Voisitko kuvitella pitäväsi toista suhdetta kuukausia-vuosia yllä oman parisuhteesi ohella?

- ajatus kielletystä hedelmästä kiihottaa, vaikka toinen olisi kekseliäs ja liikkuvainen kuin aivokuollut.

en haluaisi pettää mutta kun seksi on yleensä sellaista suorittamista ja pakkopullaa (toinen haluaa huomattavasti harvemmin) niin olisi kiehtova ajatus pitää rinnalla toista suhdetta. Se voisi olla ihan satunnaisiin panoihin perustuva juttu kunhan se olisi kiihkeää molemmin puolin. Siitä olisi sekin hyvä puoli että oman puolison ei tarvitsisi vasten tahtoaan suostua liian usein joten hänenkin tilanne paranisi siitä ja ne harvemmat kerrat olisi ehkä nautinnollisempia.

Muttä tämän kaiken toteuttaminen tosiaan vaatisi sitä että täytyisi PETTÄÄ ja se ei ole helppoa kaikille.

Luottamukseen perustuva silloin tällöin panosuhde samassa tilanteessa olevan naisen kanssa olisi tosi hieno juttu jos sen vaan saisi käytännössä toimimaan. Häviäjiä tuossa ei olisi kuin korkeintaan oma henkinen puoli..

M40+

rakastaisin molempia. Mulla on tällainen tilanne. Enkä ikinä uskonut tällaista mahdolliseksi, mutta niin sitä vain joutuu nöyrtymään :(

Mihinkään pettämispuuhaan en ryhtyisi.

Sukupuolesi ja ikäsi kiinnostaa myös

m +40

Itselläni sama tilanne, mutta en rakasta molempia vaan vain toista, siis sitä joka ei ole ' minun' . Raskasta on, mutta itsepähän olen soppani keittänyt. Mielessä käynyt ajatus, että en enää tapaile tätä toista miestä, mutta kun ne tunteet häntä kohtaan ovat niin suuria.





N33

Yksi suhde kerrallaan. Mutta onhan meitä moneen junaan. Mun oikeus ja moraalikäsitys vaan estää moisen puuhastelun ja vehtaamisen.



Joku nyt kuitenkin sanoo, " että ei ole osunut kohdalle" niin kyllä on, sen lupaan.



Nainen 33v

Ja niin olen tehnytkin. oikeastaan eteenpäin ajateltuna en olisi uskonut voivani. miestäni kohtaan en tunne " mitään" , mutta sitä toista en saa omakseni. Häntä kuitenkin rakastan, enkä osaa olla häntä ilman. puolensa tässäkin, mutta en suosittele kellekään. Alkuun kaikki on ok, mutta lopulta seuraa vain entistä enemmän ongelmia. Tosin tiesin mihin ryhdyin.

MUTTA voisin kuvitella mun mieheni tekevän niin... Mutta mutta myöskin se että ei ikinä luopuisi vapaaehtoisesti meidän avioliitosta vaikka toinen suhde olisikin miehelläni.

... hyvä kun tämän yhden elämän kanssa pärjään ;D

olimme tunteneet työasioissa jo hyvin pitkään ja valitettavasti tämä tutttavuus muuttui vähitellen ystävyydeksi ja sitten rakkaudeksi. Aivan hirveät morkkikset oli kun huomasin tämän ja kun tunteet varmistuivat molemminpuoleisiksi. Mutta nyt olen suht tasapainossa. Tai niin tasapainossa kuin tällaisessa tilanteessa voi olla. Voimaa sinulle omassa tilanteessasi. Aika usein auttaa.

Työnmerkeissä tavattu, siitä aika nopeasti ajauduttiin suhteeseen. Hankalaahan tämä on. Ikävöin toista osapuolta todella paljon ja kadehdin hänen puolisoaan siitä, että saa viettää aikaa tämän miehen kanssa paljon enemmän kuin minä. Väärinhän tämä on, mutta niin ne asiat vaan joskus menee



N33h

Sillähän siitä pääsee. Piruako täällä vingutte, tehkää asialle jotain jos noin panettaa. Mutta puolison pitää tietää asiasta, jo pelkkien tautiriskien takia.

ollut suhde jo neljä vuotta. ja rakastan kumpaakin...vähintään kerta viikkoon nähdään intiimeissä merkeissä