Isäinpäivästä. Jos isä ei tapaa lastaan kuin ehkä kerran vuodessa vaikka
asuu samaassa kaupungissa, ei maksa elatusmaksuja. "Kuuluuko" lapsen äidin mielestänne kutsua isukki isäinpäiväkahville?? Laitoimme kortin ja lahjan postissa, poika 9-vuotias. Vai kuuluisiko isän omiin velvollisuuksiin ehdottaa lapselle vaikka jotain kivaa tekemistä tai muuta?
Kommentit (10)
Isä käy ehkä kerran vuodessa ja senkin kerran vain jos itse tarpeeksi kauan jaksan ruinata käymään. Ei osta lahjoja eikä mitään pojalle. Kyllä isän itse pitäisi olla vähän aktiivisempi jos haluaa olla mukana pojan elämässä. Enää en aio kutsua käymään jouluna tai muina juhlapyhinä jos ei itse ikinä viitsi ottaa yhteyttä. Tuntuu niin kerjäämiseltä muuten.
Tänä vuonna poika ei halunnut lähettää tekemäänsä isänpäiväkorttia edes isälleen vaan antoi sen isäpuolelleen (ekaa kertaa).
eiköhän tuo liene itsestäänselvää...paitsi sille èrinomaiselle isälle vai?
Jos mies ei ole edes lapsesi virallinen isä (kun ei maksa elatusmaksuja), niin en juuri ihmettele sitä, jos ei tapaa...
Kyllä mies voi olla ihan virallinen isä, vaikka ei elatusmaksuja maksaisikaan. Meitä kun on joka lähtöön: aika moni isä ei huolehdi omista velvollisuuksistaan edes sen vertaa, että maksaisi noita elatusmaksuja. Yhteiskunta huolehtii sitten niiden maksusta ja perii - jos on perittävää - noilta isiltä niitä jälkikäteen. Ja vastauksena ap:n kysymykseen: en missään tapauksessa pyytäisi ja perään huutelisi. Kyllä Isän (siis isolla Iillä) pitäisi haluta tavata lastaan ja haluta osallistua lapsensa arkeen sekä elämään!
Kyllä se isäkin voi olla yhteydessä lapseensa isänpäivän merkeissä ja vaikka sopia että menevät yhdessä sukuloimaan tms.
Jos kortin ja lahjan lähettää, vaikka ei niitäkään ole ansainnut.
Voihan sitä sähköpostitse tai tekstarilla vaan kysäistä haluaako olla lapsen kanssa isäinpäivänä.
Tuo kahville kutsuminen on mielestäni typerä idea. Vain silloin siinä olisi järkeä jos muutenkin viettäisitte paljon aikaa yhdessä ja olisitte ystäviä keskenään.
Meillä isä tapaa lapsiaan noin kerran kuussa. Joskus lapset ovat viettäneet isänpäivän viikonlopun isällään, mutta eivät viime eivätkä tänä vuonna. Tuolloin isä ei ole myöskään käynyt meillä vaan lapset ovat antaneet korttinsa ja lahjansa jälkikäteen.
Tänä vuonna ensimmäistä kertaa meilläkin poika halusi antaa koulussa tekemänsä lahjan ja kortin "varaisälle", siis miehelleni. Koska "ei kuitenkaan näe isää isänpäivänä".
Tänä vuonna poika ei halunnut lähettää tekemäänsä isänpäiväkorttia edes isälleen vaan antoi sen isäpuolelleen (ekaa kertaa).
Nyt sitten jostain syystä eilen lasten isä soitti pojalle ja kysyi saako tulla käymään. Poika kysyi meiltä luvan, tietysti sai, ja pojalle tuli kiire tehdä isänpäiväkortti isälleen! =)
Joimme kahvit porukalla, isä tapasi lapset ja sai ne pakolliset kortit. Mahtoikohan miten hieroa suolaa haavoihin, kun poika ylpeänä esitteli itse tekemäänsä lahjaa, jonka oli antanut aamulla isäpuolelle. Poika ei tainnut itse ymmärtää, että se saattaisi pahoittaa isän mielen, eikä minullekaan tullut sellainen etukäteen mieleen (että olisin voinut varoittaa), halusi kai vain ylpeillä omatekoisella jutulla!
Isä näkee lapsiaan kerran kaksi vuodessa. Nyt lapset ovat jo 6v ja 8v, eiätkä enää edes lahjaa halunneet laittaa saatikka korttia. Mun mielestä isän pitää haluta viettää päivää lasten kanssa ja ehdottaa sitä, jos ei halua en anna asialle mitään arvoa. Meillä nämä lapset anotivat isänpäiväkortit ja lahjat isäpuolelleen joka asuu luonamme. Heillä enemmän isä/lapsi suhde.
Jos isä ei omasta halustaan ole lapsiinsa enempää yhteyksissä kuin kerran tai pari vuodessa, niin mitä hemmettiä varten sille ukolle pitäisi kortteja tai jopa lahjoja antaa? Onko se ne muka ansainnut jollain tapaa?