Onko tämä aitoa itsetuhoa, vai jotain ihan muuta?

Ei tarvitse olla kokemusta tai psykiatrian tuntemusta.



Kertokaa mulle vaan, mikä vaikutelma teille tulee.



ap

Tuo ihminen ei tule koskaan tappamaan itseään kuitenkaan, onneksi. Huomionhaku todella suurta.

manipulatiiviset itsemurhayritykset. Onko ihminen impulsiiivinen, mustavalkoinen, muutenkin dramaattiset ihmissuhteet, manipuloiva?

että tuo on ärsyttävää huomionhakuisuutta. Tunsin joskus tuollaisen ihmisen ja vielä on hengissä.

vaikuttaa silloin vakavalta, kun tekoa on jo suunniteltu ym. Mutta toisaalta, tuossa on myös sellaisia " ylilyöntejä" , jotka sopisivat johonkin persoonallisuushäiriöön. Mutta henkilöä paremmin tuntematta on mahdotonta sanoa, kuinka tosissaan on.



psyk. sh

huomionhakuisuutta!

Hei, aina jos joku puhuu itsemurhasta niin se on otettava tosissaan!!

Vaikka olisi kuinka huomionhakuinen niin itsarista puhuminen on viesti kuuntelijalle : Auta minua!!!!!

Auta siis häntä!!!!

Ongelmat on niin pahoja. Siinä ei maallikon, varsinkaan perheenjäsenen kyvyt riitä.

vastaanotossa koko tarina.

Henkilöllä on todella pahoja ongelmia ja sen lisäksi hän törkeästi uhkaa lähipiiriään. Tuota käytöstä EI saa hyväksyä

Mitä haluaisitte sanoa seurustelukumppanille, joka miettii mitä tapahtuu pakkohoidon jälkeen? Varsinkin psyk. sh:n mielipide kiinnostaisi, kun olet varmasti tapauksia nähnyt.



t. eräs joka haluaisi huomenna sanoa jotain viisasta ja rakentavaa näkökulmaa tälle itsemurhakandidaatin seurustelukumppanille

Mulla tällainen kokemus..olin siis itse se " huomionhakuinen" osapuoli. En käyttäytynyt ihan noin dramaattisesti, mutta jotain sinne päin. Tiesin olevani masentunut ja toivoin, että joku tekisi asialle jotain, että joku huomaisi pahan oloni. Olin vielä teini, enkä tiennyt mitä muuta tehdä. Lopulta äitini hankki minulle apua. Vuosien terapian, lääkityksen ym. jälkeen " paranin" . Terveen paperit sain 7 vuotta sitten, mutta koko tämän ajan olen elänyt kuin jyrkänteen reunalla peläten että se kaikki toistuu. Eli todennäköisesti se on huomion hakemista eikä välttämättä johda mihinkään, mutta kukaan ei hae huomiota noin, ellei joku ole pielessä. Eli jotenkin tuohon pitäisi reagoida.

Mikä se lienee?

On eläkkeellä muista kuin mielenterveydellisistä syistä. Varmasti jokin diagnoosi on annettu, mutta en tiedä mikä. Huomenna varmasti kuulen.



ap

kuten sanoin, on mahdotonta antaa neuvoja tilanteeseen, jota en tunne. Mutta tosiaan diagnoosi on tärkeää tietää, sillä on suuri merkitys hoidon ja jatkojen kannalta.



psyk. sh

tietoa mielenterveyspotilaiden omaisille omista rajoista kiinni pitämisestä. Ja tietysti kannattaa ottaa hyvin selvää mistä on kyse. Varmasti siellä pakkohoidossa kaveri saa jotain osviittaa siitä mikä mättää.

jos paikkakunnalla sattuisi olemaan omaisten keskusteluryhmä tms.

Aina vaan ei löydy sanoja joka asiaan. Sinä et ole asiantuntija, joten sanaton läsnäolo on yleensä parasta.

mun eksä oli tollanen. Jätin sen ja piinas puol vuotta puheluillaan, kuinka tekee itsarin. Totta kai pitäisi ottaa aina tosissaan. Miljoonat kerrat käskin hakemaan apua, kerran varasin terapia-ajan. Ei mennyt, kun en tullut mukaan. Toisella kerralla meni, mutta vain kerran, koska terapeutti ei oikein ollut hänen tyyppiään.



Sitten sanoin kerran puhelimessa, että tee sitten. Mä en voi joka hetki olla sinua tai ketään muutakaan kädessä pitämässä.



Eipä ole tehnyt vieläkään (aikaa 6 vuotta). Mutta eipä piinaa muakaan enää.



Syyksi arvelen heikkoa itsetuntoa ja sairaalloista toisten manipulointitarvetta. Lisäksi ongelmana se, että ei hyväksy tosiasioita.

Eli ikuinen Peter Pan.