Kuinka monta päivää olit sairaalassa sektion jälkeen?

Leikattiin keskiviikkona ja lauantaina kotiuduttiin. Toipuminen erittäin nopeaa. Ensimmäinen ylösnousu oli kivulias mutta ei maata kaatava. Sen jälkeen pyrin liikkumaan todella paljon mikä ilmeisesti edesauttoi toipumista. Sairaalassa särkylääkkeitä säännöllisesti ja kotiin paluun jälkeen satunnaisesti ja ihan perus buranalla pärjäsi loistavasti.

Ekalla kerralla pääsin viidentenä päivänä leikkauksesta kotiin. Toisella kerralla vauva oli 2½ vrk vanha kun lähdettiin. Tokalla kerralla en edes tarvinnut mitään kipulääkkeitä, olo oli melkein kuin ei mitään olisi tapahtunutkaan.

Eli ei edes kolmea kokonaista päivää tarvinut sairaalassa olla. Toipuminen tuskaisen hidasta ja vaivasta alatie synnytykseen verrattuna mutta silti pääsin kotiin. Käskivät vaan kipulääkkeitä syödä, muuten sai vauvaa nostella ja hoitaa voinnin mukaan. Miehen apu oli kyllä korvaamaton! En olisi selvinnyt alkuajasta ilman häntä. Kannattaa siis varautua siihen että apua tarvii vauvan hoidossa alussa.

Tosin toipuminen oli hidasta spinaalipäänsäryn takia, joka sitten myöhemmin tajuttiin ja sain veripaikan. En pysynyt tolpillani vähään aikaan. Käynnistyksen jälkeen kiireellinen sektio. Taustalla tosin 3kk makuutus ja keskossyntymä, joten ei verrannollinen pelkkään sektiosta toipumiseen. Haava parani ilman tulehdusta, mutta hevoskuureja tarvitsin vatsaani joka paisui paisumistaan ilmalla. Aika nopeasti tuolla taustallakin kuntoon pääsin, mutten haluaisi enää sektiota enkä kyllä itse raskauttakaan :)

imetys ja vauvanhoito sujui ja molemmat voimme hyvin, niin ei ollut mitään syytä olla sairaalassa.

Perjantaina suunniteltu sektio ja maanantai illaksi kotiin. Olo aivan karmea, vatsa tosissaan paisui ja disflatyliä kului pullo kaupalla että olo olisi edes suht. normaali. Samoin turvotus vaivasi nelisen päivää ennenkuin hokasin vetää lentosukat jalkaan ja parin päivän kuluttua jalat olivat jälleen normaalit.



Nyt sektiosta kulunut 12 vuorokautta ja vielä masua aristaa ja kiristää ja sattuu jos jotain vauvaa isompaa nostaa tai joutuu nousemaan ilman apua esim. sohvalta/sängystä ylös. Lääkäri määräsikin perusteellisen vatsan alueen ultran, jonne menen huomenna. Toivottavasti ei ole mitään pahempaa...



Minäkään en enää ikänä kuuna päivänä tahdo kokea sektiota, sen verran hidasta tämä palautuminen on ollut =/



-Allu ja Neiti 12 vrk vanha

Olin sairaalassa 6 yötä.

Eli kun perjantaiaamuna leikattiin niin sunnuntaiaamuna pääsin kotiin. Toipuminen oli tosi nopeaa: jo lauantaina jaksoin hoidella vauvaa ja kotiin päästyäni sunnuntaina aloin heti jo pestä pyykkejä yms. Kivut eivät olleet missään vaiheessa sietämättömiä, vain perjantai-iltana kun yritin nousta ylös sattui ja rupesi pyörryttämään niin paljon, että se ei vielä onnistunut.

ja kotona oltiin,

kiireellinen sektio puolen yön maissa ke aamuna ja sitten pe kotiin. Mies oli ihan häkeltynyt että ei kait ne sua kotiin päästä kun luuli että olen ihan raato ( oli esikoisen kanssa kotona ) mutta ei ollut mitään. Ei kipuja juurikaan, rupesin heti laittamaan paikkoja vauvalle sänkyä ja vaatteita etc ja pari päivää niin ei edes huomannut että jotain tapahtui.



Esikoinen syntyi alateitse normaalisti silloin kesti 3vkoa ennenkun kävelin kunnolla ja pystyin istua etc tikkien takia. Muistan kun itkin ja pissasin pari viikkoa kun sattui ja kirveli, sektion jälkeen ei mitään.



ainoa ongelma oli tuo nostaminen, esikoinen kun oli vielä vaipoissa niin tuli kakkapyllyn pesusta ongelmia..

ekan kanssa olin 4 yötä ja seuraavat 3 yötä sairaalassa. Viimosen kanssa olisin halunnut lähteä jo aiemmin mutta kun vauvalle tuli häikkää verensokerin kanssa.



Vauvoja jaksoin hoidella jo seuraavana aamuna. Sängystä nousin ylös jo sektio päivän illalla.



-MM- ja neljättä kuumeillessa

3 suunniteltua sektiota takana ja kaikista olen toipunu tosi nopeasti...viimesin sektio oli 5.1.07 ja 6.1.07 lähdin jo kotiin...ei tarvinnu kipulääkkeitä eikä mitään,tosi hyvä fiilis jäi tästä viimesimmästä sektiosta...