oOo viikon 48 HELMInauha oOo

Tässä muutama tuoreempi:



http://www.aijaa.com/v.php?i=1277811.jpg Tässä peetu ja meidän koira, kuva on aika tumma.. ajalta kun Peetu osasi juuri ja juuri istua itse..



http://www.aijaa.com/v.php?i=1277850.jpg Tässä ollaan syöty juuri jotain.. ajalta kun hampaita oli alhaalla 2 ja ylhäälle puhjennut ensimmäiset.



http://www.aijaa.com/v.php?i=1277883.jpg



Laitan heti tuoreempia kuvia (kun nyt kerran osaan) kunhan saan kameran kotiin, se on nyt lainassa ja siellä on uusimmat otokset!

Huomenta,



mammutti on täällä niin urheasti pitänyt pinoa pystyssä että pitää kai minunkin kantaa korteni kekoon :-)



ITSEPÄISYYS: meidän neidillä omaa tahtoa on ja ennen kaikkea päättäväisyyttä ja määrätietoisuutta löytyy. Kun on jotain päättänyt niin toteuttaa sitä sitten kärsivällisyydellä. Hauska tilanne oli just eilen kun neiti pyrki kukkaruukulle ja isänsä blokkasi reitin asettumalla lattialle makaamaan niin ettei purkille päässyt. Pitkän aikaa tyttö yritti kiivetä yli tai kiertää ja lopulta koitti mahtuisiko ryömimään siitä välistä kun jäi isän maatessa kyljellään ja nojatessa päätään kämmeneensä käsivarsi koukussa. Eli siihen väliin jäi kolmionmallinen aukko josta neiti alkoi tunkea itseään kohti kukkaruukkua...



JOULULAHJATOIVEET: muumilusikoita olen vauvalle toivonut. Sekä sellaista lasten niskatukea (omassa autossa sellaista ei vielä tietenkään tarvitse, mutta matkustellaan niin lennoilla ja julkisissa se on hyvä). Sekä sitten itseä houkutti joku lastenlaululevy (ei unilauluja vaan jotain reippaita). Meillähän musisoidaan jatkuvasti ja vauva on kova soittamaan palikoita, shakereita, ksylofonia ja marakasseja. Ja jotenkin soittimet kelpaa paremmin kuin helistimet vaikka ääntähän niistäkin saisi. Lisäksi " tanssii" eli hytkyy paikallaan aina kun tulee musiikkia. Ja joskus mun kuorossa intoutuu laulamaan mukana. Olen itse musiikkia ikäni harrastanut joten halua tukea lapsenkin taipumuksia tähän suuntaan ihan mielellään.

Mitään vaatteita ei toivota, kun niitä on kaapit pullollaan ja ihan mielellään pidän niitä käytettyjä lapsella niin kauan kuin kelpaavat. Leluja meillä myös on riittävästi enkä missään nimessä halua totuttaa lasta mielettömään leluvuoreen. Puupalikat ja duplot on nytkin pidetyimmät. Ja kirjojakin meillä on monta hyllymetriä. Miehelle juuri sanoinkin, että minä en ainakaan osta vauvalle mitään joululahjaa kun tänä vuonna hän ei niiden päälle vielä ymmärrä ja paketteja tulee kyllä muiltakin. Paperin repimisen neiti hallitsee mutta sisältö on toisarvoinen.



Ja sitten se kuva pitäis löytyä täältä http://www.aijaa.com/v.php?i=1281018.jpg , muutaman viikon vanha otos. (terveisiä tutuille)



Meillä sattui toissa päivänä hassu juttu kun mies oli antanut vauvalle ruuan päälle n. 5 cm pitkän palan kurkkua puoliksi halkaistuna. Kaksi tuntia tämän jälkeen katsoin että mitäs se vauva suussaan pyörittelee ja koitin sormella osumatta mihinkään. Hetkeä myöhemmin jotain vihreää käväisi vauvan suunpielessä ja tungin sormeni vauvan suuhun uudelleen (hän aina vastustaa tätä ja puree kahdella alahampaallaan jos onnistuu:-) ja sieltä tuli halkaisijaltaan yli kolmesenttinen pyöreä, littana pala kurkunkuorta! Miten ihmeessä vauva jemmas sitä siellä pari tuntia ilman että huomattiin mitään vaikka yhdessä leikittiin lattialla ym.??? Et sellainen pikku hamsteri meillä. Kuvasta ehkä huomasittekin että poskia on :-) joskin suussa olevat jemmat on yleensä ylhäällä kitalakea vasten.



D-VITAMIINEISTA vielä tuli mieleen että meillä loppui jekovitit enkä halunnut niitä enää ostaa kun maistuvat niin kamalilta ja niiden syöminen on aina oma taistelunsa + että unohdan ne aika usein. Eka pullo tais kestää 4kk mutta toinen loppuikin sitten vasta nyt, eli parit on jäänyt välistä... Niinpä ostin Minisun strong-pillereitä, jotka saa joko niellä, imeä tai purra ja maistuvat appelsiinilta. Voi myös sekoittaa ruokaan. Ja hyvin kelpaavat, yksi nappi päivässä (on niin pieni ettei siihen voi tukehtua, 75% saantisuosituksesta) riittää kun syö jo D-vitaminoituja maitotuotteita lisäksi. Eli helpotti ainakin meidän elämää.



Päivähoitopaikkakin selvisi eilen eli ens vuoden alusta neiti siellä sitten aloittaa. Reilu 3-kymppinen hoitaja, jolla kolme omaa lasta jo kouluiässä ja hoidossa -02, 2x -03 (toinen 10 pv/kk) ja -05 syntyneet lapset sekä sitten meidän pirpana ainoa vauva. Asuvat rivitalossa. En ole sinne vielä soittanut ja sopinut tapaamista mutta ihan hyvältä vaikuttaa minusta.



nyt töihin!

Tai siis no ei minkään hillomunkin vaan minun nenäni. Nyt ollaan sitten taas jo melkein koko porukka kipeenä, JIPPII =( Mä en kohta enää kestä tätä hirveetä nuha-kuume kierrettä! Millähän tästä nyt pääsis eroon, niistämällä vissiin. Mä oon teetäkin juonut viime viikkoina niin paljon et tulee jo korvista ulos, samoin lasten mielestä lämmin kaakaokin alkaa maistua tosi öklölle, Jep, Jep. Mitähän tästä vielä tulee. Ronjakin köhi viime yönä ja heräiltiikin jälleen tunnin välein läpi yön, joten tulee tosi hyvin itsekin nukuttua ja levättyä. No purnaus sikseen...



HYVÄ MAMMUTTI! Hienosti selvitit palikka testin ja ihania kuvia kaikilla ja olikos se nyt vauvan 0207 idea vai kenen se joulukuva missä seisoi puutavasten jonkun kyntilän kanssa tai jotain.... Olis ihana nähdä se kuva, kuulosti niin ihanalta. Meillä on esikoisesta aivan mahtava kuva joka on otettu ihan " vahingossa" toissa jouluna hänestä kun jouluaaton jännityksessä räpelsi keskittyneesti jotakin pöydällä olevaa tavaraa ja siinä vieressä oli kynttilä palamassa ja kun kuva on otettu niin hän näyttää aivan pieneltä enkeliltä, voin koittaa kaivaa kuvan jostakin tuolta arkistoista tännekin.



Nyt täytyy lähteä varmaan täyttämään taas teekuppia ja tankkaamaan lääkettä lapsiin. Apteekkiin pitäisi jollain keinolla päästä päivällä raahautumaan kun illalla ne pirulaiset pitävät nyt niitä kiinni sen lakon takia!



Nyt tyhjeni pääkin eli heipat vaan kaikille ja nyt huhuilen vielä lopuksi calmusta ja heinää!!! missäs luuraatte?



T. Kaisa ja Ronja

Meillekin tuo flunssa tekee takaisin tuloaan.. Viivillä alko taas nenä vuotaa ja viime yönä yskittiin jälleen kilpaa.



vauv0207: meijänki varmaan tarvis kokoeilla niitä tabletteja :) Kiitti vinkistä.



Ihania uusia kuvia oli :D



Ja sitten varsinaisee asiaan eli uutta galluppia kehiin, koska meillä kaivataan vinkkejä eli Mitä pikku-helmet syövät aamu-/iltapalaksi? Meillä on vallan syöty puuroa & hedelmäsosetta ja hetkeä myöhemmin pullollisen maitoa. Nyt on neidillä alkanu puuro tökkiä. Ei syö vaikka kuinka tarjois. Yhtenä iltana meillä syötii perunamuusia ja nyt olen tarjonn leipää, mut riittääkö se, jos sitten ei joka päivä ei syödäkään puuroa? Apua ku sekavaa sepitystä...



t.Ufa

Täällä ollaa toistaiseksi pahimmilta flunssilta säilytty, nyt tosin oli neiti pari päivää melko kiukkuinen- epäilin jo korvia mutta nyt taas on ollut ihan oma itsensä. no, jos tulee takaisin tai jatkuu pidempään niin lääkärissähän sitä pitää lähteä näyttämään.



AAMU/ILTAPALA: meillä syödään aamuisin niitä elovenan/pirkan/rainbow:n minuuttipuuroja eli vedenkettimestä 150ml vettä ja annospussi sekaan. Mulla on aina säilössä vähintään 4 eri makua, joten joka aamu eri makua siis :) ainakin vielä tuntuu menevän hienosti alas. Illalla syönti taas tökkii,oon antanut toisinaan banaania mössättynä- toisinaan syö vain kauravellin joka on suurta herkkua. Ei siis mene iltaisin mitään oikein paljoa ja hyvin silti yönsä pärjää.



Mutta nyt täytyy alkaa soittelemaan lapsille hoitajaa huomispäiväksi, kun olen itse kokopäivän sairaalassa ja tulen varmaan kohtalaisen kipeänä takaisin! Joten menoksi siis..

Mukavaa päivänjatkoa,



-Henna ja tytöt-

Lukeminen, aamu/iltapala, viihtyminen itsekseen



Aloitetaanpa noilla



Luen Peetulle välillä jotain kirjaa, mutta yleensä se menee siihen, että Peetu haluaa tutustua kirjaan lähemmin ja maistaa onko se varmasti hyvä kirja.. Ei jaksa siis keskittyä ja kuunnella. Joskus jää kuuntelemaan kun luen isommille iltasatua (pyytävät joskus lukemaan Eemeliä ym.) mutta ei sitäkään pitkään kuuntele.



Aamu- ja iltapalaksi tarjoan puuroa vaihtelevalla menestyksellä. Pitkään maistui kaurapuuro hillosilmällä (hedelmäsose), mutta se on nyt alkanut tökkimään. Vaihtelun vuoksi ostan välillä puurojauhetta (hedelmäinen puuro) ja joskus niitä 2dl:n purkkeja. Ne maistuukin paremmin kun tuo kaurapuuro!

Pitäis tehdä vispipuuroo, mutta miten saan sen makeutettua niin, että siihen ei tulis niin paljoo sokeria? Makeutusaineella vai millä?!



Peetu ei viihdy tällähetkellä itsekseen kun pieniä aikoja! Aina tulee perässä jos vaihdan huonetta tai marisee perään jos joku lähtee näkyvistä!



Siitä itsepäisyydestä piti vielä eiliseen lisätä, että Peetu yrittää aina mennä suorinta tietä eteenpäin, vaikka tiellä olis tuoli, koira tai joku muu ja tuolin/pöydän alla tulee itku jos ei mahdukaan tai jää jumiin. Kierrä ei ellei kukkaruukun eteen laitettu este sitä vaadi =)

Yrittää yli tai ali aina ensin..



Kylläpä olen taas ylpeä itsestäni, kun opin laittamaan noita kuvia tänne =)

Kovin on suloisia kaikkien HELMET!! On kiva katsella muita (melkein) saman ikäisien lapsien kuvia!!



Vauva0207:

Meillä jää kanssa Peetun suuhun aina jotain jemmaan! Juuri samaa ihmettelin kun oltiin yhdessä syöty viinirypäleitä ja Peetu jauhoi sitä viimeistä vielä pitkän ajan päästä kun leikittiin lattialla..=)

Koiran nappuloita löytyy myös aika pitkään suusta jos on saanut napattua kiposta sellaisen suuhunsa.



Kolomonen ja muut flunssaiset:

Pikaista paranemista!!

Meillä myös yskitään taas ja pelkään jälleen jonkun flunssan iskevän, ei oo kivaa =/



Nyt pois..

mammutti ja Peetu (kääk, ihan kohta 9kk!)

tässä yksi näistä meidän joulukorttiotoksista http://www.aijaa.com/v.php?i=1284183.jpg



PUUROT tökkii myös meillä. Tarjolla on vaihtelevasti neljän viljan puuroa tai riisipuuroa (joka yleensä kelpaa paremmin) ja niiden kanssa mustikkakiisseliä tai jotain kotitekoista hilloa. Mies oli laittanut kaupan hilloa ja se oli ollut ihan hitti kun taitaa olla niin makeaa. Aamupuurosta pyritään pitämään kiinni koska sitä on tarjolla hoidossakin ja iltapuuro sitten voidaan vaihtaa leipään, hedelmiin tai jugurttiin. Ja maito vielä ennen unille menoa.



Meillä viihdytään vaihtelevasti itsekseen, mut välillä aika hyvinkin. Esim naulakon alla voi istua puoli tuntia tutkimassa kenkiä. Sanomalehteä voi myös tuhota pitkään ja hartaasti. Tai tyhjentää omaa lastenkirjahyllyään. Mut yleensä pyörii siinä jaloissa kun teen jotain muuta ja välillä sitten sylitellään.



pidemmittä löpinöittä pois :-)

Täällä taas ensimmäisenä pinoa nostelemassa, muita ei näy..



Meillä on tänään se influenssa-rokotus. Toivottavasti siitä ei tule kipeäksi!!



Harmi kun se meidän kamera on lainassa.. Sais kivoja kuvia ulkonakin kun on valoisaa näin aamupäivällä.

Ihana kuva oli vauva0207 tytöstä lyhdyn kanssa! Näytti kun olisi puun oksalla.. =)



nyt ei muuta



mammutti ja Peetu

juu kuulostaa mukavalta eikö?!? Meillä nyt siis koko porukka miestä lukuunottamatta jonkin moisessa flunssassa ja viimeyö meni taas miten meni, tuli sitä varmaan muutama tunti nukuttuakin.



Ihania kuvia tosiaankin ja ulkonakin on ihana keli, kiva kattella ikkunasta ja haaveilla vaan kunpa pääsis ulos =(



Mä oon nyt niin väsynyt ja oikein perusnegatiivinen et enpä viitsi tuhlata palsta tilaa enempää mun murinoilla ja narinoilla. Palailen jos vaan saan mieleni vähän paremmaksi.



Nyt neniä niistelemään...



T. Kaisa ja nuhanenät

Täällä pitkästä aikaa ja kuulostaa, että teillä on paljon samanlaista juttua kuin meilläkin! Nimittäin räkätautia ja valvomista ainakin löytyy meiltäkin. Poitsu kyllä nukkuu välillä vain pari kertaa tutin laiton avulla koko yön, ei siis syö öisin, mutta perusyö on 5 kertaa tutin laitto ja herätys kello 5. Nyt hänellä on nuha joten on riehunut kauheesti. Mä alan aina unisena mättää karkkia enkä jaksa siivota, jonka johdosta koko kämppä on hirveen näköinen kun 4 ja 6-vuotias kyllä sotkevat kiitettävästi. Mies on opintojen vuoksi toisella puolella Suomea aina yli puolet joka viikosta (ollut koko syksyn) joka on ärsyttävää -ei ole koko päivänä yhtään sekunttia omaa aikaa. Tai nyt on, kun vauva nukkuu ja isommat leikkii riitelemättä kun on eskarikaveri kylässä.



Mutta tuo poika on ihan älyttömän mussukka! En tunne ketään niin hyväntuulista ihmistä päällä maan! Meillä kävellään jo itse noin 1,5 metriä kerrallaan jonka jälkeen matka katkeaa kaatumiseen -eikä edes itke kaatumista koska on kai tottunut siihen.



SYÖMINEN: en ole antanut tavallisia ruokia, koska ainahan niissä on suolaa. Kai siinä on oikeesti joku järki ettei anna pienelle suolaa. Tai tuleehan sitä suolaa väkisinkin leivässä, joka kyllä on pojan herkkua.



KÄNTTYPALA: ootteko antaneet vauvan syödä itse kokonaisesta leivästä vai paloitteletteko leivän? Ite oon antanut vain muruja mutta mietin tässä että osaiskohan tuo jo pureskella itse joko kuivasta leivästä imeskellen tai sitten ihan pehmeestä vaaleasta. Liejusoseet ei kyllä kelpaa joten ite tehdyt on paloiteltava haarukalla tai sekaan on ainakin laitettava kokonaisia maisseja tms. pureskeltavaa. Puuro maistuu kun laitan sekaan kaupan Gefilus-mustikkakeittoa. tavallista kiisseliäkin hän tykkää syödä, ja naureskelee vadelmien kirpeydelle. Poika pyytää äänekkäästi jos haluaa jotain muiden lautaselta. Erityisesti isän lautaselta halua aina jotain ja mies syökin siksi muka myös keitettyjä kasviksia että saa antaa siitä parsakaalia ja muuta pojalle...



Joo mutta nyt on PAKKO alkaa siivota jaksoin tai en, lapsen kaverin äiti tulee kohta hakemaan lapsen enkä kehtaa päästää sisälle!



Heinä ja poitsu 9,5 kk

.. vaikka juuri nyt tuntuu ettei todellakaan aurinko tähän risukasaan paista. Ajatukset on niin sekaisin, itkettää ja masentaa-välillä taas on ihan ok olo.

Nyt tulee siis vuodatusta, lukekoon ken jaksaa mutta helpottaapa ainakin itsellä kirjottaa johonkin..



Mulla piti siis tänään olla kolposkopia-tutkimus jatkuvasti kohonneen papa:n vuoksi. Otettiin kyllä koepala (näkyvyys oli huono, kun kohtu oli jostain syystä edessä), mutta lääkärin mielestä oli jo niin selvä tapaus että laserhoito siihen on annettava kuitenkin.



Sitten ultrattiin alakautta, jotta katsotaan löytyykö kohdun omituiselle paikalle syytä- ja samalla mun pistäville vatsakivuille- ja löytyihän sieltä! Hädin tuskin elossa oleva miltei 20vk sikiö, jonka sydänäänet ei tosin olleet hurrattavat, 60-90 välillä. Eikä ollut oikein sopusuhtainenkaan.

Kohdun seinämässä oli jotain, minkä lääkäri oletti olevan sinne asti kiirinyt etäpesäke kohdunkaulan syöpään.



Vaikka oma terveydentila niin henkisesti kuin fyysisesti ei anna mahdollisuuksia lasta tehdä,niin lupa keskeytykseen on silti haettava sieltä terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta ja minua odottaa ensi viikolla siis alatiesynnytys, jonka jälkeen tutkitaan kohtua tarkemmin jotta onko niin että koko kohtu täytyy poistaa.



En ymmärrä miten näin on käynyt, yksi vahinko miehen kanssa on sattunut, jonka jälkeen otin samana päivänä jälkiehkäisypillerin, jota seurasi 3vk vuoto ja sen jälkeen on menkat olleet normaalisti. Oma painokin on vain laskenut eikä mitään raskausoireita ole ollutkaan.

Voitte vaan kuvitella kuinka sekasin sitä nyt on! Mies vei lapset aamulla ennen töihin menoa hoitoon isälleen ja nyt tuntuu että saavat olla siellä loppupäivän, ei minusta tässä tilanteessa ole hoitamaankaan ketään itseni lisäksi. Nyt vain odotellaan, että josko raskaus vaikka alkaisi keskeytymään itsekseen, pientä tiputtelua on tutkimuksen jälkeen tullut.. :(



Nyt ei tule mitään lapsiin liittyvää mieleen, joten painun suosiolla glögikupposen jälkeen peiton alle suremaan ja toivoen että joku valonpilkahdus tulisi pian jostakin.



Mukavaa päivänjatkoa,



-henna

ja lämmin halaus hämmentävään ja surulliseen tilanteeseesi!



Surulla on aikansa

On toki hyvä muistuttaa,

miten aurinko jälleen paistaa

tummien pilvien takaa,

miten yön jälkeen tulee

uusi aamu

ja miten jokaista syksyä

seuraa varmasti kevät.



Mutta ei liian aikaisin,

ei liian nopeasti,

ei liian opitusti,

ei liian itsestäänselvästi.



Ei niin, etteikö se olisi totta,

hyvin totta.

Mutta ymmärräthän,

surulla on aina aikansa,

surevalle aurinko todella nukkuu

eikä surua voi hätyytellä lentoon

ennen kuin se itse jaksaa siivilleen.



Ehkä onkin parempi että

enemmän kuin puhumme valosta

olemme hänelle valona

enemmän kuin puhumme toivosta

olemme hänelle toivona

enemmän kuin kerromme ilosta

olemme hänelle ilona.



Ja ehkä näin

jonakin aamuna

hän itse saa nähdä,

että aurinko on herännyt

pitkän pimeän yön jälkeen.

(Hanna Ekola)

Voimia sulle tämän kaiken keskellä. Joskus elämä on niin epäreilua ja tuntuu että kaikkea paskaa tulee kohdalle enemmän kuin kestäisi. Toivottavasti saat muksut hoitoon muutamiksi pahimmiksi kriisipäiviksi ja asian pian hoidettua tavalla tai toisella. Tuskin mitkään sanat sua nyt auttaa tai lohduttaa, mutta voimahalin lähetän kuitenkin. Älä juokse surua ja pahaa oloa karkuun, joskus se on kohdattava kuitenkin, koeta surra se nyt pois, niin ehkä olosi siitä helpottuu. Nyt kaikki tukijoukot vaan surutta käyttöön!

Äippä

Tänään voi olla tarpeeksi jo se,

että jaksamme ajatella

huomisesta alkavan

uuden alun elämässämme.

Se ei olekaan vähän,

vaan paljon!

Paljon siksi, koska tänään on

niin vähän voimia,

mutta jaksamme

uskoa huomiseen.

-Marleena Ansio-



Joskus tämä elämä on tosiaankin jotenkin epäreilua, voimia tulevaan!



T.Kaisa ja Ronja 8½ kk



jospa minäkin nyt lopettaisin taas ne turhanpäiväiset natinat ja alkaisin nauttia näistä elämän pienistä ilonaiheista. Aina ei tule ajatelleeksi että joillain tosiaan asiat eivät ole niin hyvin, ANTEEKSI kun olin turhista rutissut. Nyt poistun häveten taka-alalle.

Kiva kuulla Heinästä pitkästä aikaa!



Johan oli Henna saanut huonoja uutisia =(

Kyllä siinä riittääkin mietittävää ja sulateltavaa ja kaiken päälle vielä synnytys... Voimia sinulle ja perheelle! Toivottavasti kuitenkaan kohdunpoistoon ei tarvitsisi ryhtyä!





Meillä sormessa vielä tulehdus jatkuu (voi kun tuntuu niin mitättömältä Hennan tilanteeseen nähden), mutta nyt saatiin ohjeeksi laittaa vaan bacibactia ja jos rupee märkiin niin sit taas uusi kuuri..



Meillä syödään kokonaista leipää..Siis Peetu pureskelee siitä palasia. Juuri aamupalaksi annoin näkkäriä kun puuro ei oikeen maistu..

Myös ruisleipää ja vaaleeta leipää on syönyt hyvällä ruokahalulla!



Jahas, pikku hajuherne tuli lahkeeseen kiinni..pitänee mennä pesulle



m&P

Voimahalaus ja paljon lämpimiä ajatuksia tähän hetkeen ja hoitoihin!

T: Sporttari

Enpä sitten olekkaan täällä mahtanut kirjoitella helmikuun jälkeen paljon mitään. No pittää koittaa korjata asia.



Pikkumuori on kasvanut kovasti, vauhti on kovempi kuin siskoillaan aikanaan. Tuntuu että aika kuluu ihan liian nopeesti.



Mitäs teille muille kuuluu pitkästä aikaa?

Tsemppiä Hennalle oikein kovasti!



Yerv: Emppu-mamma ja Saara Pauliina

Kyllä omat murheet ja huolet ovat pieniä tuon rinnalla. Ei tässä oikein muuta osaa sanoa...

Tulinpa tänne lueskelemaan helmikuisten kuulumisia, kun välillä on kiva aina saada vertaistukea, että onko joku juttu tietyssä kehitysvaiheessa ihan normaalia tai vinkkejä joidenkin käytännön ongelmien ratkomiseen.



Ensinnäkin Hennalle paljon voimia vaikeassa ja raskaassa tilanteessa!



Meidän ukko on tosi vauhdikas ollut pienestä pitäen ja nousee pystyyn, menee alas ja kävelee mitä erilaisimpia tukia hyväkseen käyttäen jo pitkät pätkät. On seisonut jo muutamaan otteeseen vahingossa ilman tukea ja ottanut yhden tai kaksi askelta. Sitten, kun huomaa, että " hups, minähän en pidäkään mistään kiinni" , niin pyllähtää. Ääntä löytyy myös. Höpöttelee omiaan ja kiljuu, jos joku asia ei miellytä. Osaa myös vääntää väkisin itkua ja osoittaa mieltään. On siis melkoisen voimakastahtoinen poju. Tavaroita ei oteta kädestä ilman porua, mutta huomion saa kyllä nopeasti muualle, jos on mielenkiintoisempaa tarjota tilalle.



Ihania kuvia oli linkitetty. Tässä meidän ukosta muutama:



<http://www.edu.stadia.fi/~0502947/M1.jpg&gt;

<http://www.edu.stadia.fi/~0502947/M2.jpg&gt;

<http://www.edu.stadia.fi/~0502947/M3.jpg&gt;



Meillä loppui imetys kesällä 6 kk iässä, kun maidon tulo loppui, mutta hyvin on poika kasvanut korvikkeelle ja ruualla. Nyt on ensimmäisen kerran räkäinen, ollaan koko perhe, muuten on ollut terveenä.



Terkkuja kaikille helmikuisille ja aurinkoisia talvipäiviä!



Toivottelevat Jolanda ja Koukkis aka Miikka

Kokeillaanpas uudestaan kuvien linkitystä..



http://www.edu.stadia.fi/~0502947/M1.jpg

http://www.edu.stadia.fi/~0502947/M2.jpg

http://www.edu.stadia.fi/~0502947/M3.jpg