Potkut puheterapiasta
Puheterapeutti (kunnallinen) päätti lopettaa lapsemme puheterapian, koska lapsi ei kuulemma keskittynyt tehtäviin tarpeeksi hyvin. Lapsi kuulemma teki pyydetyt harjoitukset, mutta höpötteli myös omiaan (on tosi puhelias).
Sanoi, että menköön ensi syksynä sitten koulussa puheterapiaan.
Onko kellekään käynyt vastaavlla tavalla ja miten menettelitte? Kannattaisiko hakeutua yksityiselle puolelle vai onkohan siellä reaktio sama? Tuntuu jotenkin kummalliselta tällainen menettely, onkohan yleistäkin?
Kommentit (17)
Puheterapia on hyödyllistä alle 10v, silloin suujumpalla ja harjoituksilla saadaan paras mahdollinen hyöty, puheterapeutti ei ole pätevä eikä yksin voi tehdä ko. päätöstä. Eihnän hän voi tietää ensi vuonna koulun resursseja, pyydä asia kirjallisena valitusosoitteineen.
googletahan myös puheope, siellä kivoja harjoituksia.
Puhetarpeutti on ammattilainen, jonka tulisi etsiä jokaiselle lapselle sopivin tapa oppia, esim. tietokoneharjoitukset tms.
Ei tuo tuommoinen kuulu oikein järkevältä lapsen kannalta.
Auttaisiko jos sinä olisit läsnä? Jos sitten ei pokkuroisi?
Tavallisista en tiedä. Erityislapsi on helppo potkaista pihalle, kun terapeutti ei osaa/halua/jaksa häntä ymmärtää ja opettaa. Puheterapiaan tulijoita jonossa, joten vaikeat tapaukset on helppo karsia pois.
5-vuotiaana, koska hänellä oli vain tavallinen r-vika, eikä ollut itse yhtään kiinnostunut puheterapeutin harjoituksista. Eka käynillä sanottiin, että ehtii sitten koulussa opetella, jos ei siihen mennessä itse opi. Aloitettiin harjoitukset sitten kotona vähän ennen koulun alkua tänä syksynä, ja koulussa erityisope jatkoi. Nyt osaa jo R.n, mutta ei vielä käytä ihan joka sanassa.
Jos vain yksi kirjain puuttu ja lapsi ei ole asiasta kiinnostunut, voi terapian hyvin lykätä kouluikään
erityisopeilla ei resursseja muuhun, ja niihinkin tosi vähän. KOuluikäinen ei ainakaan tampereella enää pääse varsinaiseen puheterapiaan lainkaan, eli nyt kyllä pitäsi saada hoidetttua ennen koulu alkua.
Toisaalta lapselle se ei ollut pakkopullaa, vaan tuntuu että enemmänkin terapeutille..
Terapeutn mielestä ei keskittynyt tarpeeksi, kun höpötteli väliin myös omia juttujaan. Toisaalta sellainen hän on joka paikassa, suulas lörpöttelijä.
Oma mielikuvani tästä terapeutista on, että on aika tiukkis. Voin tietysti olla väärässäkin. Lisäksi kemiat ei tuntuneet menevän yksiin ollenkaan, vaikka mitään erityistä syytä siihen ei ollut. Oliskohan tämä sitten edesauttanut terapeutin päätöstä?
ap
Vierailija:
Miksi pitäisi jatkaa terapiaa, jos lapsi ei ole vielä kypsä harjoitteluun? Eihän siitä tule kun pahaa mieltä ja pakkopullaa
Se on sitä puheterapeutin ammattitaitoa että osaa löytää erilaisia tapoja motivoida lapsia. Mikä sopii toiselle, ei välttämättä toimi toisen lapsen kanssa ollenkaan. Helpompaa on tietysti vain sanoa ettei lapsi keskity.
kypsymätön ihan hyvin vielä odotella.
Puheterapeutilla riittää kyllä töitä vaikeampien kielellisten häiriöiden kanssa ja silloin on tärkeää varhainen kuntoutuksen aloittaminen. Asiat pitää laittaa tärkeysjärjestykseen. Harva lapsi saa enää puheterapiaa, jos vain yksittäinen äännevirhe kyseessä.
terv. puheterapeutti
Vierailija:
Toisaalta lapselle se ei ollut pakkopullaa, vaan tuntuu että enemmänkin terapeutille..
Terapeutn mielestä ei keskittynyt tarpeeksi, kun höpötteli väliin myös omia juttujaan. Toisaalta sellainen hän on joka paikassa, suulas lörpöttelijä.
Oma mielikuvani tästä terapeutista on, että on aika tiukkis. Voin tietysti olla väärässäkin. Lisäksi kemiat ei tuntuneet menevän yksiin ollenkaan, vaikka mitään erityistä syytä siihen ei ollut. Oliskohan tämä sitten edesauttanut terapeutin päätöstä?
ap
Sitä on aivan turhan tehdä, jos lapsi ei ole kiinnostunut terapiasta ja eikä ole motivoitunut harjoituksiin. Lisäksi artikulaatiohäiriöt eivät ole vakavia.
Ymmärrän varsin hyvin puheterapeuttia.
T. puheterapettiopiskelija
kirjaan asian ylös ja ilmoita asian tarhan kuntoutuspalaverissä. mahtaa ruveta puheterapeutin poskia punottamaan.
palaverissä läsnä psykologi, puheterapeutti, tarhan henkilökuntaa ja kelto. oppiihan kysyinen puheterapeutti ettei meille kiukutella. vaatii multa lähetettä lasten neuropsykiatriselle osastolle. minä en lähetteitä kirjoita, vaan lääkäri ja lääkäri on sitä mieltä ettei lähetettä vielä kirjoiteta. samaa mieltä on perheneuvola, sekä minä äitinä. lapsi kehittyy hurjaa vauhtia.
toista maata on esikoisen puheterapeutti ,joka on yksityinen ja antanut puheterapiaa lapselle 3 vuotta. varsinainen helmi ja hän on tosi hyvänä pidetty.
monet dysfaattiset lapset on levottomia. lisäksi dysfasiaan kuuluu tarkkaamattomuus.
pitäisi olla puheterapeutille arkea keskittymiskyvyttömät lapset. keskittymiskyky paranee huomattavasti harjoittelulla ja vastavuoroisuudella.
puheterapeutin tehtävä ei ole valita säyseitä ja helppoja lapsia asiakkaikseen.
Juu-u, kyllä dysfasiaan liittyy usein myös levottomuutta tai lapset oireilevat niin, varsinkin, jos ongelmat tuotossa ja ymmärtämisessä ovat suuria.
Ap:n lapsella lienee vain kyseessä ollut äännevirhe...
ammattitaidotonta ilmoittaa terapian lopettamisen motiiviksi lapsen höpöttely ja vaikeudet keskittyä. Lapset kun eivät ole pikkuaikuisia, joten eivät toimikaan niin...
Kai puheterapeuteillekin opetetaan miten levottomien asiakkaiden kanssa toimitaan, jollei niin minun lapseni pt on todellinen lahja tälle ammattikunnalle.
Hän nimittäin osaa asiansa levottomammankin lapsen kanssa ja saa valtavan hyviä tuloksia jotka kyllä hoitopalavereissa huomataan....
syy puheterapian lopettamiselle ei ollut r- ja s-vika, vaan keskittymiskyky. mikäli lapsi ei tarvi terapiaa, niin silloin asia ilmaistaan toisella tavalla.
Jos lapsi on 5 v. ja hänellä on muutama äännevirhe ja keskittymiskyky ei riitä, niin terapiaa ei ole välttämätöntä jatkaa. MUTTA: Jos lapsi on 5 v. ja hänellä on suurempia kielen vaikeuksia, terapiaa ehdottomasti tulisi jatkaa, vaikka keskittyminen terapiassa olisikin heikkoa.
että puheterapeutti yksin päättää. Kyllä vanhempienkin mielipide kai tulisi huomioida?