Suhtautuuko kälynne mieheenne, kuin pikkukakaraan? Onko se teistä ihan ok?
Meillä kuvio tämä, että miehellä on isosisko, joka suhtautuu edelleen lähes 30-v veljeensä kuin teini-ikäiseen koltiaiseen. Kälyn asenne on sellainen pilkallinen ja alentava. Siis että hänellä on isosiskon roolissaan oikeus avoimesti nauraa kaikille mieheni tekemisille.
Minua tämä loukkaa ei pelkästään siksi, että tiedän mieheni inhoavan tätä siskonsa alentuvaa suhtautumistapaa, mutta myös siksi, että mieheni tekemiset ja päätökset ovat harvoin hänen omiaa. Yhteisessä kodissamme ja yhteisessä perheessä yleensä päätetään yhdessä miten remontoidaan, minne mennään syömään tai lomailemaan, millainen auto hankitaan, jne...
Varmaan miehelle pahin tilanne on ollut, kun käly sai kuulla, että meille syntyy lapsi. Onnittelun sijaan käly oli tukehtua nauruun ja hirnui, ettei ikimaailmassa osaa kuvitella miestäni isäksi.
Mies on todennut, että ei osaa eikä pysty rikkomaan tätä kaavaa, haluaa vain vähentää yhteyden pitoa. Minä taas yritän miettiä muitakin vaihtoehtoja, koska olemme kummeja kälyn lapselle ja pian käly jää yksin lapsensa kanssa, kun hänen miehensä lähtee vuodeksi ulkomaankomennukselle. Toisaalta siis ajattelen, ettei saisi kälyä yksinkään jättää tällaisessa tilanteessa. Käly varmaan luottaa siihen, että veli ryntää auttamaan, kun auto hajoaa ja pesukone nikottelee...
Sattuisiko täällä olemaan kohtalotovereita? Onko tilanne teillä ratkennut jotenkin?