Lapsen välitodistus, nyt vähän harmittaa kyllä!

Onko kirjat ikätason vai alemman tason lukijoille?

mulla on erityislapsi, joka alisuoriutuu jatkuvasti - olisi reippaasti keskivertoa älykkäämpi, mutta ei pysty toimimaan koulun hälinässä. Sitä saa surra muulloinkin kuin todistusten aikaan.

Äo on 150 mutta kuitenkin alisuoriutuu. Eli kaikilla meillä on omat lapsemme ja murheemme. Eikö totta. Minä ainakaan en vähättelisi kenenkään murheita. Aina on joku jolla menee huonommin, mutta saa kai sitä lapsen asioita vähän murehtia, itse kukin?



Onnellinen toki hänestä olen aivan suunnattoman onnellinen, mutta tuo alisuoriutuminen vaivaa.



Kaikille äideille voimia!



ap

ja juuri nyt pyrkimys on siirtää pienluokasta tavalliseen - koska tämän suurehkon kaupunkgin kaikki pienluokat ovat lähinnä kehitysvammaisille tarkoitettuja, ja niissä " yksilöllinen opetus" on ihan sanahelinää. Kaikki menevät saman kaavan mukaan ja kun se kaava on kehitysvammaisille tehty niin meidän lapsi alisuoriutuu entistä pahemmin...

ja hyvämuistisena, mutta todistus ei korreloi, mutta korreloi toki esim. koetuloksia.



Olen ottanut - ja isänsä - sen kannan, että yritämme prepata ja auttaa ja tukea - ja joskus tuntuu masentavalta " saada" opetuksestaan se arvosana, jonka lapsi kokeesta saa, mutta me emme vähättele arvosanoja, emme hauku arvostelua, vaan kannustamme lasta. Toisaalta myös " laskelmoimme" , että lapsen yritys riittää ja viime kädessä yhdeksännen luokan - taikka kymppiluokan - todistus on se, joka jälkipeleissä on merkityksellinen.



Minusta on ihanaa, että opettaja kuitenkin löytää lapsesta hyvää sanottavaa, mutta ei arkaile sanoa luonteesta / käytöksestä kaunista totuutta.



Lapsi on ei ylitsepursuavan kehuttava, mutta sosiaalinen, ei lässyttäjä, toimelias, ystävällinen, avulias. Joskus pidin lasta hajamielisenä, mutta oikeasti on myös säntillinen tärkeissä asioissa, kuten bussilippujen, kännykän, kotiavaimen jne kanssa.



Lapsia ei saa verrata, mutta joskus toki tuntuu epäoikeuden mukaiselta, että toisen lapsen koulu on vielä yläasteellakin sujuvaa ja menestyksekästä - hän oppii kaiken hyvin nopeasti onpa kyse matematiikasta, kirjoittamisesta, historiasta, kielistä taikka käsitöistä. Ja toisella taas kaikki tökkii - ja hän myös vastustaa kaikkea ylimääräistä yrittämistä.



Siinä pitkässä taikka vielä pidemmässä juoksussa uskon kuitenkin molemmille olevan menestyksekkään tulevaisuuden.