Lue keskustelun säännöt.
En jaksa kaveriani!
13.11.2007 |
Soitellaan usein ja vaihdellaan kuulumisia, mutta nyt on alkanut tympimään. Joka kerta tulee elämän- ja lastenkasvatusohjeita, ja aina malliin, sä olet tyhmä-mä viisas. Kaverilla ei ole lapsia, mutta kasvattaa " osaa" :) Jos on sattunut jotain ikävää ja erehtyy kertomaan kaverille, se saa sen ikävän tuntumaan vielä kauheemmalle.
Kommentit (2)
Oivoi sinuu! Suuret sympatiat, itse kuulun tähän porukkaan joka ymmärtää millasia lapset on vaikkei ole lapsia -tosin nyt on ja saa kasvattaa tiedollansa. Mutta aina olen ymmärtänyt millasta lapsien kanssa on...
Miksi ihminen jolla ei ole omia lapsia ei saisi neuvoa lapsellisia! Tämä on se suuri vääryys: jos tiedät jonkun kikan, miksi et sitä kertoisi ja jakaisi tietoa!? Koska tässä peilaa se, että SINULLA on lapsi, ei hänellä ole lasta. Joskus, kun ystäväsi saa oman lapsen, vetoat, että sinun lapsesi on vanhempi.. Kasva ihmisenä. Kaikkea tietoa ei ole pakko käyttää, itse määräät omasta perheestäsi. Mutta se että et voi ottaa tietoa lapsettomalta on lapsellista!
Olis kiva kuulla joku esimerkki! Oma tekemä tyhmyys tuntuu aina tyhmältä jos lapsi teloo itsensä, mutta kyllä semmosesta saa sanoa. :) Ja tosi kaveri ei siitä ota takkiinsa.
Mokia tekee kaikki; oli lapsia tai ei. Mutta lapsien kanssa tarttis olla tilanne hallussa, miettiä miten tilanteet pysyy kasassa.
Meillä neuvolassa terkka sanoo ettei hän julkisesti puutu toisten tekoihin, mutta jos joku jättää lapsen yksin ostoskärryihin ja jättää kärryt vahtimatta jonkun matkan päähän niin menee sanomaan. Ja niin sen tarttee olla; saa sekaantua jos näkee jossain tapaturman joka odottaa tapahtumista. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En enää soittele, samasta syystä. Tsemppiä!