lapsia usealle miehelle (vastaus siirretty tänne kun ei voi liittää...)

eikai kukaan ajattele niin että suhde loppuu?!?!

ollaan rakastuneita ja päätetään perustaa perhe. kaikki on kunnosa kunnes yhtäkkiä mies sekoo.kuolee.löytää uuden.

nainen tuntee olonsa huonoksi,petetyksi,arvottomaksi.

pelkää jäädä yksin ja pelkää aloittaa uutta suhdetta.

menee aikaa kunnes löytää uuden miehen. rakastuu,menee kihloihin ja naimisiinkin. ruvetaan miettiin sitä yhteistä lasta,kuinka ihanaa se olisi. mies aivan täysillä mukana. nainen tulee raskaaksi ja on onnensa kukkuloilla. ehkä jo raskausaikana suhde muuttuu. nainen paisuu,on väsynyt ja voi huonosti. mies viihtyy baarissa ja kaikkialla muualla paitsi kotona. lapsi syntyy ja nainen on siinä todella kiinni. mies kyllästyy ja lähtee pois. nainen jää taas yksin ihmettelemään kohtaloa. eikö suoda onnellista elämää kumppaninkanssa? vaikka rakastaa lapsiaan se jokin puuttuu. yhteiskunta tuomitsee tän lutkan (?) onhan hänellä lapsia kahdelle eri miehelle.

jos nainen vielä tapaa miehen? uskaltaako antaa mahdollisuuden?

jos uskaltaa,muuttaa yhteen ja on todella varovainen. mies olisi unelmien täyttymys ja nainenkin sen tietää. mutta uskaltaako silti,mitä muuta jattelee kun olisi jo kolmas elämän mies..??

pitäiskö sitten antaa olla ja olla yksin lastenkanssa. lapsetkin vaistoavat ettei äidillä kaikki ole hyvin. kaipaa läheisyyttä,sellaista mitä ei lapsilta saa.





mä luulen että naiset miettii näitä asioita.

kellään ei ole oikeutta tuomita toista,ei tiätämättä faktoja eikä silti vaikka ne tietäisikin.

voisitte hävetä käytöstänne.

kaikilla on oikeus olla onnellinen. jos sitä onnea ei ole suotu ekan,toisen tai vielä kolmannenkaan kohdalla niin sille ei voi mitään.

nostan hattua niille joilla on silti voimia kokeilla.





älkää kuunnelko ihmisiä jotka ovat ilkeitä. te ootte omanelämänne päähenkilö. kukaan muu kuin te itse ette voi tehdä itseenne onnelliseksi.

on ne elämässä koetut asiat sitten mitä vaan niin nokkapystyssä eteenpäin!





hyvää tulevaa joulua kaikille!