Syömisten seuranta loppuraskaudessa..muita?
Mulla rv 30 alkanut ja omatoimisesti aloitin syömisten seurannan. Siis jätän kaikki mahdolliset sokerit ja muut kaloripommit (hampurilaiset yms..) pois. Syy tähän on, että meillä molemmat lapset ovat syntyessään olleet tosi isoja (4420g ja 4710g), eikä sokerirasituksen mukaan ainakaan pitäis olla mitään vikaa, melkein päinvastoin! Todella alhaiset arvot aina ollu. Kuitenki itellä vaivaa tosi paljon, että miksi meillä vauvat syntyy niin isoina. Ja senpä tähden haluan kokeilla kuinka paljon omat syömiset vaikuttaa!
Ja varsinainen kysymys kuuluu siis: Onko tällä palstalla ihmisiä, jotka ovat pitäneet tiukkaa linjaa syömisten kans loppuraskauden ajan, vaikka ei raskausdiabetestä olisikaan? Ja onko vaikuttanut sitten vauvan kokoon? Ja jos on niin kuinka paljon? Entä onko raskaus/aiemmat raskaudet kestäny kuinka kauan?
Vastauksista kiitollisena,
Likööri
Kommentit (11)
Itselläni on vasta yksi lapsi (4,34 kg syntyessään) ja painoa tuli 17 kiloa, rajoitin jonkin verran syömisiäni. Tässä raskaudessa en ole jaksanut niin vahtia (siis syön suklaata, muuten terveellisesti), joten katsotaan mitä nyt tulee.
Kuitenkin voin kertoa äitini kokemuksesta, koska olin itse isoin sisaruksistani 4,5 kg, kun taas kaksi veljeäni olivat noin nelikiloisia. Äitini lihoi minua odottaessaan 6,5 kiloa koko raskausaikana eikä syönyt mitään sokeripitoista odotusaikana. Veljiäni odottaessa oli vähemmän rajoittunut..
Oma havaintoni on se, että varsinkin naiset, jotka ovat olleet hyvin laihoja hyvän aineenvaihduntansa ansiosta nuoruudessaan, saavat isoja lapsia ilman mitään sokeriarvojen nousujakaan. (Useampia tapauksia tiedän..) Johtunisiko sitten istukan aineenvaihdunnasta????
Mulla oli synnyttyäni kova työ päästä omaan painooni kiinni, kun ei millään paino meinannut nousta ja menin yläkäyrien yläpuolelta alakäyrien alapuolelle puolessa vuodessa ja siellä pysyin yli kaksikymppiseksi!!! Että ei ollut ainakaan minun tahtoni saada niin paljon painoa vatsassa ollessani, pakkosyöttöä sanon minä... =)
Eipä turhia kannata tälläisten tapausten jännätä ja stressata vauvan painoa, ei siitä sairaalloisen isoa tule kuitenkaan, kyllähän tuollaisen alle viisikiloisen mielellään ottaa, kun on niin helppo käsitellä heti alkuun! =)
nemma rv 26+0
On se kyllä ihan ihmeellistä, että miten toisilla vauvat kasvaa niin isoiksi vähäisellä syömisellä. Onko toisilla sit istukka niin " tehokas" , että vauva saa vähän turhan paljon apetta!?
Ois kiva kuulla jotain tutkimustietoa aiheesta.
Mutta olen nyt kuitenki vakaasti päättäny olla tiukalla ruokavaliolla, että saisin selvyyden vaikuttaako omat syömiset mun kohdalla! (tiedä sitten vaihteleeko se eri raskauksissa itelläki!)
Ihan ois kiva saada sellanen normaali 3,5 kiloinen vauva noitten rötkäleitten jälkeeN! =) Vaikka tosihan se on, että isoja vauvoja on helpompi käsitellä!
eli ellei ole raskausajan sokeritautia niin ei voi millään herkuilla kasvattaa vauvaa.
ja tavallaan mun tuli se esikoista odottaessa todistettuakin, lihoin varmaan lähemmäs 25 kiloa.. poika syntyi rv 40+4 ja painoi vaivaiset 3100g (50cm). poika oli kooltaan juuri sitä mitä meidän suvussa naiset on synnyttänyt aina.. ja mä siis oikeesti mässäilin ihan kauheesti..
Synnytittekö isot vauvat alakautta vai tehtiinkö keisarin leikkaus?
Itsellä näyttäisi aika suuri vauva olevan tulossa ja mietin tuota synnyttämistä sitten, että onnistuuko yli nelikiloisen vauvan punnertaminen ulos luonnollisella tavalla vai päädytäänkö yleensä mieluummin leikkaukseen?
Siinä oli juttua isoista vauvoista, mitkä tekijät siihen vaikuttaa.
Jutussa oli haastateltu erikoislääkäri Vedran Stefanovicia. Eniten vauvan kokoon vaikuttavat geenit. Ainoastaan raskausdiabetestä sairastava äiti voi vaikuttaa syömisillään vauvan kokoon.
Synnytystä ajatellen vauvan paino on vain yksi tekijä. Eli iso vauva (4-4,5kg) ei välttämättä tarkoita, että synnytys olisi vaikea. Alatiesynnytykseen vaikuttaa myös ruumiinrakenne, terveydentila, vauvan tarjonta, supistusten voimakkuus.
Sikiö katsotaan liian isoksi syntymään alakautta, jos painoarvio rv 40 on yli 4,5kg.
Mulla oli eka ja toka raskaus syömisiltään samanlaisia, eli söin ja söin ja varsinkin suklaata...! Kummassakin raskaudessa tuli painoa vajaa 20kg.
Eka vauva, tyttö, oli syntyessään 52,5cm ja painoi 3940g. Eli pikkiriikkisen keskimääräistä isompi. Tällä hetkellä on vajaa 120cm pitkä 5-vuotias eli edelleen pikkiriikkisen keskimääräistä isompi, sentin pari.
Toka lapsi oli poika, 4850g ja 55cm eli reilusti keskimääräistä isompi. Nyt on 3,5v ja 109cm eli edelleen reilusti keskimääräistä isompi.
Kolmatta odotan, vaikuttaa korkeintaan esikoisen kokoiselta vaikka viime viikot menneet reilusti syödessä, myös makeaa.
Itse olen 173cm ja oma isäni 189cm eli meillä pitkät geenit. Mies on 180cm ja hänen isänsä 178cm eli keskimittaisia hänen sukunsa. Eli tyttö tullut miehen sukuun ja poika mun.
Sit vielä pojun 4,85kg synnyttämisestä, oli alakautta. Synnytyspäivän aamuna painoarvio 4,8kg ja sanottiin että lähdetään yrittämään alakautta, kun mulla on tosi leveä lantio ja en oo ensisynnyttäjä. Synnytys kesti kokonaisuudessaan 11,5h, ponnistusvaihe 11min ja iso episiotomia tehtiin. Erittäin helppo synnytys oli, poika muljahti ulos helposti. Olen hyvin tyytyväinen siihen ettei suoralta kädeltä lähdetty leikkaamaan.
Jälkikäteen mietityttää se, etteivät puhuneet mitään käynnistämisestä vaikka painoarvio oli 36+6 viikolla jo 4,0kg.
Eikä siis ole mitään mahdollisuutta itse vaikuttaa vauvan kokoon?! Olen synnyttänyt molemmat vauvat alakautta ja synnytykset on menny toki ihan ok. Mitä nyt ponnistusvaihe ollut tuskallinen. Haluaisinki kokea vain miltä tuntuu synnyttää normaalipainoinen vauva. Pelottaa vaan, kun olen vasta vajaan viikon ollut tiukemmalla kuurilla ja painoa tippunu puoli kiloa. Ja kun käytin 1,5 vuotiasta tuossa neuvolassa nii th meinas, että olen tosi kalpea. Mitattii hb, mut oli 124. Eli teenkö nyt kuitenki väärin jos jatkan tätä " kuuria" ? En todellakaan oo millään laihiksella. Syön ihan normaalisti aamupalan, lounaan, välipalan, päivällisen ja iltapalan, mutta en syö makeaa, ja vältän kaikkea yltiörasvaista! Ja joka välissä syön hedelmiä, eli niistä saa kuitenki hedelmäsokeria.
Jos joku tietää hyvän ravitsemusterapeutin, nii kertokaa ihmeessä! Kaipaisin kipeästi TIETOA aiheesta!
että syö normaalisti mitä mieles tekee, tuskin voit mitenkään vaikuttaa vauvan kokoon.. sitä paitsi, eikös se pään koko vaikuta enemmän ponnistusvaiheessa ku varsinainen vauvan koko? tai no siis viisikiloinen voi jäädä hartioista kiinni, jolloin on toki vaarana et vauvan solisluu menee, mut nelikiloisella ja kolmikiloisella taas voi olla ihan saman kokoiset päät joten ei pakosti niin paljoo paino kuitenkaa vaikuta...
nim. meidän 3100 grammaisen pää oli 36,5cm ja olen huomannut että monella nelikiloisella on saattanut olla pienee pää! että kai se kolmikiloinenki voi olla hankala ponnistaa...
vai mitä olette mieltä mun pohdinnoista?
Ja sitten vasta ne 5-6-kiloiset olisi ns. isoja...Tyttömme syntyi 10 päivää ennen laskettua aikaa, ja painoi vähän yli 4 kg. Painoarviossa ei kyllä koskaan taidettu neljää kiloa veikata, mutta ei se ollut mikään yllätys, koska olen itsekin ollut iso vauva. Vähän kyllä mietitytti, että mitenkähän isoksi olisi kasvanut, jos olisi vielä muutaman viikon vatsassa köllötellyt :)
Minäkin olen sillä kannalla, että vauvan koko riippuu enemmänkin geeneistä ja äidin ruokavalio vaikuttaa enemmänkin äidin painoon. Minulla ei näillä ainakaan ollut yhteyttä: lihoin raskauden aikana muistaakseni 8 kg ja kun 10 päivän jälkeen pääsin synnäriltä kotiin, olin jo takaisin lähtöpainossa. Vauva silti " iso" .
Ei ole tullut mieleenikään, että neljäkiloisen maailmaan saattamiseen tarjottaisiin varsinkaan automaattisesti keisarinleikkausta, koska sehän riippuu niin paljon äidin koosta ja lantion rakenteesta jne... Enkä itse kokenut synnytystä mitenkään hankalana. Ponnistusvaihe oli kyllä aika pitkä ja välilihaa leikattiin, mutta olen aina ajatellut, että syyt oli muualla kuin lapsen koossa.
Dieettiäsi en kyllä osaa asiantuntevasti kommentoida - eihän terveellisestä syönnistä varmasti haittaakaan ole. Mutta ei siitä ehkä kannata liian suurta numeroakaan tehdä, ettei vie kaikkea energiaa se syömisen tarkkailu. Joskus olen kuullut juttuja, että äiti on esim. pähkinöitä syömällä lihottanut lapsensa hirveän kokoiseksi (näitä oli jotain muitakin ruoka-aineita, mutta en muista enää mitä). Itse olen suhtautunut näihin enemmänkin kaupunkilegendoina ;)
että kannattaa syödä paljon proteiineja, eli kananmunia, kalaa....papuja
Kaksi eka lasta isoja (yli 4 kg) eikä sokereissa ollut itsellä mitään häikkää noissa raskauksissa, mutta painoa tuli itselle noin 15 kg. Kolmosen kohdalla oli raskausdiabetes (yksi raja-arvo rasituksessa) ja ruokavalio hoito. Painoa itselle tuli 4 kg, ja syntyi vauva alle 4 kg. Nyt tässä raskaudessa rasitukset olleet normaalit ( ei raskausdiabetestä) mutta olen noudattanut ruokavaliota kohtalaisen tarkasti (herkuttelut viikonloppuna, silloin kylläkin turhan paljon) ja painoa tullut itselle noin 6-7 kg ja viikko 37 menossa. Eli ei paljon painoa nytkään, mutta yllätys yllätys taas iso vauva tulossa. Eli mitähän tästä vois päätellä...
Tiukka dieetti ois kai ollut tarpeen nytkin, vaikka sokerit ovat olleet koko ajan ok. Että varmaankin on vaikutusta ruokavaliolla, vaikka sokerit kunnossa, jos on taipumusta isoihin vauvoihin.