Uusi ystavyys katkesi, kun sanoin ekan kerran kylassa kaydessa ja ystavan kotia ihaillessa, etta olen kade, voi kumpa minullakin olisi tallainen koti.

Ole tyytyväinen, että pääsit noin omituisesta ihmisestä heti kättelyssä eroon! :O

...mutta eipä ollut uusi ystäväsikään kovin kummoinen, jos ei kestä kulkea taloudellisesti heikommin pärjäävän ystävänä. pöh...

Vierailija:

Kaveri ilmoitti vierailun lopussa, ettei voi olla kaveri ihmisen kanssa joka kadehtii häntä. Harmittaa, että en osannut pitää mölyjä mahassa!

Kamalinta mitä tiedän.

Ymmärrän kyllä että harmittaa, mutta kyllähän se vähän outoa on että tosta suuttuu. Jos joku sanois mulle noin, olisin ihan otettu. Enkä väitä että meillä himassa nyt niin kauheeta olisi. On moni kehunutkin.

voi PUHEKIELESSÄ olla myös postiivinen ilmaus. Se voi olla ihailua ilman negatiivista katkeruutta.

Ette te kyllä samalla aaltopituudella ole voinut olla, jos toinen ei ole ymmärtänyt viestiäsi ja osannut tulkita yhtään mitä tarkoitat.

Ehkäpä hän huomasi jonkin muun olevan ystävyytenne esteenä ja tuo oli veruke. Ei sitä ihmisistä aina tiedä.



Minullakin oli kerran uudehko ystävä, jonka kanssa sujui juttu hyvin ja oli oikein mukavaa pitkään. Yhtenä päivänä olin kovasti eri mieltä eräästä asiasta ja ystävälleni ei mennyt millään perille, että samaa mieltä oli liuta muitakin ihmisiä - asia kertakaikkiaan vain oli niin. Kymmenien tekstiviestien selvittelyn jälkeen alkoi puhelinterrori. Pidin puhelinta äänettömänä työkiireiden vuoksi, en ehtinyt vastaamaan. Asia oli minimaalisen pieni, mutta tiesin, että puhelimesta ei pääsisi ihan heti pois. Keskustelu vain vatkaisi paikallaan loputtomiin.



Sitten puhuessamme ystäväni takertui jatkuvasti muutamaan sanaani, jotka oli heitetty letkeästi ystävälle. Kuka tahansa muu ystäväni olisi naurahtanut noille sanoille ja ottanut ne hyvin, mutta hän ei. Lopulta hän vyörytti korvilleni kaikki vaikeutensa, jotka tiesinkin, ja joita olin empatioinut jo aiemmin. Tuntui, että hänen kanssaan olisi pitänyt olla aina samaa mieltä. Eri mieltä ja sota oli valmis. Hän siis puhelinhäiriköi minut aivan väsyksiin. Sittemmin ymmärsin, etten ollut ainoa. Toivon, että hän hankkii elämän. Mentaalitapaus, mikä mentaalitapaus :( Harmi, oli kivaa niin kauan kuin oli kivaa.



Ikävää, että ystävästäsi ei ollut ystäväksesi. Löydät varmasti vielä tervehenkisen uuden ystävän itsellesi :)

Vierailija:

...mutta eipä ollut uusi ystäväsikään kovin kummoinen, jos ei kestä kulkea taloudellisesti heikommin pärjäävän ystävänä. pöh...

Esimerkiksi mulla olisi kyllä varaa sisustaa mutta ei pätkääkään sisustussilmää. Tarttisin jonkun muun suunnittelemaan puolestani ja ehkä jonakin päivänä vielä saan aikaiseksi.

Mutta myötähäpeää tunnen tästä ap:n uudesta ja ex-ystävän käytöksestä. Oli nyt vaikka niin, että häntä ärsytti ap:n sanominen niin viisas pitää mölyt mahassaan! Olisi vaan sitten harventanut käyntejä tai nähnyt puistossa tms.



Mulle on sanottu useaan otteeseen, että olen sinulle kade (muutamasta asiasta). Ja myös sillä naamalla, että tosiaan vituttaa. Ja se on syönyt kyllä ihmissuhdetta valitettavasti ja muuttanut suhtautumista.



Kyllä toisen kotia saa kehua ja ihastella, mutta sen sana kade tai kateus on aina vaarallinen, varsinkin uudessa suhteessa. Valitettavasti.

Todella lapsellista. Itsekin usein sanoin noin, jos joskus näen jotain kaunista! Tarkoitus vain kehua. Kyllähän se niin menee, että oikeasti kateelliset vain esittävät, että eivät ole kateellisia! Miten tyhmä kaveri sulla, siis ex-kaveri.



Vai heittikö hän sitten vitsinä sen? Kun en tosiaan voi ymmärtää tuommoista!