Monet yh:t häpeävät omaa perhetilannettaan.

ihmiset leimaavat heidät jotenkin erikoisiksi ihmisiksi?

Tai ainakin wt-statuksen av:lla?

Yksinhuoltajuus on täysin oma valintani, enkä ole päivääkään katunut. ainoa haitta siitä on,että jos saan lisää lapsia, eivät he ole täyssisaruksia esikoiseni kanssa. Mieluummin taivasalla kuin hellan ja nyrkin välissä.

et tää aihe pitää säännöllisesti nostaa esiin ;)



Missäs ap miehesi luuraa? Pöööö! :D

Minä en niinkään häpeä. Joskus olen vain surullinen siitä, ettei lapsella ole isää elämässään. Ja joskus hyvinkin väsynyt siihen, että ollaan kaksin. Mutta häpeää... en muista...

Miksi hänen valintojaan häpeäisin? Itse selviän kyllä arjesta yksinkin, mutta esim. iltatöiden kanssa rajoitteita tietysti on, jolloin kerron kyllä ' reippaasti' miksi en voi jäädä - ihan häpeämättä siis.

Kuvitteletko olevas joku itse oppinut ilona rauhala vai?



;)

Usein nainen on päätöksentekijä ja lopulta hyvin helpottunut kun ero on tapahtunut. Tietenkin voi tämänkin jälkeen olla katkera ja kateellinenkin mutta uskoisin että silloin on ongelmia muuallakin.



Itse olen ylpeä omasta perheestäni ja itsestäni pärjäävänä yksinhuoltajana.

Minua nolottaa se, kun en kelpaa kenellekään