uskaltanut antaa lusikallista enempää, vaikka vauva oli jtuntui nälkäiseltä tiheästä imemisestä huolimatta. Se harmittaa.



Sen perusteella, mitä luin Suomen lastenlääkäriyhdistyksen sivuilta, ei ole olemassa näyttöä että imetys riittäisi kaikille lapsille 6 kk ikään saakka. Teollisuusmaissa ei myöskään ole juuri riskiä saastuneelle kiinteälle ruoalle ja ripulille, joten lastenlääkärit eivät suosittele täysimetystä kaikille niin pitkäksi aikaa. Kotimaisten tutkimusten mukaan osalle niin pitkään imetetyistä kehittyy raudanpuutosanemia.

Luitko myös Laakkosen ja Steenroosin vastineen tähän lausuntoon? Löytyy sivuilta. Molemmissa on puolensa, mutta en niele ihan kaikkea mitä siellä Lääkäriliiton sivuillakaan sanottiin...Itse tunnustaudun olevani imetysintoilija, mutta toki joskus on perusteltua antaa lisäravintoa ennen 6kk ikääkin.

Halusin siis vaan lähinnä todeta että kaikkea ei kannata purematta niellä. Ei tietoja lääkäriliiton sivuilta eikä muiltakaan sivuilta...En ihmettele Steenroosin ja Laakkosen kirjettä sillä lääkäriliiton 1.lausunto tuntui hiukan " imetysvastaiselta" .



Jokainen toki ratkaisee omalla kohdallaan asian, ei kannata tuijottaa maagiseen 6kk ikään jos tuntuu että lisäravinnolle on tarvetta jo aiemminkin.

Meillä tämän kakkosen kanssa imetys oli ainakin NIIIIIN KAMALAA, että olen itsestäni ERITTÄIN ylpeä jaksettuani sitä neljä kuukautta!!!



Ei se ensimmäisen kanssakaan kivaa ollut, mutta tämä oli pohja noteeraus!



Imemisote oli ilmeisesti koko ajan hiukka väärä ja ensimmäiset 2kk imetin lähes koko ajan! Kauheita ilmavaivoja, kun maitoa tuli tulvimalla aluksi ja kun vähän tasoittui sai vauva tissiraivareita kaiken aikaa!! Käytiin vauvan ollessa 3kk imetysnauvojalla, mutta oli liian myöhäistä...

Esikoinen jäi tosi rajusti tappiolle ja siitä kärsittiin todella!

Vähän väliä oli tissilakkoja ja nyt pullolakkoja joten kiinteitä syö pääasiassa.



Näin meillä...



T:Mona ja neiti nyt 5kk

[color=maroon]Vauvat (kaksi poikaa, ei kaksoset) alkoivat itkeä nälkäänsä jo laitoksella, vaikka olivat tissillä jatkuvasti. Sama jatkui kotona ja maidon lisääntymiseen ei auttanut lääkkeet, ei ruokavaloi, ei nesteen lisäys, ei mikään, joten minun kohdallani täysimetys ei valitettavasti vaan onnistunut. Imetin heitä kuitenkin 8kk asti vaikka täysimetyksessä eivät missään vaiheessa olleetkaa. niin ja kaikesta huolimatta ovat olleet terveitä ja virkeitä, normaalikehityksisiä lapsia.[/color]

1kk rinnalla oltiin melkein kirjaimellisesti 24/7.ja esikoinen myös kotona.olin jo neljäviikkoa hälle hokenut että " kohta äiti tulee leikkimään" " kohta sitä ja kohta tätä" mutta ei kun vauva oli rinnalla AINA ja KOKOAJAN.

esikoista jaksoin jonkun ihmeen kaupalla tuota tiheää imua niin kauan kunnes kiinteät tuli kuvioihin,ja lopulta imetin häntä kaikenkaikkiaan 1v4kk.

imettämisestä en edes pidä,sanon sen ihan suoraan.en ainakaan kokoajan imettämisestä =)

tuttia ei ole huolinut kumpainenkaan.en tiedä olisiko joku herumisongelma tai missä vika,kun molemmat ovat olleet tosi raskaita yötäpäivää imetettäviä.imemisote on mielestäni olut oikea,eikä imettäminen ole sattunut tms.

olen tyytyväinen kun en kauempaa tämä toisen kauan jatkanut itseni rääkkäystä,ja vauvastakin tuli tyytyväisempi,PALJON TYYTYVÄISEMPI!

Eikä ollut mitään syytä sille miksi en olisi pottua nelikuiselle keittänyt. Ajatus siitä, että vauva voisi ehkä ruveta nukkumaan paremmin yönsä, myös houkutti... Poikani painoi 4kk iässä jo 9kg joten ja asui tississä kiinni joten lisäruokinnalla sain jopa parin tunnin syöttövälit! :-D

opin kantapään kautta, että ensisynnyttäjän reipas etukäteispäätös imettää täysin 6 kk ei vielä käytännössä tarkoita, että näin onnekkaasti kävisi... Yhtäkkiä kun vastassa onkin öisen pitkän synnytyksen jälkeinen suunnittelematon sektio, lääkehorkka, maidonnousuongelmat, imuoteongelmat, rintaraivarit, vauvan painon lasku ja pulloon tottuminen...



Tulos on, että tällä hetkellä tiedän NIIIIN paljon enemmän imettämisestä kuin ennen laitokselle menoa ja että lapsi on alun (1kk)osittaisimetyksen jälkeen täysin korvikkeella, ikää 2 kk. Itkuisuus ja raivarit, niin äidin kuin vauvan, ovat vaihtuneet paljon draamattomampaan arkiseen eloon.



Näin meillä.

Luin kyllä vastineetkin, mutta lastenlääkäriyhdistyksen kanta oli perusteltu vakuuttavammin tutkitulla tiedolla.



Kannatan toki imetystä, mutta kun kertakaikkiaan ei pidä paikkaansa, että jokaiselle lapselle sopisi täysimetys 6 kk.

Olisi ollut 24h rinnassa kiinni ja silti vaan painolaski. Eli heti muutaman päivän ikäisestä jouduin antamaan korviketta lisäksi. Jossakin vaiheessa (noin 1-2kk iässä) tilanne helpotti lisämaitoa tarvittiin vaan kerran päivässä noin 50ml, mutta sitten taas nälkä kasvoi ja maito ei vaan ruvennut tulemaan tarpeeksi.

Itsekin kuvittelin 6 kk täysimetystä ennen poikani syntymää, vaan toisin kävi. Kolmantena päivänä kiireellisestä sektiosta, johon jouduimme, maitoni nousi ja siitä kaksi viikkoa sain imetettyä niin, että korvikkeen käyttö jo alkoi vähetä (oma maitoni ei alusta asti riittänyt isolle pojalle, imetin tuntienkin imetysmaratoneja ja vauva vain itki nälkää, ja imuotteessa ei ollut vika, se oli hyvä). Sitten yhtäkkiä maidontulo alkoi dramaattisesti vähetä vaikken muuttanut imetyksessä tai ruokailuissani mitään. (Itse epäilen psyykkisiä syitä, mutta se on jo toinen tarina se.)



Joka tapauksessa maito väheni, ja jonkin ajan kuluttua alkoivat myös rintaraivarit (siihen asti poika oli syönyt kiltisti rintaa aina kun sieltä vain jotain tuli). Taistelimme parhaimmillaan monta tuntia, en antanut pulloa ennen kuin söi edes vähän rintaa, ja molemmat, äiti sekä vauva, itkivät vuolaasti tuntikaudet. Lopulta 6 viikon kuluttua kyllästyin tappeluun kun alkoi olla jo aika selvää, että tavoittelemaani täysimetykseen ei meillä tulla ikinä pääsemään. Siitä 3,5 kk ikään asti meillä oli yöimetys, mutta sitten maitoa alkoi olla jo niin vähän, että yösyöttömme kestivät aina toista tuntia kerrallaan, joten en enää jaksanut. Olen kuitenkin todella ylpeä siitä, että näinkin kauan jaksoin, enkä suostu itseäni soimaamaan, vaikka kieltämättä edelleen olen tosi pahoillani siitä ettei imetys onnistunut. Minä kun todella tykkäsinkin siitä hommasta.



Vielä sivumennen tuohon Laakkosen ja Stenroosin vastineeseen, että sitä lukiessani mietin, ovatkohan he edes lukeneet kunnolla sitä Lastenlääkäriyhdistyksen suositusta, koska kirjoittivat enemmän seipäistä kuin aidasta, mm. väittäen Lastenlääkäriliittoa korvikefirmojen mannekiiniksi ja muuta asiallista :D. Lastenlääkäriyhdistyksen selkeä pointti oli, että lasten terveyttä tulee seurata ja lisäruokaa antaa niissä tapauksissa, joissa se on tarpeen, ei suinkaan väittää että (Suomessa) kenenkään ei pitäisi imettää 6 kk jne. Se tuntui menneen Laakkoselta ja Stenroosilta tyystin ohi :). Mutta se siitä!

Satuin lukemaan tuoreesta Vauva-lehdestä jutun allergioista juuri silloin, kun poika lähestyi 5kk ikää. Siinä joku allergioihin erikoistunut lääkäri sanoi, että niiden lasten, joilla on iso riski allergioille, olisi hyvä aloittaa kiinteät jo 4-5kk iässä. Itse kun olen ollut todella allerginen pienenä, ajattelin lapsenikin mahdollisesti olevan. Niinpä kiinteiden maistelu aloitettiin tasan 5kk iässä.

No, allergioita ei pojalla ole, mutta rintamaito oli kyllä pojan pääruoka varmaan yhdeksänkuiseksi asti, jolloin vasta alkoi upota suuremmat määrät (=koko pikkupurkillinen aterialla) vauvanruokaa. Osittaisimetin lasta yksivuotiaaksi asti.

imetyksen tehostamisesta huolimatta. Esikoistytön kanssa aloitin kiinteät 4,5-kuisena ja kuopuksen kanssa jo 3,5-kuisena neuvolan suosituksesta. Kummallekaan en saanut lisämaitoa uppoamaan eikä sitä enää tuossa iässä suositeltukaan.



Kannatan täysin pitkää täysimetystä, mutta uskon, että osa vauvoista tarvitsee lisäruokaa jo ennen puolta vuott. Luin jostakin jonkun lääkärin arvion, että kiinteät kannattaisi aloittaa vauvan merkkien mukaan yksilöllisesti 4-8 kuukauden iässä, mikä kuulosti minusta ihan järkevältä. Eli vauvan kasvu ja tyytyväisyys kertovat oikean aloitusajankohdan, ei kalenteri.



Esikoista imetin kokonaisuudessaan reilun vuoden, kuopuspoika tällä hetkellä 6 kk ja saa rintamaitoa ja kiinteitä.

Itselläni kokemusta kolmen pojan imetyksestä, olen täysimettänyt kahta vanhempaa 4kk ja 5kk ja nyt nuorimmaista sinne " maagiseen" 6kk saakka. Esikoisen kanssa alettiin maistella kiinteitä 4kk iässä. Silloin se suositus täysimetykselle olikin 4kk. Toisen poikamme kohdalla alettiin antamaan kiinteitä 5kk iässä parempien yöunien toivossa... mutta turhaan!

Kolmannen kanssa päätin kokeilla josko pärjättäisiin sinne 6kk saakka pelkällä rintamaidolla, ja hyvin pärjättiinkin. Poika oli tyytyväinen ja söi ihan normaali välein ja yöt meni mukavasti yhdellä syötöllä.

Ainoa asia jonka olen huomannut noissa kiinteiden aloitteluissa on ollut, että 4kk ikäisenä esikoisemme alkoi syödä kiinteitä tosi helposti, kakkosen kanssa oli vähän takkuista touhua ja kolmannen kanssa todella hankalaa alkuun. Sylki kaiken pois ja mikään kiineteistä ei olisi kelvannut. Pari kuukautta meni ruokailut hieman hankalasti, mutta nyt uppoaa jo onneksi kaikki sapuska :)



t. K@tju ja poikakolmikko 4v, 2v ja 10kk

minulla on viisi lasta. Kaksi ensimmäistä lasta nukkui jo sairaalasta tultaessa kuuden tunnin yöunet ja hyvin nopeasti ihan koko yön nukkuivat. Niimpä maito loppui 2-3kk iässä. Tuttelia saivat ja terveitä olivat ja ovat edelleen. Kolmas lapsi syntyi iso poika imetin päivin ja öin mutta tuntui että poika tarvitsee jo kunnon ruokaa niin 4kk iässä aloitin kiinteät. Pojan ollessa 8kk vieroitin hänet yö tissiltä tai poika itsekin lopetti yö tissittelyt ja niin imetys taas loppui kokonaan parin kuukauden sisään. Neljännestä tiesin että jos halua imettää pitää minun herätä myös öisin imettämään. Tyttö oli jo syntyessään siro ja maito riitti hyvin täys imetykseen 6kk saakka. Yösynnin neiti lopetti 9kk iässä ja kokonaan imetys jäi pois 11kk iässä. Nyt viides lapsista on 4kk ja edelleen imetän häntä. Näillä näkymin mennään näin kun paino nousee ja pituutta tulee. Siinnä 10kk hujakoilla alan katselemaan jos voitaisiin siirtyä nukkumaan koko öitä ja sitten imetys saakin jo loppua vähitellen ja 6kk iässä tietenkin aloitan kiinteät viimeistään.



Minulla siis maitoa riittää jos imetän ympäri vuorokauden muuten se loppuu 2kk päästä. Tuo yö herääminen ei ole ongelma. Vauva nukkuu vieressäni ja kun herää niin pyörytän tissin esiin ja suuhun siihen sitten taas molemmat nukahdamme.

Tämä on nyt vauva aikaa minun elämässä ja kestää vain vajaan vuoden nämä heräilyt kyllä sitä sitten taas saa nukkua kun lapsi kasvaa. (saan oikeasti nukkua sillä mies on vähäunisempi ja hoitaa kaikki lasten yöheräilyt samoin sairastapaukset). Teini-iässä noita saa varmasti kiskoa viikonloppuisin ylös vuoteista että eivät koko päivää vaan nuku =).



nuttu

Meidän pojalla siis todettu maitoallergia ja siirryttiin pari viikkoa sitten neocate maidolle, kun poika ei siedä lainkaan maidoproteiinia. Itse olin kyllä jo kuukauden ajan dietillä ( ei maitoa, munaa, kalaa, naudanlihaa, kanalihaa, perunaa, porkkanaa, soijaa), mutta silti poika reakoi ihollaan aina rintamaitoa saadesssaan.



Vaikka prick testit eivät näyttäneet muuta allergiaa kuin maidon (ja sekin toisella kerralla näytti, että ei olisi maitoallergiaa, vaikka maitokokeilu selvästi aiheutti oireet...) niin lääkäri epäile ja epäilen itsekin, että pojalla on muutakin allergiaa. Tämän vuoksi lääkäri oli sitä mieltä, että on helpompaa kontrolloida mitä poika saa elimistöönsä, kun jätän imetyksen kokonaan pois. Vauvamme oli siis 4,5 kuukautta kun lopetin imetyksen. Tuntui aluksi tosi pahalta, mutta kun näin muutamassa päivässä todella kutisevan ihottuman helpottavan ja pojan muuttuvan iloisemmaksi, kun iho ei enää kutissut, tiesin tehneeni oikean päätösen lopettaessani imetyksen.



Nyt kokeilemme uutta ruoka-ainetta kerran viikossa aina viikon ajan, jotta saamme selvyyden mahdollisista muista allergioista. Tämänkin takia oli viisasta lopettaa imetys, koska joudumme kokeilemaan rauhassa jokaista uutta ruoka-ainetta, joten kiinteisiin siirtyminen kestää useamman viikon ajan.



t. huhtikuunvauva

ohjeiden mukaan, sitten huomasin kuukauden päästä että minusta oli jotenkin rasittavaa ensin lusikoida vauvalle ruokaa ja sitten viedä se tissille. Päätin ruveta antaa korvikemaitoa pullosta ja humps; mamma oli taas pirteä oma itsensä!



Toisen lapsemme imemisote oli väärä ja tyttö jäi aina nälkäiseksi. Annoin maidonkerääjään tulleen maidon lopuksi pullosta ja tämän takia en varmaankaan saanut korjattua imuotetta vaan minä luovutin ja aloin pumppaamaan maitoa pulloon koska koin sen helpommaksi.



Nyt tyttö on 3kk:n ja saa tuttipullossa rintamaitoa sekä korviketta koska en saa aina pumpattua tarpeeksi.

Aion pumpata maitoa niin kauan kuin jaksan; oma jaksaminen ja esikoisen huomioiminen on minusta ykkössijalla suosituksista huolimatta.



Lapsemme ovat kaikesta huolimatta terveitä, kuten minäkin jota on imetetty viikon ajan seitkyt-luvulla.



Jokainen tekee niinkuin itselle sopii!

Söi ja söi ja söi rintaa koko ajan ja minä kokemattomana luulin että maito loppuu vaikka vauvalla olikin vain kasvuvaihe menossa. Terveydenhoitaja (kauan alalla ollut) kehotti aloittamaan lisäruoan koska korviketta ei pystytty antamaan kun tyttö ei KOSKAAN huolinut tuttipulloa. Ihmettelen edelleenkin miksi terveydenhoitaja oli ensimmäisenä kehottamassa kiinteisiin? No terve lapsi on silti ja sai rintaa reilun puolen vuoden ikään kiinteiden lisäksi.

Toinen lapsi on nyt 2pvää vaille 3kk ja pelkällä rinnalla mennään. Vajaa kuukausi sitten oli hänelläkin ilmeisesti kasvukausi kun söi koko ajan ja kuka tietää jos olisi sama terkkari, syötäisiinkö taas kiinteitä???