Ahdistaako ketään muuta jatkuva ruuan valmistaminen ja suunnittelu?

sitovalta. Ennen lapsia totuin siihen, että yksi lämmin ateria päivässä riittää, pääsi todella paljon vähemmällä ruoanlaitolla... No, nyt lapsia kolme 1, 2 ja 4-vuotiaat, olen jo tottunut, mutta silti.

että mitä taas laittais. Usein kävelen eineshyllyn ohi ja varastan ideoita, vaikka teenkin sitten itse.

Joskus myös selaan keittokirjaa. Hyvin usein kuitenkin teen samoja vanhoja, kuten kanaa uuniin, spagettia, lihapullia, kalaa uuniin ym muuta peruskamaa. TYLSÄÄ.

Välillä jaksan vaikka mitä ja kokeilen uusia reseptejä. Toisinaan sitten tulee jauheliha-sitä ja kana-tätä...

Onneksi lapset ovat kuitenkin jo 5 ja 7 ja melkein kaikki pöperöt maistuu.

Kyllä ne lapset syövät, jos ne niihin totutetaan! Meillä lapset syövät ihan kaikkea maksapihveistä lanttu- ja kaalilaatikkoon sekä aasialaiseen wokkiin.

Olen kirjoittanut listan kaikista ruuista joita meillä syödään ja suunnittelen kerralla viikon ruuat. Ei tarvitse jatkuvasti olla pähkäilemässä ja tulee monipuolisesti.

Lapsille en kokkaa erikseen vaikka listalla olisikin jotain josta eivät pidä -maistavat vähän ja syövät leipää + salaattia. Siten tottuvat ajan kanssa myös niihin erikoisempiin.

Välillä ahdistaa, kun pää lyö tyhjää. Mä kaipaan vaihtelua ruokiin ja etsin jatkuvasti uusia kiinnostavia reseptejä. Mulla helpottaa, kun mietin ensin, mitä raaka-ainetta käytettäisiin. Esim. kalaa ja sitten selailen keittokirjoja tai nettiä.

Meillä lapset syö kyllä ihan mitä vaan, onneks.

(paitsi että nykyään olen töissä joten: illat ja viikonloput). Olen itse asiassa yllättänyt itseni, miten ahkerasti ja " nurisematta" laitan perheelleni ruoat. Ja siitä olen ihan ylpeä, että olen kehittynyt ihan hyväksi ja nopeaksi ruoanlaittajaksi, jopa luovaksi : ) Mutta se toistuvuus... Ruoanlaitto, samoin kuin siivoaminen, on kivaa, jos sitä ei tarvitse tehdä IHAN koko ajan.