Lue keskustelun säännöt.
Mun mielestä lasten fyysinen koskemattomuus on mennyt liian pitkälle.
05.01.2008 |
Siinä vaiheessa kun opettajat saa pelätä jo ekaluokkalaisia pikkutyranneja, joilla ei ole minkäänlaista kunnioitusta aikuisia kohtaan, niin pielessä ollaan. Toki suuri osa on moniongelmaisista perheistä, jolloin lapsia pitää ensisijaisesti auttaa, mutta totuus on, että iso osa näistä lapsista on ihan tavallisten nössykkävanhempien kullannuppuja, jotka ovat jo aikapäivää ottaneet vanhemmistaan niskalenkin.
Kuten sen yhden äidin alakouluikäinen poika, joka hyökkäili äitinsä kimppuun ja äiti vain vähän suojasi itseään " koska eihän lasta saa lyödä" . No ei tartte lyödä, mutta kyllä se on lapsellekin palvelus, jos hänet ihan oikeasti pistetään ruotuun, ja näytetään kuka kotona määrää, aikuinen vai lapsi.
PArasta olisi tietysti, jos vanhemmilla olisi sen verran kasvatustaitoja, että tuollainen käytös kitkettäisiin silloin kun se on helpointa - kun lapsi on pieni.
PS. Tämä ei todellakaan tarkoita sitä, että lapsia pitäisi lyödä tai piestä, hyvä vanhempi osaa kasvattaa lapsensa ilman fyysistä pakottamista. Mutta jotkut lapset, ja varsinkin rajut pojat tarvitsevat myös reilua fyysistä kontaktia ja sitä että hänelle näytetään paikkansa. Muuten tulos on aika karmea.
Kommentit (53)
Jos joku tulee potkaisemaan niin tosissani nostan oman jalkani potkausasentoon ja todella vihaisena ja melkein myöntäväää vastausta odottaen (siis esitän näin) kysyn pojalta, että saako meillä potkia? Saako kuka vaan potkia ketä huvittaa, minäkin? Yleensä lapsi säikähtää tulevaa potkua ja sanoo, ettei tietenkään saa ja minä siihen lauhdun ja sanon, että niinpä!
Ehkä joku uhmakas on joskus sanonut että anna tulla vaan, niin siinä vaiheessa selitän, ettei kukaan saa potkia ketään jne.
Lyömisessä on aina tehonnut se, että nappaan äkkiä lyöjän ranteesta kiinni ja läppäsen tämän omalla kädellä omaan päähän ja sanon, että itseään saa lyödä ei muita. Näin kun tekee muutamia kertoja niin johan loppuu lyönnit.
Yhtään haistattelua en myöskään ole päästänyt ohi korvien.
Tuntuu, että mitä mitättömänpään asiaan puuttuu, niin lasten ei tarvitse turvautua ' shokeeraamaan' äitiään aina kovemmilla keinoilla.
Esim suutun vaikka sanasta tyhmä, niin ettei lasten tarvitse huutaa vitun lehmää hermostuttaakseen minua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen -76 syntynyt " ammattikasvattajien" tuotos (isä opettaja, äiti lastentarhanopettaja). Olen saanut tukkapöllyä ja kerran jopa piiskaa, lisäksi kun olin 14-v isäni läimäisi poskelle huudettuani hänelle kurkku suorana " haista vittu." Ansaitusti tuli ja hyvä kun tuli.
Ja joitakin keinojahan aikuisella on oltava, vai mitä? Kuvitellaanpa, että huuteluni jälkeen isäni - diplomaattisuudestaan ja fiksuudestaan tunnettu mies - olisi vain " tiukasti tuijottanut minua silmiin ja sanonut, että hyi tyttö, tuollaista ei sanota." Mitä sillä olisi ollut vaikutusta pahassa murrosiässä olevaan nuoreen?
Mitä pitäisi tehdä opettajan kun on kohdattava lapsi, jolla ei ole minkäään valtakunnan kunnioitusta auktoriteetteja kohtaan? Kun lapsi on kotona kasvatettu niin kuin täälläkin ovat jotkut kasvattaneet; loputtomia kieltoja ja tyhjiä/tehottomia uhkauksia ja " rangaistuksia, jotka selvästi eivät pure?
Pahoinpitelijä ei ole auktoriteetti eikä häntä tarvitse kunnioittaa!
sille, ettei kurinpito enää onnistu esim. kouluissa? Kun nico-petteri vaan hilluu eikä mikään tehoa? Sanopa ihan todellisia keinoja, kun noin ehdottomasti suljet tietyt keinot ulkopuolelle?
Ja hei, get real; tukkapöllyn antava äiti = psykopaatti himohakkaaja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on oikeasti, mutta jos täällä uskoo muutamia fanaatikkoja, niin se on sadistista kidutusta vailla mitään muuta tarkoitusta kuin tekijänsä nautinto. Että yritähän vaan täällä " keskustella" jotain, kun noco-petterien ja jenna-jeminoiden äidit vannoo " tiukan kiellon" nimiin ja tuomitsee kaikki muut väkivaltaisiksi psykopaateiksi.
kysessä, olisin antanut kunnon opetuksen, ja sanoi nyt äidit mitä tahansa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on 2 vuotias.
Monesti selvästi uhmaa kun kielletään jostain, tekee vaan. Meillä systeemi on, että ensin kiellän, seuraavaksi uhkaan nipillä ja sitten nippi. En todellakaan nippaa lujaa vaan ihan hiljaa näpäytän, mutta se auttaa. Tyttö loukkaantuu ja alkaa itkemään, annan itkeä hetken ja sitten otan syliin ja keskustellaan siitä mitä se teki ja lapsi lupaa ettei tee enää.
Lyönti tilanteessa useimmiten teen sen, että menen surullisen näköiseksi ja alan nyyhkyttää. Lapsi menee hämilleen ja tulee pyytämään anteeksi. Sitten mä lupaan antaa anteeksi ja selitän että jos toista lyö niin se sattuu ja tulee paha mieli. meillä on jäänyt lyönnit pariin kertaan.
Itse käytän tukkapöllyä äärimmäisessä tilanteessa, mutta ikinä en ole enkä tule uhkaamaan lasta nyrkillä tai potkaisulla. Siksi lainsäädäntö varmaan onkin niin tiukka sävyltään tässä asiassa, koska rajanveto on vaikeaa: millainen käytös ja teot ovat vanhemman puolelta sallittavaa ja millainen ei.
Jos uhataan potkaista, on sillä varmasti muutakin vaikutusta kuin sen oppiminen ettei toista saa potkia. Johan siinä lapsen perusturvallisuus horjuu, jos pelkää isäänsä ja äitiänsä sen takia että sehän voi vaikka potkaista!
Jotain järkeä, pliis!
T. ammattikasvattaja joka kasvattaa nuppujanne päiväkodissa ilman minkäänlaista ruumiillista kuritusta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oli mielestäni otettu käyttöön keino, joka näillä kyseisillä, isommilla pojilla toimi. Ei kaksivuotiailla, vaan lapsilla, jotka jo ymmärtävät jotakin. Heillä oli toiminut. Mitä sitten???
Miksi heti teilaat, jos joku on saanut kundilauman kuriin mielestäni ihan järkevällä tavalla?
Periaatteessa ollaan samaa mieltä mutta tosiasiassa ei tehdä mitään. Miten ihmeessä täysijärkinen aikuinen ei saa 2-vuotiasta nassikkaa kuriin? Meillä on neljä lasta ja kaikille on tehty jo vauvaiästä lähtien selväksi se, että vanhemmat on talon kingejä ja lapset tottelevat. Ei tarvitse lyödä kun kaikille on selvää miten homma toimii. Lopettakaa nuo jäähyt sun muut nössöilyt ja eläkää niin kuin ennenkin kun lapset olivat lauman alhaisimpia jäseniä, nythän nämä kullannuput päättävät kaikesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minullekaan ei ole jäänyt traumoja vaikka sainkin selkääni ja tukkapöllyjä! Kunnioitan vanhempiani enkä myöskään edes kiroile heidän kuullen! Olen tosiaan myös sitä mieltä että jos kerrassaan muu ei auta niin pieni tukistus on tarpeen, ei tee kyllä pahaa ja oppivatpahan penteleet ;)