Ai miten niin ei laihdu jos syö liian vähän?

300 kaloria vähemmän on aika hemmetin vähän. Ei kai niin pienellä muutoksella kukaan laihdukaan ellei sitten kuntoile siinä sivussa todella rankasti.

No, jos laihtuminen on silkkaa matematiikkaa, niin kyllähän 300 kalorin vajeellakin pitäisi ajan kanssa laihtua. Neljässä viikossa vähän reilun kilon.

Laihduin kahden kilon viikkovauhtia kun söin 400-900 kcal/vrk, välillä vain 200 kcal. Tuohan on liian vähän, mutta laihtumistahti oli kyllä hurja. En varsinaisesti laihduttanut, oli vaan vaikea elämäntilanne. Pari kuukautta kesti tuota ruokahaluttomuutta.

Nuorena minulla oli anoreksia, ja aina kun vähensin, laihtuminen yltyi joksikin aikaa ja sitten hidastui, kunnes taas vähensin syömisiä. Pienempi koko, pienempi kulutus ja varmaan siinä oli vähän säästöliekkiäkin. Säästöliekki voi hidastaa vähän laihtumista kun menee överiksi, koska elimistö yrittää suojautua nälkäkuolemalta (vähentää lämmön harakoille menemistä, madaltaa sykettä jne), mutta säästöliekki ei missään nimessä estä laihtumista.

Kun jouduin sairaalahoitoon ja minut pakotettiin syömään ja aloin syödä joka ruoka-aikana jotain ja kaiken järjen mukaan energiamääränkin perusteella tuon ruokavalion olisi pitänyt nostaa sellaisen luurangon painoa (etenkin kun en saanut edes liikkua), niin kas kummaa, paino lähti laskuun, kun elimistö tottui siihen että ruokaa tulee ja elintoiminnot vauhdittuivat. Tottakai se sitten kääntyi nousuun tuon alun notkahduksen jälkeen.

Eli säästöliekki on olemassa mutta sitä liioitellaan ilmiönä kahdella tavalla: sen uskotaan iskevän heti jos syö vähemmän kuin kuluttaa, mikä ei ole totta koska sehän on ainoa tapa laihtua, ja sen uskotaan täysin estävän laihtumisen tai jopa nostavan painoa kun syö liian vähän.

Maailmassahan ei olisi nälänhätää laisinkaan jos säästöliekki olisi sellainen kuin naistenlehdissä ja nettipalstoilla kuvitellaan.

[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 12:04"]

No, jos laihtuminen on silkkaa matematiikkaa, niin kyllähän 300 kalorin vajeellakin pitäisi ajan kanssa laihtua. Neljässä viikossa vähän reilun kilon.

[/quote]

Tarkoitus on varmaankin vähentää rasvaa eikä lihasta, joten silloin on merkitystä mitä syö. Kalorilla ja kalorilla on eroja.

Jos haluaa laihtua nopeasti ja paljon, niin silloin syöminen minimiin ja liikunta maksimiin. Silloin sitä lihasta ei lähde samallalailla kuin vain syömättömyydellä. Ja voin kertoa, että kilot ei tule takaisin, koska vähällä syömisellä vatsalaukku pienenee eikä sinne mahdu enää paljon ruokaa.

300 kalorin vajeella saa aika kauan laihduttaa, jos on isompikin urakka edessä.

[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 12:09"]

[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 12:04"]

No, jos laihtuminen on silkkaa matematiikkaa, niin kyllähän 300 kalorin vajeellakin pitäisi ajan kanssa laihtua. Neljässä viikossa vähän reilun kilon.

[/quote]

Tarkoitus on varmaankin vähentää rasvaa eikä lihasta, joten silloin on merkitystä mitä syö. Kalorilla ja kalorilla on eroja.

[/quote]

Kommentoin edellistä, joka väitti vain, ettei 300 kalorin vajeella voi laihtua ilman raskasta liikuntaa. Ei ollut puhetta siitä mitä syö tai mikä vähenee.

Mä joskus uskoon tyhmänä tuohon säästöliekkiin. Sitten luin jonkun tutkimuksen siitä, joka sai vakuutettua mut, että on huuhaata. Siitä riemastuneena aloitin tehodieetin: vain kasviksia ja protskuu. Liikuin kolme kertaa päivässä. Jos söin 500 kcal, liikuin vähintään 500 kcsl edestä.

Kahdessa viikossa lähti about 10kg. Lopetin dieetin. Kilo tuli takaa. Siihen Se paino jäi!

Arvatkaa vaan ketuttiko ku ois voinut päästä niin helpolla jo kuukausia sitten, kun ois vaan tiennyt.

26 Mitä olisi hyvä syödä kolme kertaa päivässä? Laita esimerkkejä päivän ruoista.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä toki laihtuu syömällä liian vähän. Ongelma vaan juuri on se, että yleensä jossain vaiheessa keho alkaa "huutaa nälänhätää" nälkäkuoleman pelossa niin kovaa, että kasvattaa ruokahalun huippuunsa, ja sitten jossain vaiheessa tulee retkahdus, joka johtaa holtittomaan ahmimiseen tai liialliseen syömiseen, ja tämän kauden aikana syödään takaisin kaikki mitä on pudotettu ja usein vähän ylikin. 

Toki aina joku onnistuukin pikarykäisyillä, mutta tutkimustiedon mukaan 95% ei onnistu, ja lisäksi yritykseen pudottaa painoa kovin nopeasti alhaisilla kaloreilla liittyy suuren painonNOUSUN riski kuurin jälkeen. Tämä riski toteutuu erityisesti, jos henkilön nälänhallinta menee kuurin aikana sekaisin ja ajatuksetkin voi muuttua syömishäiriöisiksi.

Näinhän se tietty on, mutta riippuu tietty ihmisestäkin tuo näläntunne.

Itse kuulun siihen porukkaan, jolta näläntunne katoaa jos ei syö. Etenkin jos olen kovasti keskittynyt johonkin, niin saatan äkkiä havahtua siihen, että kello on kahdeksan illalla ja olen viimeksi syönyt aamulla yhden leivän/vähän puuroa. Toki se nälkä käväisee, mutta en sitten välttämättä malta lopettaa työskentelyä vaan ajattelen, että syön ihan kohta. Sitten se näläntunne lähteekin pois, enkä niinsanotusti muista syödä.

Vuosia sitten tämä johti alipainoon, kun hölmönä teininä ajattelin tuon olevan aivan nerokas tapa laihtua... Onhan se juu, muttei missään tapauksessa terveellinen.

Säästöliekkiähän ei tosiaan oikeasti ole olemassa ja miten voisikaan olla. Solu ja molekyylitasolla asiat tapahtuvat "joko tai ei" periaatteella, ei siellä mitään säästötoimenpiteitä voi tehdä. Sitruunahappokiertoa joko tapahtuu tai sitä ei tapahdu. Jos ei tapahdu on ihminen tekemässä kuolemaa hyvin nopeasti.

En nyt löytänyt sitä tutkimusta, vaikka yritinkin googlata, mutta usan armeija on ainakin yhden kerran tutkinut tätä aineenvaihdunnan hidastumista joskus menneisyydessä. Lauma ukkoja laitettiin kitudietille ja mitään dramaattista säästöliekkiä ei havaittu. Tyypit menettivät painoa ja energian kulutus pieneni sitä mukaa kun ukot pienenivät. Lisäksi tiedostamattaan koehenkilöt alkoivat itse säästää päästöksillee energiaa. Enemmän makoilua sängyillä, ei turhaa kävelyä, ei jalkoen heiluttelua jne... 

Pitää syödä ihan äärimmäisen vähän. Silleen laihtuu parhaiten.

Painon pudotus on aina työtä ja tuskaa. Jos joku väittää muuta, niin hän ei varmasti ole ylipainoon taipuvainen. Silloin riittää vaikka ruokavalion muutos.

Oikeaan laihdutukseen tarvitaan valmistautumista ja henkistä voimaa kerättynä varastoon.

Minulla on niin, että jos pääsen ketoosiin ja maksassa ei ole sokeria ja aivot alkavat käydä D-beta-hydroxybutyraatilla, niin ei pulla ja karkki kertakaikkiaan kiinnosta . Se on taivaallinen tila ja kannattaa kokeilla senkin takia. Maksakin saa poikkeavaa harjoitusta ja toisaalta lepoa.

Karkkihylly kaupassa on erilainen. Ei kiinnosta. On kuitenkin tosi vaikeata paastota se kolmisen päivää, mikä riittää tuohon tilaan pääsemiseksi.  Kyllä laihtuu varmasti,  jos kuluttaa vähemmän kuin ottaa sisään. Mutta hiilareita syömällä laihdutus on yleensä ylitsepääsemätön kidutuskokemus. Siksi on keksitty karppaukset ja paasto. Keho pitää huolen itsestään niin kauan kuin mitään  rasvaa tai lihasta on jäljellä.

50 kg Ylipainoisella riittäisi teoriassa rasvaa 200 päivän ajaksi. Se on noin 250 grammaa silavaa ja lihasta, kun kuluu päivässä paastossa istumatyöntekijällä. Lihaksen katoaminen ei ole mikään maailman loppu.

Se on hyväksyttävä tosiasia. Sitä voi sitten rakentaa takaisin kevyempänä. Lihaksen määrä kuitenkin määrittelee järkevän paaston maksimiajan. Terveellistä on olettaa, että puolet lähtevästä painosta on lihasta ja puolet rasvaa.Sitä kautta kannataa asettaa se raja, koska henkilössä voi olla vähemmän lihasta kuin läskiä ja sitten voi tulla noutaja. Mittaa siis terkkarilla lihaksesi määrä ja rasvaprosentti ja jätä marginaalia.

Suositellaan kuitenkin B-vitamiineja ja kalsiumia paaston aikana. Ja nestettä kunnolla.

Retkahduksen sattuessa tulee heti toipua ja aloittaa yritys uudestaan, kuten kaikissa dieteissä .

Jatkuvasti yrittämällä pääsee tämmöisessä asiassa varmasti hyvään lopputulokseen kun kokemus kasvaa.

George F. Cahill on tehnyt tieteellisen julkaisun, missä selvitetään miksi auschwitzissa selvittin hengissä, ja kuinka kauan se on mahdollista kunkin kohdalla. Itse olen täyspaaston itselläni testannut ja on mahdollista saada pois 400 grammaa päivässä, jos lisäksi liikkuu erittäin kevyesti muutaman tunnin. Mutta se on extremeä. Käytin soutua liikuntana.

googlaa "Fuel metabolism in starvation." Cahill , jos on harrastusta.

No ihmiset on niin erilaisia... Mä oon todella huono laihtumaan. Kituutin koko kesän, sain 800-1600kcal ja joka päivä liikuntaa harrastamalla painon 48 kunnes olin siinä kunnossa etten jaksanut enää käydä koulua, en jaksanut treeneissä ja yhtäkkiä olikin nälkä, huimasi, paleli, oksetti kokoajan. Sykkeet pilvissä pelkästä ylämäkeen kävelemisestä eikä pystynyt nukkumaan. Menkat jäi pois jo 58kg. Alkoi ahmiminen ja heräsin jatkuvasti öisin kovaan nälkään. Yritin aikani vastustaa. Paino nousi 56 ja sain taas tippumaan 1000-1200kcal 53. Halusin opiskella mutten saanut aivoja ajattelemaan muuta kuin ruokaa. Yritin rauhoittua nikotiinipastilleilla. Heräsin ja ahmisin kaapit tyhjiksi eilen. Tänään morkkis... Aamiaisen skippasin, muuten syöty terveellisesti 1200kcal tänään. Vituttaa niin paljon... vuoden olen rämpinyt tässä ja itseinho huipussaan. Että ei se itsekuri voita kun hormoonit on sekaisin eikä aivot enää toimi. En tunne olevani oma itseni enää. Pituus siis 165 ylipainoa ei ole mutta farkkuihin pitää ne läskireidet saada taas! Olin ennen todella urheilullinen mutta nykyään riittää muutama lenkki viikossa, stressiä riittää muutenkin. Pikku hiljaa eteenpäin. Neuvoja anyone?

Tuttu laihtui vuodessa 40kg .kun söi vähän .en tiedä kuinka paljon liikkui.ainakin kunto pyörää polki..mä tiputin 82 > 75 2 viikossa kun söin vähän .nyt ollu joku 71>69 kg ..