Onko suosituksia annetaanko lapselle sinistä- vai rasvatontamaitoa?

Sitä annamme 1v8kk pojallemme, muut juomme rasvatonta maitoa.

punaista maitoa (joka on huomattavasti täyteläisempää kuin meikäläinen) ja on vähemmän allergioita - olisko yhteyttä? Erityisesti maitoallergia voi johtua hyvinkin liian käsitellystä maidosta.

ja sitä olen antanut, luomumaitoa, jota ei ole homogenoitu.

Eli rasvatonta maitoa (siirtymävaiheessa korvikkeesta tavalliseen voi antaa ykkösmaitoa) ja tarvittaessa rasvalisä öljynä jossa terveellisemmät rasvat

lisätä 2 lusikallista rasvaa (vaikka rypsiöljyä) lapsen ruokaan päivittäin, koska pienen lapsen aivot tarvitsevat rasvaa kehittyäkseen.



Pienillä lapsilla on harvoin paino-ongelmia ja kevytmaitoa olen minäkin antanut pienille aina.

Lapsen ruokavaliossa oikea rasvan määrä ja laatu ovat hyvin tärkeitä jo imeväisiästä lähtien. Asia ei ole tärkeä vain painonhallinnan kannalta, vaan lapsi tarvitsee myös riittävästi välttämättömiä rasvahappoja. On myös hyvä muistaa, että loppuelämän ruokailutottumukset omaksutaan jo varsin nuorena.



– Tehdäänpä eräs asia heti selväksi. Vuodelta 2004 olevien lasten ravintosuositusten tarkoitus ei ole totuttaa suomalaislapsia vähärasvaiseen ruokavalioon. Suositusten mukaista ruokavaliota voisi paremminkin kutsua kohtuurasvaiseksi, sanoo kliinisen ravitsemustieteen dosentti Ursula Schwab Kuopion yliopistosta.



– Ravintosuositusten mukaan niin aikuisten kuin lastenkin kokonaisenergiasta 30 prosenttia tulisi saada rasvasta. Suomalaislasten alle kouluikäisten lasten rasvan kokonaissaanti on ollut melko lailla suositusten mukaista.



– Parantamisen varaa on silti, koska Suomesta löytyy alle 10-vuotiaita, joilla sydän- ja verisuonitautien riskit ovat jo koholla, Schwab sanoo.



Lähinnä ongelmana on siis rasvan huono laatu. Nyrkkisääntö on, että niin lapsilla kuin aikuisillakin kaksi kolmasosaa ravinnon sisältämästä rasvasta tulisi olla pehmeää rasvaa, koska se sisältää välttämättömiä rasvahappoja, joita elimistö itse ei valmista. Lukuisissa tutkimuksissa on todistettu kovien rasvojen olevan myös sydän- ja verisuonitautien, tyypin 2 diabeteksen sekä raskausiän diabeteksen riskitekijä. Käytännössä tämä sääntö täyttyy, kun ravinnosta vähennetään kovaa, eläinperäistä rasvaa ja korvataan sitä pehmeillä rasvoilla, kuten kasviöljyllä sekä pehmeällä ja juoksevalla margariinilla.



Margariinit ja kevytmargariinit täyttävät tämän kahden kolmasosan säännön, koska ne sisältävät pehmeää rasvaa 73 prosenttia. Esimerkiksi 20 grammassa margariinia on noin 15 grammaa ja samassa määrässä kevytmargariinia kahdeksan grammaa rasvaa. Oivariinissa taas rasvaa on 16 grammaa, mutta siitä vain kolmasosa on pehmeää.



Maito rasvattomana



Entä sitten maito? Jokainen vanhempi varmasti tietää, että lapsen on saatava ravinnosta riittävä määrä kalsiumia, joten lapsiperheissä juodaan paljon maitoa ja syödään maitotuotteita. Maidon suhteen joudutaan tekemään valinta kevytmaidon ja rasvattoman välillä.



– Maitovalmisteet voivat sisältää paljon kovaa rasvaa ja silloin niillä on epäedullinen vaikutus elimistön rasva- ja glukoosiaineenvaihduntaan. Siksi suositellaan, että käytetään rasvatonta maitoa, piimää, viiliä tai jogurttia. Leikki-ikäisen ja koululaisen tulisi nauttia näitä 5–6 dl päivässä. Lisäksi päivittäin pitäisi syödä pari–kolme siivua vähärasvaista juustoa, jotta kalsiumin tarve tulee tyydytettyä, Ursula Schwab sanoo.



Lapsen juomalla maidolla on merkitystä pidemmän päälle. Jos lapsi juo kolme lasillista rasvatonta maitoa vuorokaudessa, hän saa siitä rasvaa nolla grammaa. Jos taas lapsi juo kevytmaitoa saman verran, hän saa päivässä yhdeksän grammaa rasvaa, joista kovaa rasvaa on kuusi grammaa eli 67 prosenttia. Kevyt- ja rasvattoman maidon sisältämissä energiamäärissä ei ole suuria eroja, mutta pidemmän päälle lapsen saaman rasvan, ja varsinkin kovan rasvan, määrissä tulee huomattava ero. Vuodessa kevytmaitoa juova lapsi saa 3,3 kiloa enemmän rasvaa kuin rasvatonta maitoa juova, ja tästä 2,2 kiloa on nimenomaan kovaa rasvaa.



Lisänä pehmeää rasvaa



Rasvaton maito on siis terveellistä, mutta se ei kuitenkaan sellaisenaan riitä. Lapsen ruokavalioon tulee lisäksi sisältyä pehmeää rasvaa, jotta lapsi saa tarvitsemansa välttämättömät rasvahapot.



– Rasvalisänä kahden vuoden ikään saakka tulisi käyttää pehmeää margariinia, jossa on rasvaa 70–80 prosenttia, tai kasviöljyä pari teelusikallista vuorokaudessa. Nämä sisältävät korkeintaan neljänneksen kovaa rasvaa. Yli 2-vuotiaalle lapselle sopiva määrä pehmeää rasvaa on noin 1–1,5 teelusikallista kasvimargariinia leivän päälle jokaiselle leivälle ja noin puoli ruokalusikallista kasviöljypohjaista salaatinkastiketta päivittäin, Schwab neuvoo.



Välillä kuulee arvostelua siitä, että rasvaton maito on luonnotonta ravintoa, koska siitä on poistettu maidon luonnollinen rasva, jonka jälkeen siihen lisätään D-vitamiinia ja tulokseksi saadaan valjun väristä litkua. Joskus kuulee myös väitettävän, että maitorasvan sisältämät ja muuten niin pelätyt transrasvahapot ovat itse asiassa terveydelle hyväksi eikä maidon rasvaa sen vuoksi pitäisi poistaa. Ursula Schwab on toista mieltä.



– Maito sisältää luonnostaan konjugoitua linolihappoa, joka on transrasvahappo. Siitä on hyvin ristiriitaisia tutkimustuloksia, myös hyvin negatiivisia. Toistaiseksi lähdetään siitä, että transrasvahapot ovat kovaa rasvaa ja kaiken kovan rasvan saantia tulee vähentää. Viimeisen kahden vuoden ajan kaikkeen maitoon on lisätty myös D-vitamiinia, koska suomalaiset saavat sitä ravinnosta erittäin vähän. Näin siis rasvattomalla maidolla on kaikki maidon hyvät ominaisuudet muttei huonoja.

Ursula Schwab korostaa myös, että vanhempien on hyvä totuttaa lapsi terveelliseen ruokaan jo pienestä pitäen, kun se vielä käy helposti. Miksi lykätä asiaa myöhempään? Kun on kyse rasvasta, lapsen tulisi saada sitä mahdollisimman vähän maidosta, lihasta ja leivonnaisista.



Ravintosuositusten mukaan lihatuotteissa on parasta suosia vähärasvaista lihaa: paistia, filettä ja paistijauhelihaa, josta on näkyvä rasva poistettu. Leikkeleiksi suositellaan pääasiassa vähärasvaista kinkkua, kalkkunaa, broilerileikettä ja paistia. Siipikirjaa tulisi syödä 2–3 aterialla viikossa, nahattomana. Makkaroita sen sijaan tulisi syödä korkeintaan kerran viikossa, koska ne sisältävät runsaasti nitriittiä.



Lapsen ruokavalioon tulisi kuulua kalaa, jos se vain on mahdollista. Kalan rasva sisältää pehmeää rasvaa, ja varsinkin rasvaisista kaloista, kuten lohesta, kirjolohesta, lahnasta, muikuista ja makrillista niitä saa runsaasti. Kalaa tulisi syödä kahdesti viikossa, eri kalalajeja vaihdellen.



Varsinaisia kovan rasvan pommeja lapsen ruokavaliossa ovat ranskalaiset perunat, monet pikaruoat, keksit ja mikropopcornit. Ne sisältävät paljon puhuttuja transrasvahappoja, jotka käyttäytyvät elimistössä samoin kuin eläinperäiset, tyydyttyneet rasvat. Transrasvoja syntyy, kun kasvirasvoja kovetetaan osittain teollisesti. Suomessa myytävissä pehmeissä margariineissa ei transrasvahappoja ole lainkaan.



Esimerkiksi lasten annoksessa ranskalaisia perunoita on 5–14 grammaa rasvaa. Myös mysleissä ja muroissa pitää ottaa huomioon rasvan ja suolan määrä. Leivonnaisista esimerkiksi pullassa on neljä grammaa, munkissa ja viinerissä 16 grammaa rasvaa. Niitä ei tulisi käyttää päivittäin, vaan mieluiten harvoin.



Lasten nousevat painokäyrät ovat tätä päivää, ja monet vanhemmat joutuvat miettimään, miten lapsen saisi hoikistumaan. Ursula Schwab kehottaa yli 2-vuotiaiden vanhempia kiinnittämään huomiota lapsen saaman rasvan määrään, varsinkin jos tämän suhteellinen paino on noususuunnassa.



– Normaalisti suositeltava määrä kasvimargariinia on laittaa sitä ohuelti, 1–1,5 teelusikallista leivän päälle. Pullukalla lapsella kannattaa käyttää kasviöljypohjaista margariinia, jossa rasvaa on enintään 40 prosenttia. Tärkeää on, ettei kevytmargariinia jätetä kokonaan pois eikä korvata sitä vähärasvaisilla sulatejuustoilla. Lisäksi lapsi tarvitsee normaalisti kasviöljypohjaista salaatinkastiketta noin puoli ruokalusikallista per salaattiannos, mutta pullukalle lapselle riittää noin teelusikallinen annosta kohden. Näin turvataan riittävä pehmeän rasvan saanti.



Ylipäätään ruoanvalmistuksessa tulisi suosia mahdollisimman vähärasvaisia tapoja. Hauduttaminen liedellä tai uunissa, mikrossa kypsentäminen ja keittäminen ovat hyviä tapoja. Tarvittaessa rasvana voidaan käyttää kasviöljyä tai juoksevaa margariinia. Leivonnassakin suositeltavaa on käyttää kasviöljyä, juoksevaa margariinia tai kasviöljypohjaista margariinia. Kermat säästetään juhlaruokiin.

Eri asia on sitten mitä juotan lapsilleni :) Sokeasti en luota näihin suosituksiin.

Tarvittaessa ruokaan voi sitten lisätä vaikka rypsiöljyä. Lehmänmaidon rasvasta ei lapselle ole mitään hyötyä, haittaa vain.



Terveisin lääkäri ja ravitsemustutkija.

Tottakai saat antaa lapsellesi vaikka kulutusmaitoa, mutta onko siinä mitään järkeä? Jos epäilet että lapsesi saa liian vähän rasvaa, älä anna tyydyttyneitä eläinrasvoja sisältäviä tuotteita (kuten rasvaista maitoa), vaan lorauta ruokaan öljyä, käytä leivän päällä paljon tyydyttymättömiä rasvoja sisältävää rasiamargariinia jne.

pitää muistaa huomioida vitamiinin annostelussa

sanottiin, että mieluummin kevyt maitoo...

Annoin punaista tai sinistä. Näin on muualla maailmassa ollut kaiken aikaa.

Rasvaa kuuluu saada, mutta ei maidosta.

koska se tarvittava rasva tulee kuitenkin ruuasta