kaikki tuntuu menevän päin seiniä :(

on ollu sitten hiivatin rankka syksy, esikoisella todettiin synnynnäinen sairaus joka tarvitsee pitkäaikaista kuntoutusta. Koko syksy on rampattu kaiken maailman lääkäreillä ja neuropsykologeilla ja puheterapiassa. Ja diagnoosina dysfasia. Lisäksi innoissani hain kouluun, johon en sitten päässyt, olin saanut jo sopivasti lapsille hoitopaikankin ihan kodin vierestä. Täytyy sitten vaan mennä töihin, mutta sekin siinä sitten että mihin menis kun olen työpaikalleni ilmoittanut alunperin olevani syksyyn asti kotona. pomo kyllä lupasi selvitellä josko joku paikka olisi tammikuussa vapaana hänen toimialueellaan (todella isosta firmasta kyse), mutta siitäkään ei vielä ole mitään tietoa. Haluaisin mieluiten vanhaan paikkaani samoihin tehtäviin, mutta se ei taida nyt onnistua. Ottaa päähän!!!! Sitten olen itse aivan kamalassa flunssassa ja esikoisella oli juuri korvatulehdus ja kuopus on muuten vain flunssainen. jippii........