Kuinka usein osoitat rakkautasi miehellesi?
Käytiin miesystäväni kanssa vähän keskustelua... Suhde on suhteellisen tuore, mutta enemmän tässä on kai kyse luonteista.
Eli minä olen sellainen halipusurakastansuaoletihana. Miestä taas tuollainen melkein ahdistaa. Vaikkakin etäsuhteillaan ja noi asiat tulee siis ilmaistua lähinnä mesessä. Tavallaan se on ihan totta, että mies haluaa joskus itsekin olla se joka sanoo " rakastan sinua" , eikä aina se joka sanoo " samoin" . Ei se asia silloin
Nyt mua ahdistaa se, että mulla ei ikäänkuin ole lupaa sanoa sitä enää. Toki tässä vaiheessa se on ilmiselvää muutenkin, mutta silti mä niin kovasti haluan sanoa niin.
Mies on sellainen " perinteinen suomalainen mies" . Minä taas sellainen ylitunteellinen hölmö.
Mietin tässä vaan, että olenko mä oikeasti jotenkin ylipusipusi... Siksi tässä muiden kommentteja kaipaan.
Kommentit (9)
Ja tuolta alkuperäsestä näemmä on katkennu yks lause.. Eli ei se asia silloin ole ongelma, kun ihan oikeasti nähdään.
Itse olen se enemmän pidättäytyvä ja mieheni on välillä jopa ällöttävän romanttinen ja hokee koko ajan samaa " rakastan sua" ja halipusumussukultahanipallero.
Mua se alkoi jossain vaiheessa jo ärsyttämään ja ahdistamaan. Musta tuntui, että hukun niihin huomionosoituksiin enkä osannut vastata niihin samalla mitalla. Eli taisi käydä niin, että mies ihasteli minua koko ajan enemmän, jotta olisi saanut minulta vastakaikua, vaikka totuus oli, että mitä enemmän hän minulle leperteli niin sitä vähemmän minä osoitin hänelle rakkauttani. Tarvitsin tilaa tunteilleni ja halusin kyllä osoittaa kiintymystä miehelleni, mutten koskaan EHTINYT!
Asiasta keskusteltiin ja nyt suhdanne on sopiva :-) Mieheni on edelleen se romanttisempi osapuoli, joka leijuu pilvilinnoissaan ja minä olen realisti, mutta rakastan miestäni todella ja olen aina rakastanut. Kerromme sen myös toisillemme noin kerran päivässä. (mieheni tosin parhaina päivinä noin kymmenen kertaa ;-))
Onneksi olemme molemmat tällaisia jörriköitä. Emme juurikaan SANO mitään romanttista, mutta hellyyttä on päivittäin paljon; pieniä hipaisuja, kosketuksia, suukkoja jne.
Kuitenkin ihan sopivassa suhteessa. En jaksaisi sitäkään, jos toinen olisi jatkuvasti kimpussa.
Meillä kumpikin on samanlaisia hörhöjä joten hellyyttä jne osoitetaan paljon päivittäin. Mutta on myös vapaus vetäytyä välillä jos ei jaksa pusihalia.
mies sanoi, että kun hoen jatkuvasti rakastan sua, niin häntä itseään alkaa epäilyttää, että rakastaako hän tarpeeksi, kun hänestä ei tunnu siltä, että haluaisi sitä koko ajan kuunnella tai sanoa.
ap
Mun on siis opittava välillä vaan pitämään mölyt mahassani. Mä olen meistä muutenkin se, joka enemmän tuo tunteensa esiin ja puhua höpöttää. Mies on muutenkin enemmän hiljainen ja sanojansa punnitseva.
ap
Kerrankin taas oli jotain hyötyä täällä pyörimisestä :D
ap
Kaikkea hyvää teille!
-4