Eiks uusperheet ole jotain kertakäyttö-jämä-suhteita?

Täähän on helppoa kuin mikä ja en tajua, mitä ihmiset jeesustelee. Me eletään ihan kuin normaali ydinperhe. Ainoastaan meillä parin viikon välein pyörähtää pari parikymppistä kahvilla. Sehän on vaan kivaa, että saadaan juttuseuraa, jonka takia ei tarvi jäykistellä, siivota yms.

Vierailija:

Ainaki kuulee ihmisten näin puhuvan...Miksi se olis sen helpompaa ja onnistuvampaa, vaan vielä kovemmat paineet ja vaativammat jutut

Miestä lapseni kutsuu isäksi koska heillä ei omaa sellaista ole. Tai on mutta ei ole kahteen vuoteen näkynyt.

Ja jos on tärvännyt ns. normaalikuvionsa, harvapa sitä täysillä onnistuu siinä uusperhekuviossakaan, joka on paljon vaativampi kuin ns normaaliperhekuvio.

No hienoahan se on, jos on ydinperhe onnistunut. Minä ainakin arvostan korkealle sen jutun. Valitettavasti vaan kaikilla ei käy yhtä hyvin ja en kyllä toisaalta osaa arvostaa sitä, jos jäädään väkipakolla tosi huonoon ydinperheeseen (jossa riidellään, petetään, juodaan ja hakataan).



Onneksi on meitä kertaalleen roskislavalle joutuneita, jotka siten joku poimii. Mun tapauksessa kävi tuuri, että mut nappas vielä mies, joka oli itse laadukas eli ei ollut toisella kierroksella (tai sitten jonkun logiikan mukaan ei ollut kellekään hän taas kelvannut). Kellään tässä iässä ei taida olla sellaista tilannetta, etteikö jotain historiaa olisi (jollei parisuhdetta, niin parisuhteen puutetta).



Sen voin sanoa, että uusperheessä vaaditaan keskimääräistä enemmän aikuisilta epäitsekkyyttä. Pitää osata olla aikuinen. Mutta eipä ne huonoja ominaisuuksia ole ydinperheessäkään.



Tutkimusten mukaan ydinperheistä hajoaa puolet, joten meitä roskiskamaa olevia liikkuu ja paljon. Ja uusperheistä hajoaa 75%, joten todellista kierrätyskamaa on varmasti erittäin paljon. Roope Lipastikohan se Kotivinkissä joskus kirjoitti, että avioliitto kesti sen 7v eli sen minkä nyt keskivertoavioliitto kestää (en tiedä, oliko tuo luku mikään oikea luku vai ihan heitto) ja sitä suuntaa kohti ollaan varmaan Suomessakin menossa, Jenkithän jo tekee näitä pitkien suhteiden ketjuja useampia.



Joululahjojen laitteleminen on muuten oikeasti kivaa uusperheessä! Saan muistaa tosi montaa ihmistä jouluna ja tuntuu että puolet Suomesta kuuluu sukuun ;-)

Ja että parisuhdetta pitää hoitaa jotta se toimii. Ollaan ehkä jämiä, mutta ansaitaan toisemme ja arvostetaan toisiamme jämyydestä huolimatta.. ;)



Kuulutaan satavarmasti siihen 25%:aan.



:)

samassa taloudessa asuu PYSYVÄSTI mahdollisten yhteisten lapsien lisäksi miehen ja/tai naisen lapsi(a) aiemmasta suhteesta.

Perheeseen kuuluu avomies, minä ja lapsi, joka ei ole meidän kummankaan.

Musta te ootte vaan perhe. Kuten mekin.



t. yksi oma, yksi miehen, yksi yhteinen.



Enpä esittele perhettäni uusperheenä, vaan ihan vaan perheenäni.. :)

kun useampi eronnut lapsen/lasten ollessa parin kolmen vuoden ikäisiä ja heti kuvioissa uusi puoliso toisella tai molemmilla. Herää ajatus, että kumpi tulee ensin: lapset vaiko omat tarpeet/halut?

Vierailija:

samassa taloudessa asuu PYSYVÄSTI mahdollisten yhteisten lapsien lisäksi miehen ja/tai naisen lapsi(a) aiemmasta suhteesta.

Mun vanhin tyttöni ei enää asu meidän kanssamme, on vain biologisesti omia lapsia....

Me olemme ihan oma perhe, emme kenenkään sijainen. Lapsi on minulle sukua mutta ei miehelle. Minulla on lapsia, jotka eivät asu luonamme. Emme siis ole uusioperhe?

Vierailija:

Vierailija:

samassa taloudessa asuu PYSYVÄSTI mahdollisten yhteisten lapsien lisäksi miehen ja/tai naisen lapsi(a) aiemmasta suhteesta.

Mun vanhin tyttöni ei enää asu meidän kanssamme, on vain biologisesti omia lapsia....

mitäpä jos se ydinperhe-suhde onkin ollut se hätiköity vaihtoehto ja uusperheessä vasta löytää sen oikean?

Yleisesti on käsitys että uusperheelliset ovat ihan perseestä!!

Vierailija:

Me olemme ihan oma perhe, emme kenenkään sijainen. Lapsi on minulle sukua mutta ei miehelle. Minulla on lapsia, jotka eivät asu luonamme. Emme siis ole uusioperhe?

Jos jommallakummalla tai molemmilla on lapsia entisestä avioliitosta, mutta asuvat muualla? Jos aikuiset lapset asuvat samassa taloudessa? Jos aikuisilla lapsilla on omia lapsia, jotka asuvat samassa taloudessa? Ovatko nämä uusperheitä? Jos eivät ole, niin miksi eivät? Jo ovat, niin miksi ovat? Miten voi ihan tarkalleen määritellä mikä perhe on vanha ja mikä uusi?

Varmasti 25%:iin kuuluvalle.



Joo, minä uskon, että kun näen mitä ero on lapselle tehnyt (ja tekee), niin minä myöskin teen kaikkeni tämän suhteen eteen (kuten tein kyllä myös edellisen). Ja uskon myös, että niin tekee myös mieheni. Mutta siitä huolimatta en menisi varmaksi vannomaan (vaikka Jumalan edessä sen olen tehnytkin) että ikuisesti yhdessä ollaan. Jotenkin kai yksi ero on sen opettanut, että elämässä voi tapahtua kelle vaan mitä vaan. Eihän sitä muuta juuri tarvita kuin yksi lyönti, yksi pettäminen tai yksi skitsofrenia... silloin ainakin minä uskon, että jopa lapselle ero on parempi ratkaisu kuin yhdessä oleminen. Jotkut tietty ei ole näin " pikkusieluja" vaan sallivat vähän enemmän, minä taas tiedän, että jos huomen aamulla olisin silmäkulma paikattuna, niin maanantaihin uussinkkuna heräisin.

Lisäksi perheeseen kuuluu muualla asuvat lapset ja toisen lapsen koko perhe ja toisen lapsen puolison vanhemmat, jotka ovat eronneet ja asuvat eri osoitteissa. Lisäksi toisen lapsen toisen appivanhemman uusi puoliso ja heidän yhteinen lapsensa. Kuulumme kaikki samaan perheeseen. Olemmeko uus- vai vanhaperhe?

kuuluvat ovat kaikki sukua toisilleen. Eli lapset ovat vanhempien yhteisiä biologisia tai adoptoituja.



Ydinperheitäkin voi olla monenlaisia: monen sukupolven suurperheitä, " lapset lentäneet pesästä" -perheitä jne. miksi niitä kutsuukaan, mutta uusperheitä nänä eivät ole.

...kun jätin mieheni ja lasteni isän hänen jäätyään kiinni vieraista.



Vai olisiko pitänyt jäädä ydinperheen ihanteen vuoksi avioliittoon, jossa mies jäi kiinni seksistä toisten perheellisten miesten kanssa. Mitä, hän?!