onko muita joilla toinen tulossa ja isolla ikäerolla?

Eihän 5 vuotta ole vielä mitään :-) Meillä tulee esikoisen ja tulevien tuplien ikäeroksi 10 vuotta.



Karambolat

Meillä on esikoinen reilu 4 v, kun vauva syntyy. Äskettäin kerroimme uutisia tutuille, moni oli tosi yllättynyt. Olivat ajatelleet, että emme toista halua kun esikoinen on jo niin " iso" . Kyllä ihmiset on outoja, ihan kuin jossain olisi säädetty, että lapset pitää " tehdä" sillä perinteisellä kahdenvuoden ikäerolla.



Eliador ja vimpula 14+5

Meillä lasten ikäerot on.Vanhin pojista täyttää ensi kesäkuussa 11v.,kuopus täyttää huhtikuussa 6v.ja uuden tulokkaan laskettuaika on 6.2.2008.Helpolla pääsi pojiltakin ku ikäero vajaa viisi vuotta.Vanhempi oli kaverina hoitamassa vauvaa.Ja nythän ne molemmat pojat oottaa kovasti vauvaa et pääsevät hoitamaan.

anna_liisa 32+0

että ei tainnut tulla lisää lapsia, varsinkin kun koirakin hankittiin tässä välissä, niin ihmiset on kai alkaneet ajatella, että se on sitten se lapsi. eipä me vielä ole kenellekään kerrottu, kun kaikki on niin alussa vasta. toivon myös, että kun ikäeroa tulee tämän verran, että isompi osaisi jo ajatella vauvaa sellaisena jota voi hoitaa. tosin siskolla on sisarukset myös n. viiden vuoden ikäerolla ja vanhempi oli aikoinaan tosi mustasukkainen nuoremmalle. eihän viisi vuotta vielä kovin iso ikäero ole, että enemmänkin voisi olla, mutta ehkä kaverina toista ei sitten enää pidetä. mutta jännä miten nopsaan nuo vauva-asiat unohtaa.

Vaikka totta kyllä on, että valtaosa taitaa nykyisin tehdä ne lapset n. kahden vuoden ikäerolla. Näin myös omassa tuttavapiirissä.

9 vuotta tulee ikäeroa, joten tuo 5 vuotta tuntuu aika vähältä ;) Jotenkin sitä on vaan siirtänyt ja siirtänyt, ja sitten, kun siirtää liikaa niin tulee vissiin liian mukavuudenhaluiseksi. Mutta nyt innolla odotetaan uutta tulokasta. Ja samasta isästä molemmat... Eihän lapsista varmasti juuri leikkiseuraa enää ole, mutta vanhempi varmasti mielellään on hoitamisessa mukana.

heti kyllä tuon kakkosen tein kun kunnon miehen itselleni löysin :-) nyt kolmas tulossa, esikoinen 12-vee (esiteini), kakkonen 2-vee (ja uhma). Sinänsä mulla on kyllä pelkkää hyvää sanottavaa isosta ikäerosta. Ei esim. mustasukkaisuutta kun iso on jo niin iso että tajuaa heidän keskinäiset erot, ja että pieni vaatii ero asioita kun hän. Esikoisella tietty omat kaverit, harrastukset ja jutut muutenkin, joten vaikka kakkonen syntyi ei hänen päivittäinen arki-elämänsä niitten suhten muuttunut yhtään. Esikoisesta on myös ollut tosi paljon apua kakkosen kanssa, ja siis ihan vapaa-ehtoisesti pävittäin siskoaan leikittää ja ottaa mukaan pihalle. Ja mistä mä tykkään, niin esikoinenkin on jaksanut pikkusiskon takia olla lapsi ja leikkisä, vaikka tavallaan varmaan jo on esim. luokkatovereita jotka jo muka on " isoja" (tässä nyt sanan huonossa merkityksessä).

Ikäerosta en siis keksi mitään huonoa sanottavaa. Oma ikä toki alkaa painaa, eli on entistä vaikeampi kuitata univelkoja ja jaksaminen muutenkin on ollut hankalaa (tosin tietty raskauskin väsyttää).

Täälläpä meillä tulee ikäeroksi nuorimman ja masuvauvan kanssa melkein 15v...:) ja kaksi vielä vanhempaa tyttöäni ovat vauvan syntyessä 17v. ja 18v....meillä näin! Yllätysraskaus tämä omalla tavallaan oli mutta toivottu sellainen. Välillä tuntuu että meitä on neljä äitiä täällä odottamassa tätä vaavia,tytöt ostelevat jo vauvalle vaatetta ja miettivät nimiä.Saadaan joululahjaksi ilmeisesti miehen kanssa vauvanhoito-opas:)...Voidaan sitten opiskella yhressä vauvan hoitoa. Niinkuin viisas neuvolan tätikin sanoi kun ihmettelin tätä raskautta että joskus elämä yllättää!! T.onnellinen miiu ja toukovauva -08

kahden vuoden väli olisi ollut kauhea, täyskatastrofi!!!!! No thanks for me. Tyttöni ovat 15 ja 10v. eli oikein hyvä, ei esim. juuri nyt kahta murkkua samaan aikaan...tai vaippaikäistä. Nyt on jäänyt molemmille enemmän aikaa. No nyt sitten iltatähti tulossa ehkei enää voi kehua hyväksi näin pitkää väliä....

Ekan ja tokan välillä on 7 vuotta. Ja en tosiaan osaa sanoa mitään, mikä olisi ollut " ongelmana" tuossa ikäerossa. Ei mustasukkaisuutta, isompi osaa jo syödä, pukea, ja " hoitaa" itsensä. Meillä isompi ei kuitenkaan ole koskaan ollut sellainen äidin pikku apulainen, eli ei ole ollut kiinnostunut sen kummemmin vauvan hoidosta. Sitä ei pidä liikaa vaatiakaan. Jonkin verran kuitenkin olemme pyytäneet isompaa leikkimään hetken pienemmän kanssa, että olen esim. saanut ruuan rauhassa tehtyä tms.



Enemmän minua jännittää tää seuraava ikäero, tuon kuopuksen ja tulevan kolmosen ikäeroksi tulee vähän vajaa 2 vuotta. Kuopuksella on alkanut ilmiselvä uhmaikä, ääntä meidän talossa riittää! Isolla ikäerolla on vauvalle varmasti paljon enemmän aikaa, kuin esim. tällä 2 vuoden ikäerolla, jolloin tuo 2-vuotias vaatii niin paljon huomiota.

Toinen tenava on syntymässä huhtikuun aikoihin ja ikäeroahan tulee silloin 5,5 vuotta. Henkilökohtaisesti en kyllä olisi jaksanut pienellä ikäerolla hoitaa tenavia, sillä tuo eka oli niin vaaativa vauva, että pitkään näytti siltä, että toista emme edes yritä.

Nyt kuitnekin toinen toivottu tulossa ja välillä ihmettelen, että miten sitä taas jaksaa, kun kaiken vauvantuoksuisen arjen ja valvomiset on niin autuaasti jo ehtinyt unohtaa... Saa taas aloitella vähän kuin alusta. Tärkeintä taitaa olla se, että musitan myös huomioida tarpeeksi tuota isoaveikkaa, vaikka jo " iso" onkin ja selviää itse, mutta tarvitsee kuitenkin äidin huomiota paljonkin. :)



Jo-an

Itse en pelkää suuren ikäeron tuovan suurempia haittoja, ehkä esikoinenkin oppisi vähän enemmän omatoimisuutta siinä sivussa...

Minulla ja isosiskollani on ikäeroa 9 vuotta, ja me olemme aina olleet todella hyvissä väleissä - sisko oli minulle todella tärkeä tukipilari murrosiän aikaan! (Kun vanhemmat tuntuivat kalkkiksilta ;)

Toisaalta taas isoveljeni ja minun välillä on 14 vuotta ikäeroa, ja meillä ei ole läheskään niin läheiset välit, oman lapsuuteni ja nuoruuteni aikaan hänellä oli jo " omat kuviot" , ja on siksikin jäänyt etäiseksi. Mutta vaikuttaa tähän jo sukupuolierokin!



Koen myös, että jään juuri sopivaan aikaan pois työelämästä vauvaa hoitamaan juuri esikoisen kannalta -- esimurrosikä lähestyy, ja tuntuu että väillä pitäisi olla enemmän aikaa kuunnella ja olla " saatavilla" !

Me ollaan tässä aloiteltu toisen yrittämistä, toive ois kova... Eka lapsi on nyt 8v, ja on aina tykännyt hoivata itseään pienempiä. :) Nyt tuon toisen vastaanottaminen vaan tuntuu sopivalta ja hyvältä. Lahjana maailman suurin kuitenkin,enkä pahastuisi ollenkaan vaikka heti natsais. ;) Ekaa yritettiin 9kk joten jospa ois ikään kuin saannut pään auki ja tää lähtis " itämään" nopeammin.

Meillä nuorin tyttö 10v, vanhemmat tytöt 15v, 16v ja 18v.

Uuden tulokkaan la heinäkuussa. Vanhemmat tytöt eivät kyllä tiedä yllätyksestä vielä mitään =)

Aiemmat raskaudet menneet hienosti, nyt kamppailen täällä hirveän pahoinvoinnin kanssa. Taitaa ikä tuoda näitä raskausoireita enemmän...

Meillä esikko täyttää tammikuussa 6v ja kakkosen laskettu aika on helmikuulla. Meillä tämän kakkosen " teko" kesti 3 vuotta, siksi siis pitkä ikäero, mitä en kuitenkaan huonona asiana ajattele.



Kiva kuulla, että pitkästä ikäerosta on täällä vain positiivisia kokemuksia. Meillä esikko, joka siis tyttö, odottaa jo innolla päästä äidin kanssa hoitamaan pikkusisarusta.



-Auris- 29+3