Mistä puheen viivästyminen johtuu?

kunnolla, silloin jo joku neurologinen syy. Hyvänlaatuisessa puheenviivästymässä on neurologinen kuva normaali.





17

vai ettekö te viitsineet ja vaivautuneet puhumaan hänelle? Vai ettekö hallinneet elämäänne?

Se oli ihana tunne, kun se puhe alkoi sitten yhtäkkiä kehittymään vauhdilla. Olin jo ehtinyt vähän ja vähän enemmänkin etukäteen murehtia sujuuko puheenkehitys normaalisti. Jos lapsi alkaa puhumaan n. 3-vuotiaana on se vielä ihan normaali ikä puheen alkamiselle.

Tottahan se tietty on syy voi olla liian vähässä kommunikaatiossa tai muussa. Mutta esimerkiksi meillä lapsi ei ole koskaan käyttänyt päivääkään tuttia (ei huolinut) ja tuttipulloakin hyvin vähän. Televisiota emme katso koskaan, ja kirjoja luemme joka päivä vähintään viisi (lapsi on todella innostunut lukemisesta) ja lisäksi leikimme ja laulamme päivittäin. Lapsi sanoi ensimmäiset sanansa 4kk iässä (useita sanoja), joten odotettavissa oli varhainen puhe. Mutta ongelmat alkoivat kun olisi pitänyt puhua muita sanoja eli siirryttäessä tiedostettuun puheeseen. Lapsi ei erottanut eri äänteitä (esim. m,p, v tai d,n,l) keskenään. Puhetta ei ymmärtänyt kukaan muu kuin minä. Puheterapien avulla sitten on vähitellen puhuminen opittu niin että muutkin jo ymmärtävät.

nykyisessä elämänmenossa/ vanhemmissa on, koska omien lasteni ollessa pieniä 15-10 v. sitten ei puhehäiriöisiä lapsia ollut murto-osaakaan siitä mitä nykyisin. Siihen aikaan puolitoistavuotiaat lapset yleensä puhuivat muutaman sanan lauseita, nykyisin samaa odotetaan kaksivuotiaalta. En usko, että lapsen neurologisessa kehityksessä/ fysiologiassa on tapahtunut muutoksia vaan kyse on ympäristön muutoksesta!?!?!

Mutta lapsen puhe EI kehity vielä tuossa iässä äidin lukemisella ja laulamisella. Juttelu tarkoittaa siis sellaista TODELLA yksinkertaista kommunikointia lapsen kanssa. Tässä vaikka esimerkki:

1,5 vuotias lapsi leikkii nurkassa legoilla ja höpisee " alo, alo" . Äiti tiskaa astioita ja huudahtaa: " Talo, ai sinä rakennat hienon talon!" . Äidin reaktio on täysin oikea, mutta jos pilkkua viilataan, niin lapsen puheen kannalta olisi huomattavasti tehokkaampaa, jos äiti istuisi lattialla lapsen tasolla ja katsoisi tätä silmiin vastatessaan. Tällöin lapsi kuulee JA näkee sanojen muodostuksen.

Vierailija:

Tottahan se tietty on syy voi olla liian vähässä kommunikaatiossa tai muussa. Mutta esimerkiksi meillä lapsi ei ole koskaan käyttänyt päivääkään tuttia (ei huolinut) ja tuttipulloakin hyvin vähän. Televisiota emme katso koskaan, ja kirjoja luemme joka päivä vähintään viisi (lapsi on todella innostunut lukemisesta) ja lisäksi leikimme ja laulamme päivittäin. Lapsi sanoi ensimmäiset sanansa 4kk iässä (useita sanoja), joten odotettavissa oli varhainen puhe. Mutta ongelmat alkoivat kun olisi pitänyt puhua muita sanoja eli siirryttäessä tiedostettuun puheeseen. Lapsi ei erottanut eri äänteitä (esim. m,p, v tai d,n,l) keskenään. Puhetta ei ymmärtänyt kukaan muu kuin minä. Puheterapien avulla sitten on vähitellen puhuminen opittu niin että muutkin jo ymmärtävät.

Vierailija:

nykyisessä elämänmenossa/ vanhemmissa on, koska omien lasteni ollessa pieniä 15-10 v. sitten ei puhehäiriöisiä lapsia ollut murto-osaakaan siitä mitä nykyisin. Siihen aikaan puolitoistavuotiaat lapset yleensä puhuivat muutaman sanan lauseita, nykyisin samaa odotetaan kaksivuotiaalta. En usko, että lapsen neurologisessa kehityksessä/ fysiologiassa on tapahtunut muutoksia vaan kyse on ympäristön muutoksesta!?!?!

puhumaan ennenkuin tosi myohaan. Veljen puhe tais alkaa vasta 4v kunnolla, ja sisko ei viela kuudennellakaan osannut r-kirjainta. Oppi sen sitten yla-asteelle mennessa. Ja tama siis silloin 15-20 vuotta sitten, jolloin ei niita puhevikaisia lapsia ollut. Molemmat kavivat puheterapiassa monta vuotta. Nyt itsella melkein 2v lapsi, ja vasta muutama sana tulee. Tosin han on kolmikielinen, mutta vaikka olisi vain yksi kieli, niin en olisi viela huolestunut. Mielestani lapsi, joka puhuu lauseita puolitoista vuotiaana on verbaalisesti erityisen lahjakas.

Luuletko, etten olisi noin tehnytkin. Jätin tarkoituksella mainitsematta, mutta sanonpa nyt sitten kuitenkin, että olen ammatiltani lastentarhanopettaja. Joten taatusti kyllä tiedän nämä asiat. Minulle on ihan sama vaikka joku syyllistäisikin, kun tiedän että ongelma on siis lapsen kuulossa.



" Mutta lapsen puhe EI kehity vielä tuossa iässä äidin lukemisella ja laulamisella. Juttelu tarkoittaa siis sellaista TODELLA yksinkertaista kommunikointia lapsen kanssa. Tässä vaikka esimerkki:



1,5 vuotias lapsi leikkii nurkassa legoilla ja höpisee " alo, alo" . Äiti tiskaa astioita ja huudahtaa: " Talo, ai sinä rakennat hienon talon!" . Äidin reaktio on täysin oikea, mutta jos pilkkua viilataan, niin lapsen puheen kannalta olisi huomattavasti tehokkaampaa, jos äiti istuisi lattialla lapsen tasolla ja katsoisi tätä silmiin vastatessaan. Tällöin lapsi kuulee JA näkee sanojen muodostuksen. "

ja tuijotti liikkuvaa kuvaa. Keinussa (patterikäyttöinen) oli myös paljon. Minulla oli aina kiire vanhempien lasten takia. Kommunikointi ja vuorovaikutus jäi tosi vähiin. Nyt lapsi maksaa siitä hinnan, hänellä on dysfasia. Minulle se tarkoittaa sitä, että tarvitsee terapioita ja tukeani koulutyössä huomattavan paljon. Olen niin pahoillani lapseni puolesta :(

Kun leikimme lapsen kanssa, kerron värejä ja esineiden nimiä, pyydän sanomaan pallo jne jne..

En lue sitä lapsen kanssa leikkimiseksi että minä esim. tiskaan ja lapsi leikkii yksin:)

Minua on kehotettu lukemaan paljon lapselle mutta kun tuo ei tahdo pysy paikoillaan eikä keskity kirjaan vaan muuhun pelleilyyn.. siksi olenkin siirtynyt laulu leikkeihin joihin jaksaa jonkin verran keskittyä..

Ongelmana on myös tuo lapsen vilkkaus koska ei pysty keskittymään jos istumme sohvalla ja yritämme opetella sanoja, aina pitäisi olla jotakin muutakin tekemistä..

ap

Vierailija:

Mutta lapsen puhe EI kehity vielä tuossa iässä äidin lukemisella ja laulamisella. Juttelu tarkoittaa siis sellaista TODELLA yksinkertaista kommunikointia lapsen kanssa. Tässä vaikka esimerkki:

1,5 vuotias lapsi leikkii nurkassa legoilla ja höpisee " alo, alo" . Äiti tiskaa astioita ja huudahtaa: " Talo, ai sinä rakennat hienon talon!" . Äidin reaktio on täysin oikea, mutta jos pilkkua viilataan, niin lapsen puheen kannalta olisi huomattavasti tehokkaampaa, jos äiti istuisi lattialla lapsen tasolla ja katsoisi tätä silmiin vastatessaan. Tällöin lapsi kuulee JA näkee sanojen muodostuksen.

Vierailija:

Tottahan se tietty on syy voi olla liian vähässä kommunikaatiossa tai muussa. Mutta esimerkiksi meillä lapsi ei ole koskaan käyttänyt päivääkään tuttia (ei huolinut) ja tuttipulloakin hyvin vähän. Televisiota emme katso koskaan, ja kirjoja luemme joka päivä vähintään viisi (lapsi on todella innostunut lukemisesta) ja lisäksi leikimme ja laulamme päivittäin. Lapsi sanoi ensimmäiset sanansa 4kk iässä (useita sanoja), joten odotettavissa oli varhainen puhe. Mutta ongelmat alkoivat kun olisi pitänyt puhua muita sanoja eli siirryttäessä tiedostettuun puheeseen. Lapsi ei erottanut eri äänteitä (esim. m,p, v tai d,n,l) keskenään. Puhetta ei ymmärtänyt kukaan muu kuin minä. Puheterapien avulla sitten on vähitellen puhuminen opittu niin että muutkin jo ymmärtävät.

Vierailija:

vai ettekö te viitsineet ja vaivautuneet puhumaan hänelle? Vai ettekö hallinneet elämäänne?

Mistä päättelet että tuo dysfasian syy?