No pitäisikö olla huolissaan kolmasluokkalaisesta tytöstämme, jolla ei
koskaan ole käynyt luokkakaveria kotonamme? Hänen "bestiksensä" on vuode nuorempi pikkusisko, jonka kanssa usein myös välitunnilla. Luokassa on 9 tyttöä, ja tyttömme on se "pariton". Ei ole siis yksinäinen koska pikkusiskosta seuraa. Vai pitäisikö olla huolisssaan?
Kommentit (9)
Mita 3.luokkalainen tykkaa kun pikkusiskolla on omat kaverit kylassa tms. Jaako silloin ulkopuoliseksi?
sisko pysyy aina
Älä ole huolissasi. Tuo siskosten välistä ystävyyttä. Sitä ei korvaa elämässä mikään!
kaveripiiri, ja haluaakin olla heidän kanssaan eikä siskon kanssa. Mitä sitten? Kyllä mun mielestä on kamalan tärkeää, että on myös niitä kavereita kodin ulkopuolelta. Tottakai sisko on se tärkein, mutta ei se mielestäni kuitenkaan riitä. Ja on kyllä outoa, jos ei ole koskaan kukaan käynyt kylässä! Miksi ei??
Onko yhtään "omaa" kaveria?
Saako kutsuja luokkakavereiden synttäreille tai kutsuuko itse ketään?
jos ei ole, elä tee ongelmaa siitä itsellesikään. Jos on (edes toiselle) niin sitten kannattaa huolestua.
Meillä sama tilanne, tosin pojilla, mutta en osaa huolestua kun ovat aina olleet kuin paita ja peppu.
mutta voi tulla ajan kanssa. Olisko mitään harrastustoimintaa mihin menisi pelkkä vanhempi tyttö, joku missä helppo tutustua tekemisen ohessa, mutta ei tule sosiaalisia paineita ja jos ei sieltä löydy kaveria on mukavaa yksinkin, esim askartelu kerho.Olisihan se hyvä että saisi jonkun tyttökaverin vielä siskon lisäksi.
ja tyttömme luokassa on myös 9 tyttöä. Koulussa on kyllä porukoissa kertomansa mukaan ollut. Kavereita ei ole meilläkään kovin paljon näkynyt. Iltapäiväkerhoa käy ja viihtyy siellä. Hän harrastaa kolmena iltana viikossa.
En olisi itse kovin huolissani tilanteestanne. Ilmeisesti tyttäresi ei koe asiaa hankalana. Kavereita tulee ja menee, joten kyllä niitä kavereita varmasti löytyy vielä. Tyttäremme ei kovin kauheasti kaipaa kavereita. Toki yhtä hyvää ystävää kaipaisi, kun sellainen jäi edelliselle paikkakunnalle.
Kyllä ne kaikkinensa aika mutkikkaita nuo tyttöjen väliset suhteet ovat. Tsemppiä teidän perheelle.
Omalla lapsella oli eka-tokaluokkalaisena vähän vastaavanlainen tilanne. Mun lapsi ihan selvästi kärsi tilanteesta. Jossain vaiheessa niitä kavereita kuitenkin rupesi tulemaan, varsinaista bestistä mun lapsella ei ole koskaan ollut, tai ei ainakaan pysyvää sellaista. Nyt tyttö on jo teini-ikäinen ja eikä sitä bestistä ole oikein vieläkään, kavereita tosin on paljon. Sen minkä olen huomannut tytössä on se että, mun tyttö kovasti "mielistelee" kavereitaan, on vähän silleen vietävissä ja lähtee melkein ihan mihin vaan mukaan. Olen miettinyt että voisko se johtu siitä että tietyllä tavalla pelkää menettävänsä kaverinsa, muistaa sen ajan kun kavereita ei oikein ollut?
ja olin yksinäinen ja liian ujo. ja kun omalta luokalta ei löytynyt kavereita niin oli hankala sopeutua joukkoon.