(((-- ENSIKOT VK 46 --)))

Tunnustan olevani ehkä surkein palstailija ikinä...

Lopetin ehkäisyn (hormoni rengas) jo viime vuoden marraskuussa ja aluksi kierto ja kaikki jatkui kuten ennekin kunnes yhtäkkiä kuukautiset olivat poissa ensin kolme kuukautta ja sitten kaksi...



Muutama ensimmäinen kuukausi tuon ehkäisyn lopettamisen jälkeen meni hieman intoillessa ja sitten yritin olla ajattelematta koko asiaa, jotten ihan täysin masentuisi... Se kyllä toimikin ja aika on mennyt yllättävän nopeasti!!



Sitten tuon kahden kuukauden kuukautisten hiljaiselon jälkeen tulikin ensimmäinen samanpituinen kierto kuin mulla kierrot ollut ennen hormoneja kauan sitten. Ja kp 35 tietämillä plussasin ja viikkoja nyt 7+5. Viikon päästä on ensimmäinen neuvola ja käyn yksityisellä alkuraskauden ultrassa. En ole vielä odottajien puolelle kirjoittanut, vaikka lukenut olen melkein joka päivä. Pelkään olevani yhtä huono palstailija sielläkin... Taidan kuitenkin vasta ultran jälkeen uskaltaa innostua asiasta :)



Voimia siis kaikille, joidenkin on vain maltettava odottaa. Toivottavasti mahdollisimman harvan!!

Marzulle aivan älyttömästi onnea ja positiivista mieltä. Ehkä tosiaan olisi hyvä sunkin välillä hengähtää tästä intoilusta. Ei siellä vällyjen välissä tarvitse touhuja kuitenkaan vähentää :)



Niin ja tuosta virtsatietulehduksesta, mulle ainakin tuli välittömästi, kun aloimme normaalia aktiivisemmin heilutella peittoja ja söinkin kaksi antibioottikuuria peräkkäin... Hiivakin on kuulema yleinen vaiva, kunnes paikat tottuu. Siitä en sentään onneksi itse ole kärsinyt. Kaikkea sitä joutuu nainen kärsimään unelmiensa vuoksi.



Haleja ja tietysti plussatuulia kaikille (muillekkin kuin marzulle)!!



bb

En oo vain jaksanut kirjoitella kun ei ole ollut mitään kerrottavaakaan. :( Kiva kuitenkin, että olette kaivanneet. :)



Mulla oli nyt torstaina se lääkäri, ihan tavis tk vastaanotto. Tutki tuota selkää, käski kävelemään varpailla ja kantapäillä, koskettaa maata sormilla yms. temppuja. Sain sitten käskyn mennä röntgeniin. Kerroin myös tästä meidän yli vuoden kestäneestä raskautumis-hankkeesta ja tutki sitten nekin paikat ja otti papan, määräsi myös verikokeisiin. Onneksi sattui olemaan ovis (kp 15) kohdillaan, niin heti testattiin kaikki hormonit yms. Eli heti samana päivänä otettiin verikoe progesteronin testaamiseen ja myöhemmin samana päivänä pääsin myös sinne röntgeniin. Seuraavana aamuna (pe) pitikin olla ollut syömättä 12h ja verta valutettiin taas lisää monta putkiloa, siitä testataan ainakin sokeri, kilpirauhanen yms. Piti jättää myös virtsanäyte, josta testattiin sitten klamydia (kuulemma normaali käytäntö).



Nyt sitten vain odotellaan, saa vain nähdä kuinka pitkään, kun on se Tehyn hommakin. :/ En muuten saanut edes puhelinaikaa, koskakohan mulle soitellaan. Mikä on hyvä aika odottaa, ennen kuin itse alan soittelemaan perään?



-Koiruus- yk13 (?) kp 17/28-31

baulie: niin siis meinsin sitä lähinnä että kun se intti aika koittaa niin sillon ei kuitenkaan voi niin usein yrittää kun tietysti ovikset ja kaikki osuu just sillon kun mies on sielä kaukana poissa. Joten en jaksa uskoa että sinä aikana mitään tapahtuu. Luultavasti sinä aikana en sitten tikuttele ovista ja muutenkin yritän olla rauhallisempi tän kuumeilun suhteen.



bubus: niin siis häh? pakko myöntää että nyt vähän tipahdin. Onhan se vaikea kuumeilua rauhottaa mutta pakko ainakin jotenkin yrittää kestää. Enään en kyllä jaksa ihan joka " oireesta" ja havainnosta enään innostua niin kuin aluksi. Pakko vain yrittää suntautua että tulee kun on tullakseen.



Ja omaa napaa jälleen kerran,tai navattomuutta miten sen nyt ottaa. Tällähetkellä ei särje yhtään mihinkään. Tuntuu vaan että rakko olis jatkuvasti täys,mutta sit ku menee niin tulee vaan ihan pieni liraus. Mutta tämäkin saattaa olla tieto tädistä.

Sillon kun tuli se yksi pieni tuhru paperiin niin sen jälkeen ei ole tullut yhtään mitään minnekään,heh. Mutta maltetaan nyt odottaa kuiteskin.



kp 29/27 (26-33)

tän viikon osalta!

Onnistuin aamulla telomaan itteni sen verran lahjakkaasti, että tuli päivystysreissu :) Pitkäänhän mä oonkin ilman onnettomuuksia selvinnyt... Siis hei tytsyt, tiskaaminenkin voi olla vaarallista :) Oikeen käden keskisormessa kuusi tikkiä, verta tuli ihan julmetusti... Tiskasin yhtä lasia (joka oli jo vähän rikki) kun siitä lohkesi oikeen iso pala irti ja onnistuin sit survaseen käteni siihen aika voimalla. Mies oli luistelemasssa samaan aikaan, joten soittoa vaan perään toivoen et pitää puhelinta taskussa... Vastasihan se joten eikun menoksi. Sen näkee sit kun haava on parantunu, et kävikö hermoille mitenkään, toimiiko sormi ok:sti...

On hiukka hidasta tää näpyttely, vasemman käden parilla sormella täytyy yrittää ;)



Koiramamma: Kiva kuulla teitistä :) Asia saatiin kuitenkin etenemään, hyvä! Ja positiivista, että pystyivät ottamaan noinkin paljon kokeita kun ajankohta oli oikea :) Ultraäänellä eivät kuitenkaan katsoneet? Mut huimasti positiivisia säteitä sinne, olo varmasti helpottui huimasti kun jotain saatiin aikaankin :)



Bubukselle onnea jatkoon!



Ja Marzu, täytyy sanoa että oireesi & oireettomuutesi kuulostavat lupaavilta :) Mutta shhhh... ollaan hiljaa ja odotellaan niin täti ei varmana löydä sua! Ymmärrän, että toiveet ei ole kauheen korkealla jos yritystä joutuu jatkamaan intin aikanakin.



Toivoo Paula

kp 22

Voi Marzu, kun sulla on jännät paikat!! Pidän peukkuja!!

Baulie, kotityöt ON vaarallisia :) Siksi niitä kannattaa vältellä.. Sun osalta ainakin tiskaamiset on tiskattu hetkeksi! Koitahan parannella!



ON pikaisesti. Perjantaina rv 6+ jotain ultrassa ei nähty selvää sikiökaikua. Ens perjantaina ultrataan kuitenkin uudestaan, jos olisikin lähtenyt matkaan hiukan myöhemmin. Mutta ei se ole, tiedän sen. Pää hajoaa ja sydän särkyy jos taas käy huonosti. Ei oo oikein mitään oireitakaan enää että ei hyvältä näytä. En tiedä mitä ajattelisin, mutta ehkä oon alkanut sopeuttaa itteäni siihen, että en oo oikeasti raskaana enää..