tietääkö kukaan runoa...

eli olisko jollain joku kaunis runo?

Ne tuhannet ja tuhannet runot olivat aika tyhjän päiväsiä. Ja kaikki ne henkiläkohtaisemmat yhteydetotot tuntuivat " kivoilta" , joten laita henkilökohtainen viesti nyt JA sitten myöhemminkin voit sitten kasvokkainkin sanoa.



T.2

Jos voisin henkäistä yhdenkään

raskaan huokauksen puolestasi,

itkeä yhdenkään kyyneleen puolestasi,

kärsiä edes hetken surua ja ikävää puolestasi,

mikä sinua auttaisi ja lohduttaisi,

niin sen tekisin!

Mutta sydämessäni olen ajatuksin luonasi

ja pyydän sinulle apua, lohdutusta ja voimaa.

-Marleena Ansio-







Jospa voisin sitoa

särkevän sydämesi haavoja.

Jospa voisin kantaa

edes hiukan suruasi.

Jospa voisin olla rinnallasi,

kun ystävää kaipaat.

Mutta tiedä,

että muistan sinua.

-Marleena Ansio-





Antaa kyynelten virrata,

antaa itkun tulla.

Antaa sydäntä pakottaa,

antaa ajatusten sattua.

Kun suru on kohdannut,

lamaannuttanut,

mykistänyt.

Kyyneleet pesevät,

itku hoitaa.

Sydän aina tuntee

ja ajatukset tekevät surutyötä.

Surutyö on hyvästijättöä

ja luopumista.

Luopumista siitä mitä

emme koskaan omistaneetkaan,

vaan saimme pitää

määräajan lahjana.

-Marleena Ansio-

Kun minun mummo kuoli, niin kyllä minua ainakin nämä erilaiset runot ja mietelauseet kosketti tosi paljon ja luin viestejä moneen kertaan.



- - -





Voi kuinka sitä voikaan olla pieni,

arka ja avuton juuri silloin kun sitä

oikein toivoisi olevansa rohkea ja turvallinen,

johon voisi nojata silloin,

kun ystävää on kohdannut

suuri suru ja järkytys.

Nyt ajatuksissani kiedon käteni ympärillesi,

puristan sinua pitkään toivoen samalla

että Luoja antaisi sinulle voimaa ja lohdutusta.

-Marleena Ansio-

itselläkin isä kuollut ja kaikkein ärsyttävintä minun mielestä oli se kun kaikki soitti heti kun kuulivat asiasta. sai samat asiat puhua miljoonaan kertaan. sen takia haluan ensin lähettää runon ja sit vähän myöhemmin puhua ja esittää kasvotusten pahoitteluni.

t ap

Samaa sanoisin, kun "ap". Olin jo todella väsynyt selittämään kaikki samat asiat, kuin jokin levyautomaatti ikään...Sain ihanan runon eräässä kortissa joltain kaukaisemmalta tuttavalta mieheni kuoltua kolmekymppisenä, joka jäi parhaiten mieleen eli "Kaarisilta".

Nykyään rakastan M.Ansion runoja, niissä on syvyyttä ja ne on tuotu lukijalle äärimmäisen jännittävässä ja ajatuksia herättävässä muodossa tarjolle <3

Kauniita ovat nuo runot.