Mies vähättelee mun pahaa oloa :´(

mulla on paha olo, mies on satuttanut ja yritin herättää jotain rakentavaa keskustelua, että kun musta tuntuu pahalta (enkä hyökänny huutaen kimppuun,e ttä sä saatana oot taas mua loukannu tms.), mutta mies taas kuittas asian vain, että sä ny aina oot tollanen ja sä ja sun mieles saatana...



Musta tuntuu, että mies kääntää asian kuin asian MUN SYYKSI; joko mä olen tehny jotain väärin tai ainakin ajatellut asian väärin ja oma on syyni, eikä hän koe voivansa auttaa. Tai edes halua auttaa.



Onko nää jotain lapsuudesta juontavia juttuja? Vai oonko mä kertakaikkiaan niin paska?



Taustaa: miehen on vaikea puhua ja olen koittanu tehä miehen mieliksi ja säästää häne " paskanjauhannalta" , mutta joskus munkin tarvis saada jutella ja sillon mä PILAAN vähintäänkin illan kuluttamalla sen semmoseen ja SYY on mun, kun en pysty elään jonku epäkohdan kanssa...