Yksi lapsi terrorisoi koko puiston eikä vanhemmat tee mitään!
Mitä tekisitte siinä tilanteessa? Alkuun katsoin vaan sivusta kun kyseinen lapsi (n.2-3v.) tuli repimään lapseni (1v.) kädestä lelun, mutta tätä jatkui vaan eikä vanhemmat puuttuneet asiaan mitenkään vaikka näkivät tilanteen. Sitten huomasin että kyseinen lapsi myös töniin ja lyö toisia, jos hänen mielestään toinen lapsi tulee liian lähelle samaan leikkivälineeseen ym. Välillä kyseinen lapsi on puistossa isänsä ja välillä äitinsä kanssa mutta kumpikaan ei puutu asiaan mitenkään. Muutaman kerran jälkeen aloin puuttua tilanteeseen ja sanoin heti suoraan lapselle, jos tämä lapsi otti lapseni kädestä lelun tai töni.
Nyt huomaan että olen ihan kypsä kyseiseen lapseen (tai lähinnä hänen vanhempiinsa, eihän se lapsen vika ole kun ei tiedä mikä on oikein ja mikä väärin) tänään taas lapseni sai nyrkistä kun sattui menemään liian lähelle, ei edes koskenut siihen lapseen. Sanoin heti että " et lyö. Sä et enää koskaan lyö " Xxxxä" " Tämän lapsen äiti oli siinä vieressä ja näki tilanteen eikä edelleenkään puuttunut tilanteeseen mitenkään. Miten te toimisitte vastaavassa tilanteessa?
Kommentit (26)
Vaikka tuon lapsen kotona olisi ongelmia, masennusta tai muuta, niin silti toiset lapset eivät saa joutua kärsimään lapsen kiusaamisesta ja vanhempien välinpitämättömyydestä.
Jos AP vaan kehtaat, niin sano lapsen vanhemmille, että lapsi kiusaa toisia lapsia ja vanhempien tehtävä on puuttua lapsensa käytökseen ja ohjata lasta toimimaan oikein. Sano, että vaikka jokainen puolustaakin omaa lastaan, niin silti on vanhempien tehtävä asettaa rajat omalle lapselleen. Se on kaikkien lasten etu.
Jos omaa lastani kaltoin kohdeltaisiin ja lelut vietäisiin käsistä, niin puuttuisin välittömästi tilanteeseen. Nyt etenkin kun tilanne on selvä ja omat vanhemmat eivät kiellä niin sitä suuremmalla syyllä pidä omasi puolta ja tee näin hänelle selväksi mikä on oikein ja väärin.
Saattaisinpa sanoa tuossa tilanteessa vanhemmillekin, että voisitteko katsoa lapsenne perään, koska hän lyö muita lapsia.
Tämä terroristi on tyttö (kun joku taisi olettaa että poika).
Itsekin vähän epäilen sitä että ongelmat voivat johtua kotoa, mutta kyllä siltikin näiden vanhempien pitäisi puuttua tilanteeseen eikä antaa lapsensa toimia noin. Kun vielä molemmat vanhemmat käyttäytyvät samoin, tuskin molemmilla ainakaan masennusta on. Isä tosin on hänen kanssaan harvemmin puistossa, mutta silloin kun on niin tilanne on sama. Aika selvää on myös että tämä tyttö kaipaa turvallisen aikausen seuraa ja rajoa. Vaikka kiellänkin häntä lujasti, hän saattaa hetken päästä tulla pyytämään että pääsikö syliin istumaan ja istuu siinä ihan nätisti. Eilenkin kun näin tapahtui myöhemmin, otin hänet tietenkin heti syliin, kun yritän ettei lapsi kuitenkaan koko ajan saisi minulta vaan negatiivista huomiota. Ja loppujen lopuksihan se ei kuitenkaan ole sen lapsen vika ettei hänen vanhempansa välitä opastaa häntä.
Muutaman kerran tein eilen sen että kun oma lapseni meni samalle lelukaapille hakemaan lelua ja tämä lapsi sanoi heti että et saa ja työnsi omaa lastani pois, niin kannoin oman lapseni toiseen paikkaan leikkimään ja ojensin muita leluja. Oma lapseni on vielä niin pieni, vasta täyttänyt 1v, joten tyytyy siinä tilanteessa muihinkin leluihin (esim. ei saanut nukkea, niin leikkii palkoilla ym.). Ehkä tälle tytölle käy kohta niin että kukaan lapsista ei halua leikkiä hänen kanssaan ja joutuu ehkä kiusatuksikin jatkossa, huomaan jo nyt että saman ikäiset lapset eivät oikeastaan leiki hänen kanssaan. Niin kukapa lapsi vapaehtoisesti haluasi nyrkistä tai että kokoajan viedään lelu kädestä. Vaikka eihän se tämän tytön vika ole, vaan vanhempien joka eivät välitä.
Se ei tietenkään ole sinun hommasi, mutta teet kyllä ison palvelun lapselle, jos jaksat jatkossakin toimia kuten tähän asti.
Kun kerroit, että lapsi haluaa syliin jne niin kuvastaa ihan selvästi juuri mitä sanoit, että lapsi kaipaa aikuista, rajoja ja turvaa (mitä ei siis ilmeisesti kotoa saa).
Eli kiellät häntä tönimästä, viemästä leluja jne. Tiukasti mutta kuitenkin niin, ettet ole vihainen. Sano vaikka lisäksi, että kohta ei kukaan halua sinun kanssa leikkiä, jos teet noin ja että kaikilla olisi mukavampaa jos leikkisitte nätisti sulassa sovussa yhdessä.
Ihanaa, että olet jaksanut ottaa tyttöä syliin! Varmasti merkitsee hänelle paljon. Tuntuu vähän tossa tapauksessa että se vanhemmille mainitseminen ei auta (eikä ole siis auttanutkaan) yhtään mitään.
Tunnen itse myös täällä yhden samanlaisen lapsen, joka on NIIN rasittava, mutta hän käy kyllä ihan hirveästi sääliksi. Hankalaahan se on, et sinä enkä minä ole mikään varaäiti, jonka pitää huolehtia toisen kasvatuksesta, eikä se kyllä onnistuisikaan nääin vähäisillä tapaamisilla.
Minulla on 2,5-vuotias pieni terroristinalku, joka saattaa leikin huumassa tönäistä tai muuten kohdella kaltoin kavereita. Vaikka miten kieltäisi, opastaisi tms. niin aina välillä käytöstavat pääsevät unohtumaan. Kuten muiltakin samanikäisiltä...
Meillä on leikkikentällä käytössä " koko kylä kasvattaa" eli kyllä komennamme ja kasvatamme vuorotellen kaikkien lapsia, jos jotain kaltoin kohtelua tapahtuu, tönimistä, lelujen ottamista jne. Minusta se on hienoa. Tuon ikäisen kanssa kun ei enää ole joka hetki vieressäkään niin on hyvä, jos joku muu puuttuu tilanteeseen.
Pointtini on oikeastaan se, että ei se lapsi ole välttämättä jäänyt vaille rajoja tai kasvatusta eikä kotona ole mielenterveys- tai muita ongelmia -tuon ikäiset vaan ovat välillä sellaisia. Äiti on kenties jo 200 kertaa päivän aikana sanonut asiasta eikä enää jaksa, vaikka toki pitäisi. Ikävää, että sinun lastasi kohdellaan kaltoin, mutta tulet todennäköisesti noin vuoden kuluttua huomaamaan, että oma lapsesi tekee samaa ainakin satunnaisesti.
Kuitenkaan en mitenkään halua puolustella huonoa käytöstä, ketään ei saa sortaa eikä töniä.
Minä varmaan sinun tilanteessa pitäisin huolen siitä, ettei ko. lapsi ainakaan omaa lastani eikä hänen leikkejään pääsisi sotkemaan, varsinkin kun se näkyy toistuvan usein. Koska kyllähän sinun lapsellasi on täysi oikeus olla siellä puistossa ihan muitten sortamatta. Eli pitäisin kyllä huolen, ettei ko. lapsi ryöstäisi leluja oman lapseni kädestä. Jos poika menisi ottamaan, niin ottaisin pois pojalta ja antaisin takaisin lapselleni. Ja jos menisi lyömään tai tönimään omaa lastani, niin kieltäisin kyllä.
Epäoikeudenmukaisuus saa minut tosi helposti ärtymään enkä kyllä pystyisi vaan sivusta seuraamaan, miten omaa, syytöntä lastani sorrettaisiin ja aina saman " terroristin" toimesta. Mutta kannattaa kyllä varmasti puhua ohjaajien kanssa. Ja enpä kyllä yhtään ihmettelisi, jos sanoisit vanhemmille muutaman valitun sanan, koska aika helposti voisin niin itsekin tehdä. Tuollaiset tilanteet on kyllä varsin ärsyttäviä. Itse kylläkin niihin harvoin törmään, kun asutaan täällä maaseudun rauhassa ja lähimmälle yleiselle leikkipaikalle on matkaa 17 km ;-).
Itse varmasti kiellän, jos omat lapseni vievät toisen kädestä lelun tai muuten käyttäytyvät epäasiallisesti toista kohtaan. Odotan sitä myös muilta vanhemmilta ja jos näin ei tapahdu, niin puolustan ainakin itse omaa lastani. En suostuisi sivusta seuraamaan oman enkä kyllä itse asiassa muittenkaan lasten terrorisointia. Tämä siis minun mielipiteeni :-).
neronja, parin kk:n päästä kuuden lapsen äiti