Lue keskustelun säännöt.
Miksiköhän lapseni pärjäävät hyvin, vaikka eivät ole olleetkaan virikehoidossa?
15.11.2007 |
Eivätkä edes päiväkodissa. Seurakunnan kerho on ainut paikka, missä ovat saaneet olla " virikehoidossa" pari tunti pari kertaa viikossa. Erittäin fiksuja ja hyvin käyttäytyviä lapsia ovatkin :) Olen itse ollut kotiäitinä 10 vuotta ja nyt olen palaamassa työelämään ensi vuoden alusta, kun nuorimmainen täyttää 4v. Eli hän on perheen ainut, joka pääsee nauttimaan " ihan oikeista virikkeistä" ....
Täytyy vielä sanoa, että esikoinen on saanut koulussa hymypatsaan 2 kertaa, keskiarvo lähentelee kymppiä, keskimmäinen on erittäin hyvä uimari ja hänestä kuullaan vielä... Kuopuksesta en vielä tiedä, mutta rauhallinen ja fiksu kaveri onkin.
Tulipas kehuttua, mutta pakko laittaa vähän vasta-aihetta noille virikehysteerisille av-mammoille...
Kommentit (4)
Mietipä hetki.
Virikehoidossa olevan vanhemmilla voi olla erilaisia ongelmia, jonka vuoksi jaksamista ei löydy lapsen virikkeellistämiseen (saati hoitamiseen) kotona. Syyksi hoidolle sanotaan virikkeiden saanti.
Ongelmia ihmisten elämässä on muitakin kuin laiskuus ja viina.
Esim.
-oma/miehen/lapsen (vaikkapa sen vauvan) sairaus
-jokin kriisi (rahaongelmat, perhesuhteet...)
On paljon sellaisia ihmisiä, jotka meidän muiden silmissä näyttävät ns. normaaleilta, hyvinvoivilta ihmisiltä, mutta heillä onkin hymynsö takana isoja asioita selvitettävänä. Ihmisten uteluihin vain on helppo sanoa, että lapsi on tarhassa koska kaipaa kavereita ja tekemistä. Virikehoito on ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä!
Hienoa, että teillä asiat sujuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vai miten tuo juttusi liittyy ap:n tekstiin?
Lapset erittäin fiksuja ja hyvinkäyttäytyviä lapsia. Sosiaallisia ja iloisia. Hyvin itsenäisiä. Virikkeet mitä ovat saaneet niin juurikin seurakuntakerhossa jossa käyvät joka toinen viikko parisen tuntia. Yleensä olen itse siellä mukana.
Mieheni kanssa pelaavat jalkapalloa ja jääkiekkoa talvisin. Muut virikkeet tulee kotona saduista, lauluista, askartelusta ja tavallisesta puisto ulkoilusta.
Kiva että jollain on joskus jotain hienosti ja vielä itse sen olet tajunnut. Joskushan on niin että sit vasta huomaa asioiden olleen hienosti, kun jotain pahaa tapahtuu.