Syyttäkää vain pikkusieluiseksi...

Olen kyllä sanonut, että sitä olisi kiva pelata porukalla mutta...



ap

Me päätettiin ettei miehen kanssa osteta mitään. Mennään sitten vaikka Tallinnaan vuoden alusta viikonlopuks kahestaan. Siinä lahjaa tarpeeks..

Jos saat, niin ei kai se niin kamalaa ole. Minä luovuin eilen ainoasta lahjasta joka mulle oli tulossa (arvo noin 10 ekeä) että saadaan lapselle mieluinen lelu.

Jos käykin niin, että saan vaikka korun lisäksi, niin sitten ei mitään väliä :)



Olisi vain ollut kiva saada jotain henkilökohtaista. Meillä joulu on myös aikuisten juhla ja ostamme toisillemme 1-2 lahjaa. Aikaisempina vuosina olen saanut mieheltä kirjoja, ja olen ollut oikein iloinen. Tämä tuntui nyt vähän tylyltä.



ap

löytää.



Itse annan miehelle bambufroteisen kylpytakin, hiustenleikkuukoneen (on huokaillut kun alkaa kaljuuntua) sekä Tintti-albumeiden taustoja selvittävän kirjan (meillä kaikki Tintit).



Suklaata ostetaan ihan jouluruokiin kuuluvana, sen saaminen olisi vähän kuin saisi parsakaalia tai makkaraa joululahjaksi.



Lautapelejä on ostettu aiemmin, mutta eivät ne koskaan ole oleet ainoita lahjoja. Minä olisin aika pettynyt jos saisin vain yhden pelin.

Mä olen iloinen ihan siitä, että saan olla mieheni kanssa. Rakastan miestäni ilman lahjomistakin.

Toisaalta vain järjenköyhät leuhuaa lahjoillaan.

ollaan oltu jo yli 20v yhdessä ja olen suoraan sanonut että lahjat täytyy olla henk. kohtaisia eikä yhteisiä perheen kanssa ja mies ymmärtää tämän täysin.



Mieheni on yrittäjä ja tekee paljon töitä, koska on vasta perustanut firmansa, toissa iltana se tuli pitkän päivän päätteeksi kotiin ja mukana oli kolme joulukukkaa (kaikki erilaisia) sanoi, että saan sisustella joulun näköiseksi kotiamme, käyttäen apuna niitä kukkia, voi itku kyllä ne miehetkin osaa yllättää, joten älä nyt vielä ap toivoasi menetä.

Jotain laadukasta yhteiseen kotiin, toivekirjoja, tarpeellista elektroniikkaa (uusi puhelin, kannetava tms). Lisäksi saan aina jonkin korun.



Nämä tosin ovat sellaisia, että elintasomme huomioiden meillä on niihin varaa. Mieheni olen myös valinnut tietyin kriteerein. Tarkoitan siis, että jos mieheni olisi pienituloinen, eikä hänellä koskaan olisi ollut tapana hemmotella minua, en oikein voisi nytkään odottaa mitään erityistä. Toisaalta, en olisi nainutkaan sellaista miestä, koska tuskin olisin toisenlaiseen rakastunut.

Vierailija:

Toisaalta vain järjenköyhät leuhuaa lahjoillaan.

Jos laskee kaikki perheen merkkipäivät yhteen, on jokaista kuukautta kohti korkeintaan yksi, vaikkakin epätasaisesti pitkin vuotta. Jouluun on mukavaa satsata, ja miehellekin on kiva välillä ostaa jotain :) Me säästetään ennemmin jossain muussa kuin joululahjoissa, eikö kukin voi toimia tässäkin omalla tavallaan?

Ostamme lapsille lahjoja, mutta hemmottelemme niillä myös toisiamme. Hankimme siis sellaisia lahjoja, joista tiedämme toisen pitävän.

En inhoa mitään muuta niin paljon kun turhaa roinaa ja krääsää, en tarvi hajuvesiä ja koruja kun niitä en kumminkaan käytä (vihkisormus riittää hyvin!), joten ihana kun en saa mitään muuta kuin läheisyyttä ja hellyyttä ja hyvää ruokaa:)

Ap harmitteli, kuuinka hänellä on hieman ajattelemattoman oloinen mies. Hän saa vastauksia, joissa kerrotaan miten muissa kodeissa asiat hoidetaan. Ei kukaan ole kommentoinut olevansa jotenkin parempi kuin ap.



Jos minun mieheni ostaisi minulle joululahjaksi yhteiseen käyttöön lautapelin olisin todella pettynyt. Se, että kerron, miten minun mieheni toimii, ei ole leuhkimista vaan tosiasia.

Yritän jatkaa vielä kolmannen kerran. Olisit voinut todeta mielipiteenäsi, että kodissanne lahjat ovat henkilökohtaisempia, etkä olisi tyytyväinen lautapeliin.

Haaskoja, vaikka omasta mielestään ovat vain totuudentorvia. Painotan sanaa TORVIA.

Vierailija:

Olisit voinut todeta mielipiteenäsi, että kodissanne lahjat ovat henkilökohtaisempia, etkä olisi tyytyväinen lautapeliin.

Ihana!!! Ja mies saa miettimisen aihetta.

Lahjoja tykkään kyllä antaa, se saamisen ilo on jäänyt jo pois...